Kotimaa

Opis­ke­li­ja­kiin­tiöt vähentävät am­mat­ti­kor­kea­kou­lun suosiota – "Huo­les­tut­ta­vaa"

KUVA: Colourbox
Kotimaa 28.7.2016 5:00
Ville Koivuniemi

Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville varatut kiintiöt ovat vaikuttaneet lukiolaisten asenteisiin.

Syksystä 2014 alkaen korkeakoulut ovat voineet varata osan opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville. Vuodesta 2016 alkaen korkeakoulujen on täytynyt varata aloituspaikkoja ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville.

Tämä on aiheuttanut ammattikorkeakouluille ikävän ongelman.

Ammattikorkeakoulujen suosio lukiolaisten ensisijaisena toiveena laskee ja yliopistojen suosio nousee, koska opiskelupaikan vastaanottaneelle uuden korkeakoulupaikan saaminen on kiintiöiden seurauksena vaikeampaa.

– Meillä on siinä viiden vuoden trendi. Täytyy tietysti muistaa, että nämä ovat vain aikomuksia, mutta sekä yliopistolla että ammattikorkeakoululla on omat tärkeät tehtävänsä ja on huolestuttavaa, jos motivoituneimmat opiskelijat toivovat opiskelupaikkaa entistä useammin yliopistosta, johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Taloudellisesta tiedotustoimistosta (TAT) sanoo.

TAT tutkii vuosittain lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia ja asenteita.

Myös lukiolaisten halukkuus viettää välivuotta on lisääntynyt. Joka neljäs lukiolainen suunnittelee pitävänsä kirjoitusten jälkeen välivuoden.

Määrä on pysynyt nyt kaksi vuotta samalla tasolla, kun vielä vuonna 2014 vain viidennes lukiolaisista halusi oma-aloitteisesti hengähtää vuoden verran ennen korkeakouluopintoja.

Aloituspaikkakiintiöitä on varattu henkilöille, jotka eivät ole vastaanottaneet opiskelupaikkaa korkeakoulusta. Keväällä 2014 tai sitä ennen aloituspaikan vastaanottaneet lasketaan vielä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeviksi.

Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen ei tuijottaisi yksistään välivuoden viettoa suunnittelevien määrää.

– Suurempi ongelma liittyy nuoriin, jotka eivät pääse opiskelemaan, mitä haluavat. Välivuoden vietolle voi olla monta järkevää syytä. Jotkut haluavat esimerkiksi matkustella, lähteä au pairiksi tai rauhoittua kirjoitusten jälkeen.

Tenhunen-Ruotsalainen muistuttaa, että kiintiöt eivät todennäköisesti yksin vaikuta asennemuutoksiin. Yleisellä taloudellisesti epävarmalla ilmapiirilläkin on osansa.

Luukkainen on samaa mieltä. Hänen mukaansa median tapa uutisoida aloituspaikkakiintiöistä lisää entisestään lukiolaisten epävarmaa tunnelmaa.

– Näistä uudistuksista on puhuttu enimmäkseen negatiiviseen ja jopa pelottavaan sävyyn, ja se vaikuttaa lukiolaisiin. Toki se on opinto-ohjauksenkin vastuu, että asioista kerrotaan totuudenmukaisesti.

Vastaa kyselyyn:

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (27)

Taas hyvä esimerkki miten typerää lainsäädäntöä Suomessa säädetään. Jos poliitikot ei ymmärrä yhtään mistään mitään niin niiden olisi silloin viisaampaa olla säätämättä mitään lakeja. Tilanne on huomattavasti parempi yleensä jos sääntely on minimaalista eikä poliittista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eivät nuoret ole tyhmiä. Ministeriön elämästä vieraantuneet virkamiehet ovat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

AMK on suurta yhteiskunnan varojen haaskausta. Tohtoriksi väitelleet yliopettajat tms. opettavat ihmisiä perustöihin. Myös opistoasteen vaatimustaso on näiden kirjaviisaiden opettajien myötä noussut niin suureksi, että koulu saattaa jäädä kesken esim. päättötyön vaativuuden vuoksi. Eli esim. lähihoitaja opiskelija ei pääse syöttämään ja ulkoiluttamaan mummoja, kun lähdeviitteet olleet päättötyössä väärin...hohhoijjaa..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"koulu saattaa jäädä kesken esim. päättötyön vaativuuden vuoksi"?

Ammattikorkeakoulussa?

No, nyt tuli sellaista soopaa että ei ole aivan heti tullut luettuakaan.
Jos kyvyt on sillä tasolla, ettei kykene tekemään muutaman sivun läpyskää, avustettuna. Ei sitten ole mahdollisuuksia selvitä siitä mummojen ulkoiluttamisestakaan.
Jos ei saa vaikkapa lähdeviitteitä kohdalleen, selvistä ohjeista huolimatta, eikä sittenkään vaikka ohjaaja niistä huomauttaa, ei liene mahdollista antaa mitään sellaista tehtävää työssä, jossa voisi joutua kirjallisesti jotain tekemään oma-aloitteisesti.
Ehkä ammattikoulu olisi ollut parempi vaihtoehto?

Käykääpäs lukemassa näitä päättötöitä tuolta theseus.fi sivustolta. Ei niiden taso nyt mitenkään päätähuimaavaa ole.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Höh, menin ilmeisesti lankaan. Eikös lähihoitajaksi opiskella ammattikouluissa/-opistoissa, ei ammattikorkeakouluissa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taidatpa sekoittaa kouluasteet toisiinsa. Lähihoitajakoulutus ei ole AMK-koulutusta eikä opistoasteen koulutusta ole järjestetty enää yli 10 vuoteen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yhteiskunta on muuttunut puhtaaksi rangaistusyhteiskunnaksi. Jos et ole sitä eliittiä joka pääsee opiskelemaan olet pian sivupolulla menestyksestä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiintiöt ovat aina ongelmallisia ratkaisuja. Ei tällaiset vippaskonstit useinkaan toimi niin kuin kuvitellaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tätähän ennustettiin kahvipöydissäkin, kun tieto kiintiöistä tuli julki. Nuoret osaavat käyttää päätään ja hakevat joko ainoastaan opintoihin, joihin heillä on korkea motivaatio tai sitten jättävät haun välistä. Moni ei vielä siinä iässä tiedä, mitä haluaa, mutta opiskellessa *jotain* se saattaa selvitä.

Itse päädyin väärälle alalle, koska nuorena en vielä tiennyt, mikä kiinnostaisi ja sopisi minulle, mutta hain silti opiskelemaan jotain. Valintaa on vaikea korjata nyt jälkikäteen, kun muut pääsevät kiintiöillä sisään ja omat opintotuet on käytetty. Valoisakin puoli on: opiskelu kehitti ajattelutaitoa ja antoi käsityksen siitä, mitä opiskelisin nyt jos voisin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minkä takia motivoituneiden opiskelijoiden pyrkimys päästä yliopistoon korkea-amiksen sijaan on millään mittarilla negatiivinen asia? En muutenkaan ymmärrä AMK ylimystön ihmeellistä halua tulla identifioiduksi kakkosluokan yliopistoina.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä identifioitumisessa mitään väärää ole, koska se on totta. Amk: en opiskelijamateriaali ei ole niitä ikäluokkiensa kaikkein terävimpiä veitsiä.

Tämä nykyinen systeemi kyllä lisää välivuosien pitoa, kun mieleinen paikka ei aukea. Miksi muuten kukaan ei ole huolestunut miesten antamasta tasoituksesta eli armeijasta. Tämä kun iskee juuri siihen ajankohtaan, jolloin pitäisi yrittää päästä korkeakouluun eikä leikkiä sotilasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"on huolestuttavaa, jos motivoituneimmat opiskelijat toivovat opiskelupaikkaa entistä useammin yliopistosta"

Erikoisia ovat nykyään huolenaiheet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ollaanpa sitä nyt niin kovasti huolissaan taas kaikesta. Alunperinkin on ollut tiedossa, että kun opiskelupaikan vaihtaminen ja uuden tutkinnon suorittaminen tehdään vaikeaksi, niin ihmiset toimivat järkevästi, eli odottavat ja yrittävät kunnes pääsevät sinne minne haluavat. Olen ylpeä suomen nuorisosta, joka arvostaa itseään, tulevaisuuttaan ja koko loppuelämäänsä niin paljon, ettei tyydy siihen b-vaihtoehtoon vain siksi ettei ensimmäisellä tai toisella tai kolmannellakaan kerralla saanut sitä paikkaa mitä eniten haluaa. Media kun unohtaa kertoa, että koulutuksella hankitaan tutkinto, jonka perusteella määräytyvät pitkälle ne työt joita tehdään vuosikymmeniä. Jos välivuosi tai kaksi on hinta siitä, että saa tehdä työurallaan mielenkiintoisia töitä jotka itseä motivoivat, niin eiköhän se ole aivan kohtuullinen uhraus.
Älkää nuoret suostuko painostetuksi ja aivopestyksi vain siksi että systeemi yrittää manipuloida teitä. Miettikää rauhassa mitä haluatte, tehkää hanttihommia, nähkää maailmaa, nauttikaa siitä nuoren ihmisen vapaudesta ja avoimesta mielestä. Se, monennelako yrityskerralla on päässyt haluamansa opiskelupaikkaan, ei korreloi mitenkään sen kanssa, miten suoritutuu tulevista alan työtehtävistä. Olkaa sinnikkäitä, älkää antako periksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samaa mieltä. Lisäisin vielä, että muutaman vuoden aikuisempana opintojen aloittaminen tuottaa yleensä paremman tuloksen. Ei kulu niin paljon enää aikaa niissä typerissä haalareissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

AMK:t olivat poliitikkojen pöljä keksintö. Semmoinen piti vaan saada joka tuppukylään ja rakentaa näin rinnakkaisjärjestelmä sinänsä hyvälle yliopistojärjestelmälle. Tämä kaikki pienessä Suomessa. Palataan takaisin opistoihin, koska ne jos jotkin olivat hyviä, toimivia ja lähellä ammatteja toisin kuin AMK:t.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nämä amk:t kyllä eräänlainen huijaus. Korkeakoulun tekee tekemisen perinteet ja ne ihmiset, jotka siellä työskentelee. Näin ollen ammattikouluista ei voi tehdä korkeakouluja lisäämällä nimeen korkea-sana. Henkilökunta on edelleen enimmäkseen amistaustaisia + amisopekoulutus, jotka eivät ole tehneet tutkimusta päivääkään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilmeisesti et ole käynyt kumpaakaan, ammattikoulua saati ammattikorkeakoulua?
Muutoin et niitä keskenään sekoittaisi. Kyllä niillä eroa on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kolmiportaisen suorittaneena, on niillä muutakin eroa. Samoin kuin AMKilla ja yliopistolla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

vielä, että vaikka rinnastan amikset korkea-amiksiin, en kuitenkaan pidä teitä hyödyttöminä. En vain pidä ammattikorkeakoulua korkeakouluna.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (27)

Uutisvirta

19:14
Tapparan Tuukka Mäntylälle seitsemän ottelun pelikielto Radek Koblizekin telomisesta
19:00
Otteluseuranta: Kauden toistaiseksi tärkein ottelu käynnissä Raksilassa – vain voitto Skellefteåsta kelpaa Kärpille
18:54
Kalevan printtilehden tilaajat saavat käyttöönsä myös lehden digitaalisen sisällön – muutos astuu voimaan heti
18:34
Taka-Lyöttyyn rakennetaan kerrostaloja – Taskilaan syntyy uusi merellinen asuinalue
18:31
Asemanseudun rakentuminen lähtee konkreettisesti liikkeelle, koska kaavoitus pääsee alkamaan – ensimmäiset rakennukset pystyssä mahdollisesti viiden vuoden päästä Tilaajille
17:09
IL: Kaksi ihmistä kuollut lyhyen ajan sisällä Oulussa poliisin voimankäytön jälkeen
16:33
Näyttelijä Joose Mikkonen vastaa Merja Larivaaran syytöksiin työpaikkakiusaamisesta Oulun Teatterissa – "Puhelun soittaja hoiti luottamustehtäviään. Asiaa ei koskaan annettu anteeksi"
91
Ruoka-avun jakajien käytännöt taustojen kyselemisestä vaihtelevat Oulussa: "Jos hakee seitsemänä päivänä viikossa kassillisen, voimme kysyä, onko tarve todellinen"
36
Oulu käsittelee pormestarimallia vasta marraskuussa
27
Hallitus purkaa terveyskeskusten hoitojonoja ensi vuonna 70 miljoonalla eurolla – lääkäreitä palkataan lisää
17
Teknologia-ala kaipaa naisia, mutta tyttöjen kiinnostus lopahtaa jo yläkoulussa – teknologiateollisuus kertoo, miten naisten osuus alalla saadaan nousuun
15
Pyhäjoen ydinvoimalan generaattorin valmistus alkoi Japanissa
14
Asuntorakentaminen hidastuu selvästi ja alamäki syvenee ensi vuonna – ulkomaisten kiinteistösijoittajien määrä kasvussa
12
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri selvittää ensihoitoa – jatkavatko pelastuslaitokset palvelun tuottamista vai tuotetaanko ensihoito omana toimintana

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi yöllä Kainuun maakunnassa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Työministeri Timo Harakan sidonnaisuudet

Nuo kaikki asiat on jo selvitetty virallisesti. Kaikkien ministereiden on täytynyt selvittää erilaiset sidokset eri intr... Lue lisää...
Taas kerran Höpötti6...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

15.10.

Fingerpori

15.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image