Kotimaa

Olli Rehn kirjoitti eurokriisin opetuksia viisi kesälomaansa Puulaveden rannalla: " Eurosta on tehtävä iskunkestävä ennen seuraavaa taantumaa"

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on kirjoittanut kirjan eurokriisin kohtalonhetkistä, koska hän toimi kriisivuosina Euroopan unionin talouskomissaarina. KUVA: Timo Marttila
Kotimaa 21.10.2019 13:00
Kirsi Turkki

Eurooppa ajautui syvään velka- ja talouskriisiin vuosikymmen sitten. Monet euroalueen välttämättömät päätökset syntyivät pihtisynnytyksellä ja aivan kalkkiviivoilla. Olli Rehn kirjoitti viiden kesälomansa aikana Mikkelissä, Puulaveden rannan mökillään kirjan euron kohtalonhetkistä.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn toimi Euroopan unionin talous- ja raha-asioista vastaavana komissaarina vuosina 2010-2014. Rehn oli ikään kuin euroalueen palopäällikkö, kun Kreikasta alkanut talous- ja velkariisi laajeni tulipalon lailla pitkin Eurooppaa ja uhkasi koko euroalueen olemassaoloa.

– Eurokriisistä on kirjoitettu paljon, osa on kohdallaan ja osa on pelkkää potaskaa. Paikalla olleena haluan kertoa näkemykseni siitä, miten euro pelastettiin. Velvollisuuteni on pohtia, mitä opetuksia eurokriisistä on saatavissa, jotta Eurooppa pärjäisi paremmin jatkossa.

Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta euroalue saatiin vakautettua vuosina 2010-2012. Ratkaiseva rooli oli Euroopan keskuspankilla, EKP:llä, joka muuttui amerikkalaistyyliseksi aktiiviseksi keskuspankiksi kesällä 2012.

Markkinat rauhoitti EKP:n pääjohtajan Mario Draghin puhe heinäkuussa 2012. Draghi vakuutti silloin, että EKP oli valmis tekemään kaiken tarvittavan euroalueen vakauttamiseksi ja euron pelastamiseksi.

Rehnin mukaan kriisin opetus on, että euroaluetta pitää uudistaa, sillä euro ei ole valuuttana valmis. Eurosta pitää tehdä iskunkestävämpi ennen seuraavaa kriisiä tai taantumaa.

Rehn nostaa kolme keskeistä eurokriisin opetusta esille. Ensinnäkin on oltava yhteinen poliittinen tahto eli kaikkien jäsenmaiden pitää kantaa huolta ja vastuuta euroalueen tulevaisuudesta. Tänään se edellyttäisi parempaa työnjakoa finanssi- ja rahapolitiikan kesken. Nyt rahapolitiikalla on liikaa taakkaa harteillaan.

Toiseksi rahoitusvakautta ei saa aliarvioida, kuten tehtiin euroalueen syntyessä. Rehnin mukaan rahoitusvakauden eteen on jo tehty paljon, kun on perustettu pankkiunioni. Pankkiunioni vaatisi kuitenkin vielä viimeistelyä. Pankkivalvonta toimii jo, mutta kriisienhoito ja yhteinen talletussuoja kaipaavat vielä vahvistusta.

– Kolmanneksi on syytä painottaa, että jäsenvaltioilla on aina loppupelissä oma vastuu taloudestaan. Sitä tukevat eurooppalaiset vakaussopimukset, mutta lisäksi valtioilla pitää olla oma vastuu uudistuksista, joilla saadaan talouteen yrittäjyyden dynamiikkaa ja kyetään parantamaan tuottavuutta ja vahvistamaan työllisyyttä.

" Makkaraa kelpaa kyllä syödä"

Rehn nostaa kirjassaan tikun nokkaan euroalueen mahdottoman päätöksenteon vaikeissa asioissa. Euroalueen päätöksenteko tapahtuu kaikissa isoissa asioissa yksimielisyyden periaatteella. Se lisää veto-oikeuden mahdollisuutta ja kaventaa yhteisten päätösten tonttia.

– Euroalueeseen pätee vanha sanonta, että makkaraa kelpaa kyllä syödä, mutta sen tekeminen makkaratehtaassa ei näytä kovin hyvältä.

Yksimielisyyden vaatimuksesta seuraa usein se, että euroalueen päätökset eivät ole taloudellisesti optimaalisia, vaan poliittisesti mahdollisia. Tässä on myös ero Euroopan keskuspankin, EKP:n toimintaan. EKP voi tehdä ratkaisunsa myös enemmistöpäätöksillä.

Mahdoton päätöksenteko kiteytyy kirjassa hyvin Eurooppa-päivään toukokuussa 2010, jolloin päätettiin Euroopan vakausrahaston, ison singon perustamisesta. Ratkaisu piti saada hiottua ennen Aasian markkinoiden avautumista maanantaina aamuyöllä.

Euroalueen uskottavuus piti palauttaa, mutta mikään ehdotus ei näyttänyt kelpaavan jäsenmaille. Lopulta hyväksyttävä päätös isosta singosta eli 500 miljardin euron vakausrahastosta saatiin aikaa kahdeksan minuuttia Aasian markkinoiden avautumisen jälkeen.

Rehnin mukaan viivyttely monissa euroalueen päätöksissä tuli kalliiksi. Euroopan kasvu tyrehtyi, työttömyys lisääntyi ja kriisin kustannukset kasvoivat. Vasta 2013 lähtien kasvu saatiin tukevalle pohjalle.

"Uskoa koeteltiin euroalueen toimintakykyyn"

Olli Rehn myöntää Lännen Median haastattelussa, että eurokriisin pahimmat pohjakosketukset koettelivat hänen uskoaan euroalueen toimintakykyyn. Erityisen vaikeaa oli syksyllä 2011 ja talvella 2012, kun Italia ja Espanja ajautuivat umpikujaan ja Kreikassa käytiin toiset vaalit, jotka olivat ylimääräinen poliittinen riesa talouden riesojen päälle.

– En ajatellut, että euro hajoaisi. Sellaista ei saanut päästää tapahtumaan, eikä sellaista ollut käsikirjoituksessa missään vaiheessa. Uskoa kuitenkin koeteltiin. Kun ajattelee, että on kyennyt selviytymään isosta vastoinkäymisestä ja pystyy hetken hengähtämään, ja kun hengähdys kestää puoli päivää ja tulee uusi myllerrys ja se tapahtuu vuosi vuoden jälkeen, niin tietysti se synkistää mieltä, Rehn kuvaa tuntemuksiaan.

Rentoutumisen hetket euroalueen palopäälliköllä jäivät komissaarivuosina vähiin. Lomalta ja vapaalta puulämmitteisen saunan löylyistä Puulaveden rannalta Rehn kiisi pikakomennuksilla Brysseliin, Frankfurtiin ja Berliiniin.

Keskellä eurokriisiä Rehnillä oli myös henkilökohtaisia murheita. Hän menetti Vuokko-äitinsä, joka menehtyi vatsasyöpään syyskuussa 2011.

Neljän neliön työhuone Puulaveden rannalla

Rehnin Kuilun partaalta - Näin euro pelastettiin -kirja perustuu pitkälti hänen muistiinpanoihinsa ja päiväkirjaansa komissaarin tehtävän ajalta. Aineistoa Rehn alkoi koota, kun hän jäi pois komission varapuheenjohtajan tehtävästä 2014 ja tuli valituksi Euroopan parlamenttiin. Kirja päättyy eurokriisin nujertamiseen 2014, mutta lopussa on pikakelaus kriisin jälkeisestä ajasta ja Rehnin kaudesta Juha Sipilän (kesk.) hallituksen elinkeinoministerinä.

– Kirja on syntynyt Mikkelissä Puulaveden rannalla. Minulla on siellä neljän neliön työhuone, johon mahtuu kirjoituspöytä, kirjahylly ja päiväunisänky. Näkymä on Puulavedelle.

Rehn kirjoitti kirjansa englanniksi. Sen on suomentanut Tatu Henttonen.

Olli Rehn

Suomen Pankin pääjohtaja heinäkuusta 2018 alkaen. Euroopan keskuspankin neuvoston jäsen.

Toimi Euroopan unionin laajentumisesta vastaavana komissaarina vuosina 2004-2009 ja talous- ja raha-asioista vastaavana komissaarina 2010-2014, jolloin hän oli myös komission varapuheenjohtaja.

Euroopan parlamentin jäsen ja varapuhemies hän oli 2014–2015. Rehn toimi ensimmäisten suomalaisten ryhmässä Euroopan parlamentin jäsenenä 1995–1996.

Rehn oli elinkeinoministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa 2015–2016, kunnes hänet valittiin Suomen Pankin johtokuntaan. Hänet valittiin kansanedustajaksi Helsingin vaalipiiristä huhtikuussa 2015. Hän toimi kansanedustajana myös 1991–1995.

Koulutukseltaan Rehn on Oxfordin yliopistosta vuonna 1996 valmistunut filosofian tohtori, pääaineenaan kansainvälinen talous. Hänen väitöskirjansa käsitteli pienten eurooppalaisten valtioiden talousstrategiaa. Hän valmistui valtiotieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1989.

MAINOS

Kommentoi

Jos Pekasta ja Ollista pitää valita seuraava Presidentti, niin valitsen Ollin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos on olevinaan noin perillä asioista niin miksi naurun kanssa hiillostettiin EU:sta pihalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä seuraava presidentti. Olli on pätevä mies. Luottamusta riittää ja on monessa liemessä keitetty.
Hyvä mies presidentiksi. Kansalaisvaltuuskunta asialle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ainesta on. Olli Rehn puhuu jo nyt yhtä epäselvästi kuin Sauli Niinistö. Kun yrittää olla niin valtiomiesmäinen ja uskottava, niin vastuu on kuulijoilla ja savolainenkin vielä-ehkä ei kuitenkaan pressaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No kyllä Rehn aina äärivasemmistolaiset Ärjy-Lipposen ja Capo di tutti capi-Heinäluoman voittaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eli Rehn on sitä mieltä, että jatkossakin lapioidaan rahaa eteläisiin Eu-maihin? Huhhuh... Finexit eli euroero olisi parempi ratkaisu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lama tulee kun sahoja alkaa palaa. Euro on siis jo nyt Suomen paras palovakuutus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

21.11.
Henkilöauto suistui tieltä Siikalatvalla, kuljettaja vietiin tarkastukseen
21.11.
Fluorivoiteet kielletään maastohiihdossa ja Suomessa kehitetään korvaavia tuotteita
21.11.
Moottoripyöräilijä loukkaantui vakavasti Kajaanissa, pakeni poliisia hurjaa ylinopeutta ja törmäsi lopulta autoon
21.11.
Oululainen Veronica Helanen taisteli tiensä ylioppilaaksi – maksansiirrot pakottivat nuoren lukiolaisen lopettamaan koulun hetkeksi kokonaan
21.11.
Vanhan kou­lu­ra­ken­nuk­sen asunnossa syttyi tulipalo Tervolassa, viisi henkilöä vietiin tarkastukseen
21.11.
Laservalojen ja höyrykoneiden Slushissa värikyltit vievät yrittäjät ja sijoittajat yhteen – Huippukalliista lipuista huolimatta tapahtuma tekee kävijäennätyksen
21.11.
Oulun amatöörinyrkkeilyn ykkösiskijä Aydin Behruz loukkasi kätensä työtapaturmassa, Tammer-turnaus jää väliin: "Henkisesti tämä on kovempi pala kuin itse vamma"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

198 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Ay-liitot paras työntekijän turva,ajaa varmasti Posti kiistan niin,että ei tule työntekijöiden palkkoihin leikkauksia.AY... Lue lisää...
Tämä aloitus roskako...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

21.11.

Fingerpori

21.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image