Kotimaa

Neljä vinkkiä joilla voi välttää aivovamman – "Suomessa sattuu huo­les­tut­ta­van paljon aivovammoja humalassa"

Välitöntä hoitoa vaativat kallonsisäiset verenvuodot ja vammamuutokset todetaan nopeimmin tietokonetomografia- eli TT-kuvissa. Tässä tapauksessa verenvuoto löytyi kovan aivokalvon alta, neurokirurgiaan erikoistuva lääkäri, dosentti Teemu Luoto selittää.
Kotimaa 2.3.2018 18:38 | Päivitetty 2.3.2018 18:39
Kari Pitkänen

Suomessa lähes puolet aivovammoista aiheutuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Joka päivä 40–50 suomalaista saa aivovamman, joista iso osa voitaisiin välttää helposti.

Siihen tarvitaan vain kaatuminen, liukastuminen tai horjahdus. Jotkut putoavat, toiset joutuvat liikenneonnettomuuteen. Päähän sattuu.

Aivovamma voi kohdata ketä tahansa, useimmiten varoittamatta. Joka päivä aivovamman saa 40–50 suomalaista, vuoden aikana 15 000–20 000 ihmistä. Lievemmin päänsä kolhii lähes yhtä moni meistä.

– Useimmat vammoista ovat onneksi lieviä, ja valtaosa potilaista toipuu niistä hyvin, lääketieteen tohtori, dosentti Teemu Luoto Tampereen yliopistollisen sairaalan neurokirurgian yksiköstä lohduttaa.

Kymmenkunta vuotta vanha aivovammojen Käypä hoito -suositus päivitettiin viime vuodenvaihteessa. Uuden kansallisen suosituksen laati 12-jäseninen asiantuntijatyöryhmä, jonka puheenjohtajina toimivat Teemu Luoto sekä Taysin neurokirurgian professori Juha Öhman.

Lääkärien ja kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa ohjaavassa suosituksessa aivovamma määritellään "ulkoisen voiman aiheuttamaksi aivotoiminnan häiriöksi tai rakenteelliseksi vaurioksi".

Suosituksen tavoitteena on yhtenäistää aivovammojen diagnostiikkaa ja hoitokäytäntöjä. Perustana on uusin tieteellinen tutkimustieto.

Suosituksessa on nostettu esiin aivovammojen ennaltaehkäisy, sillä jokainen meistä voi käytöksellään pienentää aivovammariskiä. Kaikille sopivia ja helppoja keinoja on ainakin neljä:

1. Pysy selvänä

Humala altistaa tapaturmille, erityisesti kaatumisille ja sitä kautta pään alueen vammoille. Niiden seuraukset ovat usein jopa elinikäisiä.

– Yhden aivovammojen riskiryhmistä muodostavat noin 25 ikävuoden molemmin puolin olevat nuoret aikuiset, jotka viettävät iltaa humalahakuisesti kaupungilla ja lopuksi löytävät itsensä makaamasta kadulta tai jostakin yökerhon rappusista, kun kontrolli ei enää toimikaan, Teemu Luoto kuvaa.

Toinen vastaava ryhmä ovat erityisesti keski-ikäiset miehet. Vammoja sattuu eniten viikonloppuiltoina ja aamuyön tuntien aikana.

Joka toinen potilaista on vammautumishetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena.

– Suomessa sattuu huolestuttavan paljon aivovammoja nimenomaan humalassa, Luoto vahvistaa.

2. Älä kaadu

Kaatumiset ja putoamiset aiheuttavat Suomessa kaksi aivovammaa viidestä. Enemmistö päänsä kolhivista on miehiä.

Kaatumiset aiheuttavat isoimman osan myös ikäihmisten aivovammoista. Vauhdittajaksi ei tarvita edes päihteitä, vaan öinen vessareissu voi päätyä jalkojen pettämiseen ja pään lyömiseen kaatuessa.

– Iso kysymys on, miten kotona liikkumisesta voi tehdä senioreille turvallisempaa, kun hänen liikuntakykynsä on huonontunut ja tasapainonsa heikentynyt.

Vanhusten kaatuilu kotona tai ulkona on myös kokonaisterveysriski: vaikka "vain" lonkka murtuisi, sekin saattaa olla kohtalokas esimerkiksi kohonneen infektio- ja veritulppariskin takia. Korkea ikä pidentää muutenkin toipumisaikaa vamman jälkeen.

Kaatumis- ja päävammoja voi talvikaudella ehkäistä käyttämällä pitäviä kenkiä ja/tai kenkiin kiinnitettäviä liukuesteitä ja polkupyörässä nastoitettuja renkaita.

3. Kiinnitä turvavyö

Kaikista aivovammoista noin joka viides, mutta työikäisten vakavista aivovammoista jopa 60 prosenttia johtuu liikenneonnettomuuksista.

Aivotärähdys-nimeä voi hyvin käyttää lievimmistä aivovammoista. Termi ei sisällä samaa mielikuvaa kuin sana vamma, joka helposti mielletään pysyväksi haitaksi, neurokirurgiaan erikoistuva lääkäri, dosentti Teemu Luoto sanoo.

– Osuus on 20 vuoden aikana vähitellen laskenut. Auton tekniset rakenteet ovat kehittyneet ja ne suojaavat paremmin törmäysenergioilta.

– Autojen turvatyynyillä ja turvavyön käytön lisääntymisellä on iso merkitys.

– Hyvin usein vakavia aivovammoja kolareissa saaneilla turvavyö ei ole ollut käytössä. Pää on päässyt iskeytymään auton rakenteisiin tai vammautunut on sinkoutunut ulos autosta, Luoto huomauttaa.

Aivovammojen ja erityisesti pään ja niskan alueen niin sanottujen retkahdusvammojen riskiä pienentävät lisäksi auton istuimen niskatuen oikeat säädöt. Tuen yläreuna säädetään päälaen tasolle ja koko tuki mahdollisimman lähelle takaraivoa.

Aina tämä ei ole mahdollista. Säätömahdollisuuksiin on hyvä kiinnittää huomiota autonhankinnan yhteydessä.

4. Suosi kypärää

Teemu Luoto painottaa kypärän merkitystä pyöräilyturmien aiheuttamien päävammojen estämisessä:

– Kypärä ei poista voimakasta kiihtyvyys- ja hidastusliikettä, joka kaatuessa tapahtuu ja vaikuttaa aivoihin. Se kuitenkin estää päähän muuten kohdistuvan suoran ja kovan iskun.

Tutkimusten mukaan pyöräilykypärän käyttö vähentää aivovammariskiä kaikissa ikäryhmissä merkittävästi, eräiden tutkimusten mukaan jopa 90 prosenttia.

Kypärä on pakollinen ratsastuksessa tai ajettaessa mopolla, moottoripyörällä, mönkijällä ja moottorikelkalla. Se suojaa päätä myös monissa urheilulajeissa sekä rakennus- ja kunnossapitotöissä.

Lievä vai vakava?

  • Aivotärähdys on aivovamman lievin muoto. Niitä sattuu melko usein kontaktiurheilussa.
  • Aivotärähdyksessä aivotoiminnan häiriö on ohimenevä ja lyhytkestoinen, siihen ei liity pitkittynyttä muistikatkosta tai pitkää tajuttomuutta eikä vammamuutoksia todeta TT- tai magneettikuvissa.
  • Aivovammat luokitellaan oireiden ja löydösten mukaan lieviksi, keskivaikeiksi ja vaikeiksi.
  • Valtaosa (71–98 %) aivovammoista on lieviä.
  • Tamperelaisessa tutkimuksessa suurin osa lieviä aivovammoja saaneista toipui täysin, ja 92 prosenttia heistä palasi töihin kahden kuukauden kuluessa.
  • 10–15 prosentilla potilaista lieväksi luokitellun aivovamman oireet pahenevat ja jälkitilat pitkittyvät.
  • Yleisiä aivovammojen jälkeisiä oireita ovat päänsärky, muisti- ja keskittymisvaikeudet, pahoinvointi, huimaus, unihäiriöt ja väsyvyys.
  • Kognitiivisia oireita ovat esimerkiksi tiedonkäsittelyn ja ajattelun hidastuminen, tarkkaavaisuusongelmat sekä muistin ja oppimisen heikkeneminen.
MAINOS

Kommentoi

Joissakin urheilulajeissa tulee paljon päävammoja, ne voisi välttää lopettamalla kyseisen lajin harrastamisen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ollut halaistua sanaa pahoinpitelyistä. Luulenpa että niillä on aika iso osuus kaatumisiin ja päävammoihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivovammoja tulee myös työelämässä ja niistä on vaikea päässä eroon vain puhumalla.Ihmiset ajetaan henkisesti loppuun jatkuvalla käskyttämisellä ja väärien työmenetelmien käyttämisellä.Vanhat työntekijät tietävät mikä on oikea työjärjestys työelämässä ja annetaan heidän neuvoa nuoria työnjohtajia jos näkevät että kaikki asiat menevät päin prinkkalaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei suoraan liity aiheeseen, mutta miten joku voi olla dosentti vaikka on vasta erikoistuva lääkäri?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tänään kuljin ajatuksissani päin punaista ja aattelin, ettei sieltä enää voi autoja tulla. Sieltäpä tulikin ja tosi lujaa. Kiitos kuskin reaktion, hän sai väistettyä minut toiselle kaistalle siiryessään. Toisaalta minä menin päin punaista ja hän ajoi liian lujaa. Kiitollisena aattelen nyt, että autonkuljettaja joka tapauksessa pelasti minut pahalta loukkaantumiselta. Kiitos siis hänelle. Tämä tapahtui tänään Kajaanintiellä noin klo 16.30.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oivoivoi, se on tää uusi alkoholilaki joka pakottaa juomaan ja kaatumaan ilman kypärää.
Kohta maailma, tai ainakin Suomi tuhoutuu.
Eikö kukaan ajattele lapsia!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten niin.kaatua voi selvänäkin.ja jos ei tajua käyttää turvavyötä autoillessa niin saakin saada aivovamman.pyöräillessä on hyvä käyttää kypärää tietenkin.humalassakin kaatuu mutta yleensä ns juopontuuri pelastaa.eli kaatua voi missä ja milloin vain.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jopa Kalevan toimitus tajusi sarkasmin, mikä on harvinaista. Harjoita sinäkin sarkasmidetektoriasi!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

18:47
"Hyvinvointiyhteiskunta on pelastettu" – Kokoomuksen Orpo kritisoi demareita synkistelystä ja pitää julkisen talouden pohjaa vahvana
18:45
Saksalaislääkäri: Pussy Riot -jäsen myrkytettiin, ei hengenvaaraa
18:03
Rockmuusikko ja lauluntekijä Bob Seger ilmoitti viimeisestä kiertueestaan
18:00
Käytätkö rahaa enemmän kuin tienaat? Etla: Suomalaisten säästämisasteessa on käynnissä jotain, mitä ei ole nähty sitten 1970-luvun
17:43
Oliko piip-testeistä luopuminen liioittelua vai hyvä varotoimi kunnilta? Opetushallituksen ohjeistus tulee lähipäivinä
17:33
Finanssijätin muutto paisuttaa reilusti Suomen pankkisektoria –  "Nordea pysyy vähintään yhtä tiukan valvonnan piirissä"
17:32
Suomelta pyydetään tuntuvaa määrää rajavartioita EU:n yhteiseen rajavartiostoon
125
Oulun punaiset pyöräilybaanat löydettiin ja todettiin heti liian kapeiksi – väylien erottuvuus kerännyt kiitosta
87
Iltalehti: Jani Toivola nostaa korotettua kulukorvausta tyhjillään olevasta Riihimäen-asunnostaan, vaikka asuu Helsingissä
47
Polttoainesuuttimiin on muodostunut suolaa – Nesteen bensiinin Mercedes-Benzeihin aiheuttamaa vikaa tutkitaan yhä
46
Lippo Pesiksen sarjapaikka siirtyy Lippo Junioreille – uusi yhtiö vastaa sarjapaikasta
40
Koodareista on Suomessa huutava pula – helpotusta haetaan sieltä, missä pippuri kasvaa
34
Oulun kaupunki ei aio keskeyttää Move-testin tekemistä – sivistysjohtaja Mika Penttilä toivoo kuolemantapauksen avointa käsittelyä
32
Maatilojen kriisituen valtaosa suunnattiin kuivuudesta eniten kärsineeseen Etelä-Suomeen – mihin kriisituki riittää?

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Suomessa on 60 000 työssäkäyvää köyhää

Työssäkäyvät köyhät? Ei yhdellä paskaduunilla ole tarkoituskaan tulla toimeen! Kun työhaluja vaan löytyy (vaan eipä näil... Lue lisää...
hyvinvoiva

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

18.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image