Kotimaa

Näkökulma: Kutsunnat ja kan­sa­lais­pal­ve­lu keräävät myönteistä mutinaa – puheista käytäntöön on kuitenkin pitkä matka

Seuraavaan hallitusohjelmaan kirjattaneen jotain asepalveluksen uudistamisesta. Yhtenä vaihtoehtona on väläytelty kaikille pakollista kansalaispalvelusta. Kuva Porin prikaatista keväältä 2017.
Kotimaa 7.12.2018 19:00
Anita Simola
Anita Simola. KUVA: Joel Maisalmi

Kevään eduskuntavaaleissa on ilmastomuutoksen lisäksi yksi takuuvarma aihe, joka pyörii paneeleissa.

Kun päästään turvallisuuspolitiikan tontille, ehdokkaat joutuvat vastaamaan siihen, pitäisikö tasa-arvon nimissä kutsunnat järjestää kaikille, ja olisiko pakollinen kansalaispalvelus tarpeellinen.

Eipä ole syksyn mittaan ollut montaakaan turvallisuusseminaaria, joissa ei koko ikäluokan kutsunta-aihe olisi noussut kärkeen. Ehdotus on saanut myönteistä mutinaa vähän joka torpasta.

Kun pintaa raaputetaan ja mennään käytännön tasolle, asia ei ole yksiselitteinen.

Kuka järjestää kutsunnat, ketkä vastaavat kustannuksista ja tärkein kysymys, mihin kaikki halukkaat sijoitettaisiin? Puolustusvoimat on selkeästi viestittänyt, että se saa tarvittavat sodan ajan joukot kokoon nykyisen järjestelmän turvin. Laskeva syntyvyys voi tuoda haasteita parin vuosikymmenen kuluttua, mutta tästäkin on kuultu erilaisia mielipiteitä.

Politiikoilta kaivattaisiin selkeää kannanottoa siihen, mikä on yhteiskunnan tarve ja peruste koko ikäluokan kutsunnoille.

Kutsunnoista päästään kansalaispalvelukseen. Ministeri Elisabeth Rehnin johtama ajatushautomo esitteli mallin, jossa koko ikäluokka osallistuisi kutsuntoihin. Puolustusvoimat valitsisi tarvittavan määrä asepalvelukseen koko joukosta. Loput joutuisivat osallistumaan kansalaispalvelun kaltaiseen varautumispalveluun.

Varautumispalvelussa nuoret koulutettaisiin torjumaan ei-sotilaallisia uhkia. Samalla nykyinen siviilipalvelus heivattaisiin kokonaan.

Näillä teeseillä on vaikea hahmottaa, minkälaiseen palveluun sitä olisi nuorena lähtenyt. Kysymysmerkkejä satelee solkenaan.

Vastaus tarvittaisiin siihen, kauanko varautumispalvelu kestäisi.

Mitä ajattelevat työnantajat, kun koko ikäluokka on palveluksessa esimerkiksi kuusi kuukautta.

Käytännön ongelma on, mihin kaikki majoitetaan. Varuskuntia paketoitiin viime hallituskaudella. Niitä ei saa enää auki.

Kansalaispalvelun kustannuksia kukaan ei ole uskalla arvioida.

Jos lasketaan kaavalla, paljonko varusmiehen ylläpito vaatii rahaa, niin puhumme 47 eurosta vuorokaudelta. Tällöin kuuden kuukauden palvelus olisi yli 200 miljoonaa euroa vuodessa. Mukana eivät ole henkilöstön palkat.

Ajattelemisen aihetta antaa sekin, jos nuori keskeyttää palveluksen. Mihin hänet sitten ohjataan?

Oppilaitosten suhtautuminen hankkeeseen olisi sekin hyvä olla selvillä.

Ehkä tärkein kysymys on, mistä saadaan kouluttajat kansalaispalvelukseen. Entä miten siellä opittuja taitoja pidetään yllä? Kertausharjoituksilla kaiketi.

Tässä muutama heitto, mutta ne kertovat, että mielipiteen muodostus palveluun on aika lailla tyhjän päällä.

Tästä syystä ihmetyttää maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kysely. Sen mukaan yli puolet suomalaisista kannattaa kansalaispalvelusta. Asiaa kysyttiin edellisen kahdeksan vuotta sitten. Silloin kannatus oli 45 prosenttia. Näyttää siltä, että pelkät puheet herättävät myönteisiä mielikuvia.

Koko ikäluokalle suunnattu palvelus on ajatuksena hieno, tasa-arvoinen ja isänmaallinen. On hyvä muistaa, että nämä ajatukset toteutuvat jo nyt. Perustuslakiimme on kirjattu kaikkia kansalaisia koskeva velvollisuus puolustaa maata. Tällä lainosalla on taipumus unohtua, kun puhutaan ikään kuin uudesta asiasta.

Keskustelussa on pakko sivuta myös vapaaehtoista järjestötyötä. Menisikö kansalaispalvelu kolmannen sektorin reviirille aiheuttaen ristiriitoja? Tällainen vaara on ainakin olemassa.

On totta, että vain miehiä koskeva asevelvollisuus sotii tasa-arvoa vastaan. Muun muassa Norjassa on otettu käyttöön sukupuolineutraali asevelvollisuus, mutta kyse on Nato-maasta.

Ruotsi luopui yleisestä asevelvollisuudesta, mutta on nyt kömpelöin yrityksin virittelemässä kansalaispalvelun tapaista järjestelmää. Tietojen mukaan noin 4 000 vahvuisen joukon kokoaminen on haaste.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) oli oikeassa, kun hän totesi, että yleistä asevelvollisuutta ei pidä sekoittaa kansalaispalveluun. Hänen mielestään pienikin vapaaehtoinen elementti aseellisessa varusmiespalveluksessa avaisi Pandoran lippaan, jota ei voisi sulkea. Hän viittaa esimerkillään Ruotsiin.

Jollakin aikavälillä täydellistä tasa-arvoa vaativat saanevat tahtonsa läpi. Jotakin kirjataan varmasti seuraavaan hallitusohjelmaan. Oli uudistus sitten mitä tahansa, niin toivottavasti se valmistellaan parlamentaarisesti ja ajan kanssa.

MAINOS

Kommentoi

Kuvassa näkyy puolustustahdon tärkeä osatekijä, morsian, tai tyttöystävä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valikoiva asevelvollisuus ja liittoutuminen koska ikäluokat on niin pieniä ja entistä harvempi suorittaa armeijan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Raha ei saa tai voi olla este laajentaa pakollista palvelusta kaikille, omituista että tasa-arvon "malli"maassa on sukupuolisidonnainen pakollisuus miehille

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

" Toinen on ”yhden ajatuksen -syndrooma”: siinä ihminen on niin tarrautunut johonkin kantaan (usein ajasta jäljessä olev... Lue lisää...
Hihiii

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

14.12.

Fingerpori

14.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image