Kotimaa

Ministeriö patistaa kuntia: Homekoulut ja muut purkukohteet kierrätettävä nykyistä tehokkaammin materiaalina – Oulussa purkuun menossa kolme kaupungin rakennusta

Tyypillisin kunnan purkukohde vaikuttaa olevan sisäilmaongelmista kärsivä koulu tai päiväkoti. Kiertotalous otetaan kunnissa huomioon vaihtelevasti. KUVA: Hanna Laasanen
Kotimaa 9.10.2019 6:00
Jami Jokinen

Rakennusalan kiertotalous on olennainen osa Suomen päästötavoitteita. Kyselyyn vastanneissa Lännen Median "pääkaupungeissa" asiaan on tartuttu hyvin eri tavoin ja erilaisella tehokkuudella.

Sisäilmaongelmat, talous, muuttuva palveluverkosto ja kaavoitustarpeet pakottavat kuntia purkamaan kouluja ja muuta rakennuskantaansa.

Purkumateriaalien kierrätys materiaalina säästäisi luonnonvaroja ja vähentäisi ilmastopäästöjä, mutta aina sitä ei oteta hankintapäätöksissä huomioon.

Ympäristöministeriö onkin ohjeistamassa asiassa kuntia ja muita julkisia toimijoita. Niiden halutaan ottavan kiertotalous mahdollisimman kattavasti huomioon purkuja koskevissa hankinnoissa ja kilpailutuksissa.

Kuntien linjauksilla iso merkitys

Julkisessa keskustelussa keskitytään usein rakennusten käytön aikaiseen energiankulutukseen. Rakennusmateriaaleilla on kuitenkin erittäin suuri merkitys kiinteistöjen koko elinkaaren päästöihin.

EU:n jätedirektiivin ja sitä mukailevan jätelain mukaan materiaalihyödyntämisen tavoite on rakennusten purkamisessa 70 prosenttia jo lähivuosina.

Kunnilla on omistuksessaan paljon kiinteistöjä, ja julkisia hankintoja on pidetty muutoksen moottoreina.

Jos rakennuksen purkamiseen päädytään, tulee purettava materiaali niin sanotun jätehierakian mukaan käyttää ensisijaisesti uudelleen sellaisenaan tai raaka-aineena.

Käytännön tasolla tämän vaatiminen urakoitsijoilta riippuu kuitenkin pitkälti kunnasta itsestään.

Suosituksia, oppaita ja lakimuutos

Ministeriö lähtee liikkeelle vapaaehtoisista suosituksista.

Ensimmäinen vaihe on juuri lausunnoille lähtenyt opas, jossa käsitellään kiertotalouden huomioimista purkujen kilpailutuksissa ja hankintasopimuksissa.

– Lisäksi tulemme tänä syksynä julkaisemaan oppaat purkutöiden suorittamiseen kiertotalouden kannalta optimaalisesti sekä esittelemään Suomessa kokonaan uuden käytännön rakennusten purkukartoituksiin, kertoo erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä.

– Näissä kartoituksissa tunnistetaan uudelleenkäyttävät rakennusosat sekä eri materiaalien kierrätyspotentiaali, jotta purkutyöt voidaan suunnitella kiertotalouden kannalta parhain päin.

Lisäksi ministeriö on käynnistänyt rakennusalan kanssa neuvotteluja niin sanotuista green deal -sopimuksista. Niillä yritetään sitouttaa yritykset parantamaan sekä purkujätteen kierrätysastetta vapaaehtoisesti, ilman lainsäädäntöä.

– Osana maankäyttö- ja rakennuslain meneillään olevaa kokonaisuudistusta tarkastelemme toki lainsäädännön tarpeita.

Lännen Median alueella isoja eroja

Miten kierrätys kunnissa toimii tai eikö toimi, siitä ei ole tarkkaa tietoa, sillä jätetilastoissa julkisia toimijoita ei ole eroteltu yksityisistä.

Kuntien välillä on joka tapauksessa suuria eroja siinä, miten ne ottavat ympäristönäkökulmat huomioon purkuhankkeissa.

Joissakin kunnissa lakia tarkempia kierrätysvelvoitteita ole hankintakriteereissä vielä lainkaan, ja lain noudattamistakin seurataan vaihtelevasti. Asiaan vaikuttavat esimerkiksi kuntien omat ilmastotavoitteet sekä erityiset kiertotaloushankkeet.

Kyselimme tilannetta Lännen Median osakaslehtien "pääkaupungeista".

Raumalla puretaan eniten

Hinku-kuntiin (kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke) kuuluvan Rauman purkutahti tuntuu tällä hetkellä olla vertailukuntiemme kiivain, ja kohteet ovat pääasiassa kouluja ja päiväkoteja.

Taustalla on talousohjelma, joka vaikuttaa muun muassa kouluverkkoon. Myös sisäilmaongelmia riittää.

Viime viikolla päätettiin kahdeksan rakennuksen purkamisesta.

– Lähiaikoina purkupäätöksiä tehtäneen vielä noin kymmenestä muusta rakennuksesta, arvioi kiinteistöjen isännöitsijä Lauri Sillanpää.

Hankintapäätöksissä ei ole erityisesti kiertotalouden tehostamiseen keskittyviä kriteerejä. Lähtökohtana on laki, ja kierrätysmahdollisuudet yritetään tehdä mahdollisimman hyviksi.

Esimerkiksi betoni- ja tiilijätettä ei Sillanpään mukaan päädy lainkaan kaatopaikalle.

– Lisäksi purkaminen suoritetaan lajittelevana purkuna ja purkujäte käsitellään lakien ja asetusten mukaisesti. Menettelytavat pyritään määrittelemään purkujen urakkasopimuksissa

Niin ikään Hinku-kuntiin kuuluvassa Porissa on meneillään kiertotaloutta edistävä Circwaste-hanke, jonka yhtenä osana on elinkaariajattelun ulottaminen rakennuskannan hallintaan.

Tämä näkyy kilpailutuksen kriteereissä sekä kaupungin omassa toiminnassa ennen purkua.

– Esimerkiksi purkukohteissa olevia lämmönjakopumppuja ja muita käyttökelpoisia laitteita pyritään ottamaan omaan käyttöön, kertoo tilayksikön päällikkö Mikko Viitala.

Turulla kova tavoite

Jo vuonna 2029 hiilineutraaliksi pyrkivässä Turussa puretaan lähivuosina useita tuhansia rakennusneliöitä. Kohteina on pääasiassa asuin- ja liikerakentamisen tieltä purettavia teollisuusrakennuksia sekä mahdollisesti sisäilmaongelmaisia päiväkoteja.

Kiertotalous on hankintakriteereissä vahvasti esillä jo tarjouspyynnössä, jossa urakoitsijan on esitettävä suunnitelma jätteiden sijoituspaikoista. Purkamisen jälkeen jätejakeiden kohtalosta on toimitettava täsmällinen raportti.

Tilapalvelukeskuksen rakennusmestari Pirkko Kunnari sanoo, että myös raha ohjaa urakoitsijoita.

– Kierrättäminen on halvinta jätesijoitusta. Urakoitsijat eivät vie kaatopaikalle kuin ihan välttämättömän jätteen, koska se on kalleinta jätettä.

Turun erikoisuus on rakennuksista löytyvien haitta-ainepitoisten ja muiden vaarallisten jätteiden käsittely, jonka urakoitsija saa laskuttaa erikseen kaupungilta.

– Urakoitsijalle ei tule houkutusta laittaa sitä normaalijätteen sekaan, Kunnari perustelee.

Myös Vaasassa urakoitsijan on esitettävä purkujätteiden hyötykäyttösuunnitelma ennen töiden aloittamista. Toimitilapäällikkö Pekka Lahden mukaan asiaa myös seurataan hankkeen aikana.

Hänkin sanoo urakoitsijoiden kierrättävän tehokkaasti jo taloussyistä.

– Esimerkiksi lajittelun tuoma säästö yhdellä työmaalla voitiin laskea kymmenissä tuhansissa verrattuna siihen, että kaikki olisi mennyt sekalavoille. Tämän tavallaan ajaa urakoitsijan itseohjautuvuuteen.

Vaasassa on havaittu yksittäisten yritysten kehittävän myös itse purkujätteen helpompaa hyödyntämistä.

Oulu pyrkii lisäämään kiertotaloutta

Kajaanissa kaupungin tavoitteena on vähentää rakennusomaisuutta, ja purkuun päätyy huonokuntoisia, vajaakäytöllä olevia kohteita, joita ei saada myytyä.

– Tämän perusteella olisi tulossa purkuun seuraavan kolmen vuoden aikana kolmesta neljään rakennusta. Kohteina ovat muun muassa entinen terveysasema-, koulu- ja päiväkotirakennus, kertoo toimitilapäällikkö Markku Haverinen.

Kaupungilla ei ole purkuhankinnoissa kierrätysastetta koskevia kriteerejä. Sekä kaupunkia että urakoitsijaa ohjaa Haverisen mukaan käytännössä raha, sillä tavoitteena on mahdollisimman edullinen purku.

– Tämä tarkoittaa erityisesti jätteen järkevää lajittelua, erottelua ja hyödyntämistä ja kaatopaikalle menevän kalliin sekajätteen minimointia.

Rovaniemellä purkukohteita tulee erityisesti palveluverkon muutosten vuoksi. Siksi purkukohteet ovat yleensä kouluja ja päiväkoteja, joskus myös asuinrakennuksia.

Erityisiä kiertotaloutta tehostavia hankintaohjeistuksia ei ole.

– Noudatamme voimassa olevaa lainsäädäntöä, sanoo kaupungin tilaliikelaitoksen johtaja Pekka Latvala.

Hän sanoo, että purku-urakoitsijoilla on pitkä kokemus purkumateriaalien hyötykäytöstä, ja kaupunki myös valvoo tätä urakan aikana.

Oulussakaan ei hankintoihin ole lisätty erityisiä kiertotalousvelvoitteita, mutta suunta on sitä kohti. Kaupungin tavoittelee hiilineutraalia tilannetta vuonna 2040.

– Se vaatii rakentamisen ohjeistusten ja sääntöjen tiukentamista, energia- ja resurssitehokasta maankäytön suunnittelua sekä ihmisten valistamista kiertotalousasioissa, pohtii tekninen isännöitsijä Jari Poutiainen.

Jatkossa Oulussa keskitytään erityisesti betonin ja tiilen käyttöön maanrakennuksessa.

Hinta ei aina ohjaa riittävästi

Kaikissa tapauksissa esimerkiksi jätemaksut eivät riitä ohjauskeinoksi, sillä halvin vaihtoehto ei aina ole kiertotalouden kannalta paras. Ministeriön ohjeistuksella tavoitellaan nimenomaan purkumateriaalien käyttöä materiaalina.

Hiilivaraston säilyttämiseksi esimerkiksi puu pitäisi saada muualle kuin polttoon, johon se nykyisin päätyy lähes aina. Tavoitteiden kannalta parempi olisi käyttö sellaisenaan tai esimerkiksi komposiittimateriaalien tuotannossa. Tämä on yksi pullonkaula, sillä purkupuu on laadultaan kirjavaa ja käyttöä on vielä hyvin rajoitetusti.

Kierrätyskelpoisista materiaaleista hankalimmaksi mainitaan monessa kunnassa betoni, jota yhdessä tiilijätteen kanssa myös syntyy purkukohteissa eniten.

Parasta olisi saada se käyttöön heti purkupaikalla esimerkiksi uudisrakentamiseen, jolloin säästetään louhittua kiveä tai soraa.

Jos tämä ei onnistu, on urakoitsijoiden usein vaikeaa löytää betonille sijoituspaikkoja. Se johtuu muun muassa murskatun betonin säilyttämiseen ja muuhun kuin maantäyttöön vaadittavista luvista. Byrokratia saattaa kuitenkin helpottua ensi vuonna, kun lainsäädäntöä uudistetaan.

Turussa kaupunki on ratkonut pulmaa etsimällä purkubetonille sijoituspaikkoja omista rakennuskohteistaan.

– Kaupungin infrapuolen aktiivisuus asiassa on hyvä ja on toiminut meillä hyvin, Kunnari kehuu.

Sisäilmaongelmat hankaloittavat uusiokäyttöä

Yksi ongelmallisimmista jakeista on lasi- ja kivivilla, joille ei toistaiseksi ole kunnolla toimivaa hyötykäyttöä.

Oulussa kaupunki on mukana Oulun yliopiston hankkeessa, jossa tutkitaan purkurakennusten mineraalivillan hyötykäyttöä betonimaisen geopolymeerin valmistuksessa.

Kaupunki pyrkii myös myymään rakennusten irtaimistoa ennen purkua.

– Mahdollisuus olisi jopa myydä ikkunoita, ovia, taloteknisiä laitteita, betonielementtejä ja niin edelleen..Toistaiseksi tähän ei olla lähdetty resurssien puuttumisen vuoksi, Poutiainen sanoo.

Porin Mikko Viitala huomauttaa, että materiaalien uusiokäyttö vaikeutuu huomattavasti, jos purkukohteessa on ollut sisäilmaongelmia.

Homekouluja ja muita sisäilmaongelmaisia rakennuksia puretaan käytännössä kaikissa kyselymme kunnissa. Ne ovat usein vähintään osasyy silloinkin, kun varsinaiseksi purkuperusteeksi todetaan rakennuksen käyttöiän loppuminen.

"Kiertotalous saatava toimimaan rakentamisessa"

Suomen ympäristökeskuksen mukaan rakennusala on eniten kotimaisia luonnonvaroja käyttävä toimiala. Tonnimäärissä se ylittää jopa kemiallisen metsäteollisuuden.

Vuonna 2016 rakennusten purkamisesta syntyvän jätteen määräksi arvioitiin noin 700 000 tonnia vuodessa.

– Kiertotalous on saatava toimimaan myös rakentamisessa, tai ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1.5 asteeseen muuttuu lähes mahdottomaksi tehtäväksi, totesi ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) vastikään New Yorkissa pidetyssä vihreän rakentamisen kongressissa.

Suomi oli allekirjoittamassa vetoomusta, jolla tavoitellaan rakennusmateriaalien ja rakentamisen aiheuttamien päästöjen vähentämiseen 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Tampere, Hämeenlinna, Seinäjoki ja Kokkola eivät vastanneet kyselyyn.

MAINOS

Kommentoi

Aikaisemmin kun huomattiin, että rakennuksessa on terveydelle haitallaista hometta tai sienikasvustoa ne sinetöitiin ja hävitettiin. Muistan kun ei edes asiakirjoja saanut ottaa mukaan saastuneesta rakennuksesta vaan ne piti jätää sinne ja hävittää.

Nyt näyttää, että kaupunki haluaa jakaa kaiken saastan ja terveydelle vaarallisen aineen myymällä tai kierrättämällä ne seuraavaan rakenteella olevaan rakenukseen, että taataan sekin saastuminen vähintään samoihin asioihin kun se purettavakin rakennus.

Annetaan "Puhdistus ammattaliasiten" hoitaa ongelmajättet. Niin kuin joitain vuosia sitten kun löydettiin jätteet kipattuna metsään.

Miksi mitään kierrättää home- tai muusta syystä toimintakyvyttömäksi todetun rakennuksen materiaalia. Kun ei voida olla varmoja voisiko näissä laitteissa tai materiaaleissa olla haitallisia aineita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos laitan tuosta "kierrätykseen" mummon vanhat villasukat, jotka viime mettuureisulla jäi vähemmälle huomiolle ja homehtui muovipussiin, niin...
Moni muukin tällä palstalla mietti ja ihmettelee, miten hometta voi hyödyntää?
juuston teossa ...?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisiko hyvä selvittää onglmakohteen purun aikana mitkä rakenteet ovat aiheuttaneet homeisuutta ja sisäilmaogelmia. Kempeleen kunnanvirastoakin purettiin kuukausia, varmaan siitäkin jotakin olisi selvinnyt eli tutkijat selvittämään ongelmien syiden lähteitä ja opinnäytetöitä tekemään purkukohteille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos homeiset rakenteet kierrätetään seuraavaan kohteeseen, täytyy ihmisten olla hengittämättä. Näin realisoituu kärjistyksenä heitetty vaihtoehto ilmastonmuutokselle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Rakentamisen laatu on sitä tasoa, että purkukohteita riittää varmasti jatkossakin. Julkisia rakennuksia rakennetaan häthätää suojaamatta vesisateessa kaikkina vuodenaikoina. Aivan varmasti kuivuu rakenteet, kuten uikkarit repussa Raksilassa käynnin jälkeen!

Rakennusala on ajautunut sellaiseen alhoon, että liekö sieltä enää noustaan. Tiedetään kyllä, että tehdään päin mäntyä mutta on kiire ja virheiden korjaaminen vaatii olemassaolevan purkamista. Vastuusta pääsee kätevästi irtisanomalla alihankkijoiden sopimukset.

Ärhäkästi leviävien homeiden saastuttamien materiaalien kierrätys on tässä yhtälössä täysin sivuseikka. Jutussa jää epäselväksi, mistä se esimerkiksi omakotirakentaja tietää mistä se ikkuna tai ovi on peräisin jos kierrätysmateriaaleihin lähtee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mielenkiintoinen juttu nuo yliopistolla tehtävät geopolymeeritutkimukset. Tällaisesta Oulussa tehtävästä tutkimuksesta Kalevan kannattaisi kirjoittaa enemmänkin!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hometarvikkeet kiertoon? Oikeasti?

Olen kierrätyksen vankkumaton kannattaja ja hyödynnän vanhaa tavaraa ja olemassa olevia rakenteita remonteissa niin paljon kuin mahdollista, mutta hometaloista en kotiini mitään kanna. En myöskään tarjoa kierrätykseen esim mitään ulkosäilytyksessä pilalle mennyttä, vaikka näkyvät homeet saisikin pesemällä pois.

Kierrätys on hyvä asia jos kierrätetään toimivaa ja kunnollista. Julkinen sektori heittää paljon hyvää tavaraa kaatopaikalle ja se pitäisi loppua. Tilannetta ei kuitenkaan korjaa se, että siirretään homeisia tarvikkeita uusiin rakennuksiin. Miksi ei voida kierrättää kunnollista tavaraa. Siitäkin on paljon ja sitä heitetään kaatopaikalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiertotaloudessa materiaalien pitää kiertää omissa ryhmissään. Rakentamisen ja epäorgaanisen jätteen kierrättäminen elintarvikkeeksi on hengenvaarallista, siksi myrkyllisistä materiaaleista on luovuttava, koska inhimillinen toiminta sisältää aina riskin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Moniko purkuun menossa oleva rakennus on teetetty yksityisen sektorin kautta rahanahneuspäissään, kiireessä hutiloden ja laadusta välittämättä? Koska osakeyhtiön perimmäinen tarkoitus on tehdä köyhille omistajilleen rahaa laadusta välittämättä...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuinkas oli Oulun naapurikunnassa Kempeleessä, kun kunnalle tuli / Kaavoitus- ns.- tarve, ja hieno iso uudehko Kunnantalo purettiin, syyksi laitettiin sisäilmahaitta, että saatiin purkulupa ja kuntalaisten hyväksyntä teolle. ( ja on muodikasta nykyisin löytää pieni homeaihio ja näin saadaan hysteria aikaan ihmismielessä ). - No Kunnantaloa hajotettaessa hometta ei löytynyt, ei missään kohdin näkyvää, eikä edes tuoksahtanut. Kuntalaiset petettiin ja veromarkkoja tuhlattiin, kuntalaisethan kaiken maksaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Höpö höpö. Jos jossain veronmaksajien rahoja tuhlattiin, niin muutama vuosi sitten tehdyssä kunnantalon remontissa, josta ei ollut hyötyä. Työntekijät olivat ympäri kylää, koska eivät voineet olla rakennuksessa. Koko rakennusbisnes on kiertotaloutta: rakennetaan hädintuskin 30 vuotta kestävä rakennus ja kun ongelmat paljastuvat, kierretään vastuuta. Rakennetaan uusi talo ja kierrätetään rahat omaan taskuun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hienoa ... Siirretään homeitiöitä täynnä oleva materiaali seuraavaan kohteeseen, joka halutaan homehduttaa...Polttaminen ja tienpohjaan ja maantäyttöön materiaalit voivat olla sopivia, muuhun ei.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä riskihän siinä on. Kastunut tai likainen kivivilla ei kelpaa purkamisen ja kierrätysprosessin jälkeen enää mihinkään; katto revitään riekaleiksi; kaikki puumateriaalit puolestaan ovat homeessa.
Taitaa klassikko-ovenrivat ja parit ikkunat olla ainoat mitä purettavasta rakennukseta pystyy realistisesti käyttämään uudelleen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Peittoa jatketaan sen toisesta päästä leikatulla kaistaleella!

Home-, sisäilma- ja sieniongelmaisten rakennusten määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä valtavasti eikä syynä ole ainoastaan kasvanut valveutuneisuus rakennusten kunnosta. Kierrättämällä purettujen rakennusten materiaaleja uusien rakennusten materiaaleiksi, mainittujen ongelmien todennäköisyys kasvaa ilmeiseksi, jopa varmaksi.

Purkujätteiden käyttö uudis- tai korjausrakentamiseen pitää kieltää uudistamalla maankäyttö- ja rakennuslaki.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No nytpä selevis miksi rakennukset homehtuu alta aika yksikön. Ahaneet näköjään pärjää täsä maasa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nykyrakennuksen päästöistä on noin tulee 40% rakentamisesta + remintoinnista + purkamisesta ja 60% lämmityksestä.
Miksei rakennuksia saada kestämään 200, 300 tai 500 vuotta? Onko suomalainen insinööritaito niin surkeaa että suunnitelmiin kirjataan rakennuksen kestoiäksi 50 vuotta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maksimoidaan voitto ja minimoidaan tuotteiden laatu. Sillä syntyy Suomalaista "rakennuslaatua". "Ylpeys" = "Ahneus".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

14:28
Pudasjärven lentokentän vuokraamisesta tehty päätös peruttiin – Suviseurat järjestetään alueella joka tapauksessa
13:40
Köllöttely sai riittää – ulkomailta sopimusta hamunnut Julius Junttila tuo ratkaisuvoimaa Kärppien hyökkäykseen jo torstain HIFK-ottelussa Tilaajille
13:37
Toimittajamme Etiopiassa: Niinistö vieraili paikallisessa koulussa – "Vaikka Suomi on kaukana, olemme ystäviä"
13:24
Rovaniemelle suunnitellulla miljardin euron Joulupukin valtiolla on pitkä matka tarusta todeksi – hankeyhtiöltä loppuivat rahat jo heti alussa, mutta toivoa on taas Tilaajille
13:08
Virolainen Operail aloittaa rautatiekuljetukset Suomessa – liikennealueeksi tulee koko maa
12:39
Kaksi joukkoampumista nosti tunteet pintaan väkivaltaan tottuneessa Meksikossa
12:03
Yle: Turkkilainen rahasto osti valtaosan raahelaisesta puolustustarvikkeita valmistavasta Miiluxista alkuvuodesta
90
Pohjantiellä sattui kolmen auton peräänajokolari – onnettomuus ruuhkautti aamuliikennettä
41
Kärpät helpotti CHL-putoamisen tuskaa pelaajahankinnalla – Julius Junttila palaa oululaisjoukkueen riveihin
39
Apuja ei tullut Ranskastakaan, Kärpät Skellefteå-voitosta huolimatta ulos Mestarien liigan pudotuspeleistä – Manner: ”Emme pystyneet parempaan, joten emme jatkopaikkaa ansainneetkaan”
35
Näyttelijä Joose Mikkonen vastaa Merja Larivaaran syytöksiin työpaikkakiusaamisesta Oulun Teatterissa – "Puhelun soittaja hoiti luottamustehtäviään. Asiaa ei koskaan annettu anteeksi"
20
Uusi miljoonien eurojen kädenojennus Taidetestaajille – kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset halutaan jatkossakin mukaan testaamaan taidetta
16
Suomalaisten mielestä Euroopan unionissa on hyvä olla – eniten tavalliset kansalaiset arvostavat vapaata liikkuvuutta
15
Kaivosyhtiö Latitude 66 Cobalt jätti kolme varausilmoitusta laajoista alueista Pohjois-Suomessa – yhteenlaskettu pinta-ala 3700 neliökilometriä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Sinulle kovakourainen hoitaja siellä jossain

Parempaa palkkaa, niin hoitokin on parempaa. Arvostusta hoitojia kohtaan, niin se näkyy myös hoidossa. Lue lisää...
Maksakaa

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

16.10.

Fingerpori

16.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image