Kotimaa

Ministeriö haluaa joka toiselle nuorelle aikuiselle kor­kea­kou­lu­tut­kin­non vuoteen 2030 mennessä

Ministeriön tavoitteena on korkeakoulutettujen määrän nostaminen 50 prosenttiin 25–34 –vuotiaista vuoteen 2030 mennessä. Kuvituskuva. KUVA: Joel Maisalmi
Kotimaa 22.10.2019 19:42 | Päivitetty 22.10.2019 19:50
Petri Hakkarainen

Yliopistot nostaisivat tutkintomääriä vuoteen 2030 mennessä kymmenillä prosenteilla, ammattikorkeakoulut ylempien tutkintojen määriä jopa yli sata prosenttia.

Korkeakoulut esittivät vuosille 2012–2024 suurempia tutkintotavoitteita kuin opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisessa ehdotuksessa on. Korkeakoulut huomauttavat, että tutkintojen määrän lisääminen ei onnistu ilman pitkäjänteistä lisärahoitusta.

Ministeriö antoi syyskuussa korkeakouluille korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 -vision. Tavoitteena on korkeakoulutettujen määrän nostaminen 50 prosenttiin 25–34 –vuotiaista vuoteen 2030 mennessä.

Ministeriön ehdotuksen mukaan vuosina 2021–2024 tehtäisiin vuosittain 17 200 alempaa korkeakoulututkintoa, yliopistot haluaisivat niitä muutama sata enemmän. Viime vuonna tutkintoja suoritettiin 13 462. Vuoden 2030 tavoitetaso on hieman yli 20 000.

Opetushallituksen esitys myös ylempien korkeakoulutukintojen määräksi on 17 200, yliopistojen 21 000. Viime vuonna tutkintoja suoritettiin runsaat 15 000. Vuoden 2030 tavoite on runsaat 22 000 tutkintoa. Tohtoritutkintoja voitaisiin yliopistojen mukaan suorittaa parisentuhatta vuodessa.

Tietoalalle huima lisäys

Ammattikorkeakouluissa suoritettaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen mukaan vuosittain 25250 AMK-tutkintoa, 3 900 ylempää AMK-tutkintoa ja 1 500 ammatillisen opettajankoulutuksen tutkintoa. Koulujen tavoite on yhteensä kolmisentuhatta tutkintoa enemmän. Vuoteen 2014 mennessä tutkintomäärät nousisivat muutamalla tuhannella.

Eniten lisää tutkintoja tarvitaan tietojenkäsittelyn, tietoliikenteen ja tekniikan aloille – vuonna 2030 nykyiseen verrattuna lähes 85 prosenttia enemmän. 50 prosentin kasvu tarvitaan yliopistojen mukaan oikeustieteiden, luonnontieteiden sekä maa- ja metsätaloustieteiden tutkintomääriin.

Myös lääketieteen, terveyden, hyvinvoinnin ja palvelun koulutusaloilla valmistuneita tarvittaisiin merkittävästi lisää.

Ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteet yliopistoille ja ammattikorkeakouluille sopimuskaudeksi 2021–2024 sovitaan koulutusalaryhmittäin. Alemmat korkeakoulututkinnot, tohtoritutkinnot, ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja ammatillisen opettajankoulutuksen suorittaneet sovitaan korkeakoulutasolla.

Talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman mukaan yliopistojen perusrahoitusta vahvistetaan 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2020.

Alueet kilpasilla

Jokainen alue tarvitsee mielestään lisää korkeakoulutusta. Aalto-yliopisto lisäisi ylempien ylempien tutkintojen määrää vuoteen 2030 mennessä peräti 78 prosenttia, Helsingin yliopistokin 46 prosenttia. Tukea vaatimukselle tuli tiistaina kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajalta Sari Sarkomaalta , jonka mukaan uusia aloituspaikkoja pitää kohdentaa erityisesti Uudenmaan korkeakouluihin, koska siellä ensisijaisia hakijoita on aloituspaikkaa kohden enemmän kuin muissa maakunnissa.

Jyväskylän yliopisto nostaisi tutkintomääriä 35 prosenttia, Itä-Suomen yliopisto 25 prosenttia ja Oulun yliopisto 54 prosenttia. Vaasan yliopistossa tutkintomäärien kasvutavoite viime vuosina toteutuneeseen verrattuna on 39 prosenttia.

Ammattikorkeakoulujen tavoitteet tutkintomäärien nostamisessa vuoteen 2030 mennessä ovat ylemmissä AMK-tutkinnoissa keskimäärin 111 prosenttia.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (31)

Koulutetaan yliopistoissa kaikista suomalaisista päälysmiehiä/naisia ja otetaan työntekijät kehiytysmaista, niinkö on vihreiden suunnitelmissa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yhteiskunnan rakenteet rapistuvat kun hallitustyön laatu on huono ja fokus väärissä kohteissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Opetushallituksen, Opetus- ja kulttuuriministeriön ja hallituksen suunnitelmat osoittavat suuruudenhulluudessaan lähes täydellistä tietämättömyyttä siitä, mihin nykynuoret pystyvät ja haluavat tai mitä heidän vanhempansa nuorilta odottavat. Mistä löytyvät ne keskimäärin yli 60 prosenttia nykyistä suuremmat nuorten joukot, jotka kykenisivät suorittamaan yliopistollisen loppututkinnonVain? Yksi keino tekisi sen ehkä mahdolliseksi: jos yliopistot helpottaisivat tutkintovaatimuksia noin puoleen nykyisestä! Ammattikorkeakoulujen tutkintovaatimuksista ei olisi varaa helpottaa tippaakaan, jos halutaan saada osaavia työntekijöitä. Sitäpaitsi jo näitä ennen pitäisi ylioppilastutkintovaatimuksia alentaa niin, että lähes kaikki saisivat valkolakin.
Eikä näissä tilanteissa olle mitään apua siitä, että hallitus tuhlaa valtion rahoja pidentämällä oppivelvollisuutta. Minkäs hallitus tekee, kun iso joukko nuorista on syrjäytyneitä tai muuten kykenemättömiä ja haluttomia käymään loppuun edes peruskoulua.
Kylläpä on hallituksella ja kouluttavilla laitoksilla suuria haaveita, jotka eivät toteudu!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hajasijoitetaan valtion työpaikat pois Uudeltamaalta, niin ei tarvita siellä korkeakouluja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joo ja siten pannaan hajasijoitettujen toimipisteiden välinen kokoustamispendelöintisirkus käyntiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomalaisen ammattikorkeaopetuksen korkea laatu on tietyin osin pelkkä myytti, joka on syntynyt toistamalla mainoslausetta "se on korkeaa laatua". Ja ihmiset uskovat kaiken tämän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos on tyhmä niin ei sejärki lisäänny yliopistossa ei edes saa tenttejä läpi. Taitaa ministeriö olla nyt se tyhmyyden levittäjä, jota kyllä riittää.Tempulla halutaan vain parantaa galluppeja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä ihmettä, juuri yliopistosta valmistuneet ovat kuin oppaansa hukannut turistilauma Kanarialla. Mihin suuntaan nyt pitää mennä? Oliko ne possujuhlat huomenna? Missä täällä on Otto-automaatti? Kuka meidät vie takaisin hotelliin? Miksi yö tuli yhtäkkiä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Helppoa, poistakaa pääsykokeet ja valinnat - vain soveltuvuus on syytä testata, muuten kaikki sisään.
Elinkeinoelämän ongelma on itsenäiseen soveltamiseen kykenevien tuloksen tekijöiden puute. Yritykset tarvitsevat todella pienen määrän teoreetikkoja.
Huutavin puute on laaja-alaisista johtajista kasvattamaan ja hallinnoimaan suurempia yhtiöitä. Nyt parhaat yritykset ja omistukset 'myydän' ulkomaille omistukseen josta tulee myös henkilöstö organisaation johtoon. Suomalaisten osuudeksi jää korkeintaan suoritustaso / alihankintatyö jos sekään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mihin luonnontieteeseen tuo kasvu oikein kohdistuu?

En usko, että biologeja niin paljon tulevaisuudessa tarvitaan ja fyysikot pääsevät kortistoon, erityisesti Oulussa.

Ainoa ala, jolle tarvitaan merkittävää kasvua on lääketiede.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saahan sitä haluta. Mutta miten on mahdollista kun luku-ja kirjoitustaidon oppiminen on utopiaa aika monelle nykypenskalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yliopistoon voisi perustaa laitoksen, jossa valmistuu kännykänräpläyksen maistereita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämän projektin hinta tulee olemaan aivan tolkuton. Yliopistojen rahoitusta olisi kasvatettava radikaalisti. Koska näin ei tapahdu, niin tämä tavoite on pelkkää puhetta. Populistisen hallituksen mediatemppu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tarttis tehdä avaruuslaivasto tänne saapuneille tuhansille astronauteille, jotta saisimme heidät järkkäämään kultaa ja mirhamia asteroideilta maahan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oikeita töitä on ne mitkä tehdään toimiston ulkopuolella. Vai haluatko tohtori siivoojia

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mm. alkutuotanto, jalostus, kuljetus, varastointi, tuotanto/toimitilat, tuotannon kunnossapito/dokumentointi sekä näihin liittyvät firman rekrytointi, tuotekehitys/dokumentointi, toimitusjohto, työnjohto, kirjanpito/palkanlaskenta, asiakirjavalmistus/hallinto, myynti/asiakaspalvelu, markkinatutkimus, markkinointi, jälkimarkkinointi, huolto, koulutus, työterveys ja muut firman sisäiset toiminnot joilla hankitaan asiakkaat ja saadaan heidät innokkaasti ostamaan niin paljon tuotteita, että yritys voi suoriutua omista maksuvelvoitteistaan ja saada kunnon voiton mahdollisimman pienellä kitkalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (31)

Uutisvirta

15:50
Kristi Raik Viron Nato-kiistasta: En näe mitään vaihtoehtoja sille, että lähtisimme luomaan korvaavaa järjestelmää Natolle tai Yhdysvaltojen roolille
15:39
Kärpät solmi luottopuolustaja Heshkan kanssa jatkosopimuksen – myös Huttula ja Järvitalo jatkavat
15:28
Kärnä haluaa hirviaseille, patruunoille ja hirvikoirille verovähennysoikeuden
15:23
Trumpin virkarikostutkinnassa kuullaan EU-suurlähettilästä – kertonut tapahtumista eri versioita
15:23
EK:n puheenjohtaja Lundmark Postin riidasta: "Valtio-omistajan ei pitäisi omilla toimillaan vaikeuttaa jo valmiiksi vaikeaa tilannetta"
14:25
Erno Saukko lähti elokuussa vuoden mittaiselle vaellukselle – talvi on näyttänyt jo ankaruutensa: "Olimme syysvarusteissa 30 asteen pakkasessa" Tilaajille
14:20
Raksilan K-Citymarket ja Jounin Kauppa äärioikeiston mainoksessa – ”Olihan se järkytys, koska emme missään nimessä ole tuommoisessa mukana”
54
Professori pyysi poistamaan Mannerheimin kuvan Oulun yliopiston opiskelijoiden kiltatilasta – "Esitin oman käsitykseni asiasta"
50
Postilakon purkuyritykset jatkuvat iltapäivällä – tukilakot jatkuvat, vaikka työnantaja syyttää niiden perusteita vanhentuneiksi
48
Oulun yliopiston hallitus: Kiinteistöselvityksen teko alkaa – "Joskus on järkevämpää rakentaa uutta kuin korjata vanhaa"
31
Huuhkajat varmuudella lohkossa A tai B: Tämä tiedetään jo nyt Suomen pelipaikoista, vastustajista ja ottelupäivistä
20
Metsästysrikoksia tutkitaan Kuhmossa: Susilauman kulkureitille oli asetettu polkurautoja ja myrkkyä – metsästäjän koira kuoli myrkkyyn
18
Oulun kouluissa ja päiväkodeissa juodaan jatkossa luomumaitoa, joka kerätään 120 kilometrin säteellä Oulusta
17
MTK:n Juha Marttila: Peltojen metsittäminen olisi täysin vastuutonta – "Jos kotimaan kulutus vähenee, Suomen on vietävä enemmän"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Kainuun maakunnassa, seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Posio, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello, Rovaniemi ja Kemijärvi jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita, koska niillä olevan jään päällä on vettä.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

243 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Jos EK:on kuuluva miljonääri maksaa käytännössä muutaman prosentin tuloistaan veroa, siis paljon vähemmän mitä omat palk... Lue lisää...
Maailmanrannan Rellu

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.11.

Fingerpori

20.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image