Kotimaa

Mikä saa ihmisen rakentamaan oman kirkon? – Ex-ministeri, Karjalan evakko ja syöpään kuolleen tytär kertovat tarinansa

Aarne Räikkösen "Hiitolan kirkon" alttaritaulu on tehty kuvasta, jonka Aarne Räikkönen otti Hiitolan kirkon alkuperäisestä alttaritaulusta, joka on Poriin kuuluvan Noormarkun kirkossa. KUVA: Kari Mankonen
Kotimaa 30.3.2018 7:00
Hannamari Ahonen

Karjalan evakko Aarne Räikkönen rakensi "Hiitolan kirkon" Nakkilan Kivialhoon. Martti Puran Kiitollisuuden kirkko Tammelan Portaassa on rakennettu Pyhtään keskiaikaisen kirkon mallilla. Tuija Miettisen edesmennyt äiti Vuokko Kivinen päätti rakentaa Auringonnousun kirkon puutarhaansa Humppilaan, kun tiesi, että elinaikaa ei ole enää paljon.

Nakkilalaisen Aarne Räikkösen lapsuudenkodin seinällä oli valokuva keltaruskeasta puukirkosta. Se oli Räikkösen synnyinpitäjän Hiitolan kirkko, joka oli sodassa jäänyt rajan taakse Laatokan Karjalaan.

Räikkönen oli vain 11 kuukauden ikäinen syyskuussa 1944, kun hän vanhempiensa ja kuuden sisaruksen kanssa lähti viimeisen kerran Hiitolasta Kuoksjärven kylästä. Pysyvästi Räikköset asettuivat asumaan Satakuntaan, Nakkilaan, josta Kokemäenjoki virtaa noin 20 kilometrin päähän Poriin ja Pohjanlahteen. Hiitolalaisia asutettiin muuallekin Porin seudulle kuten Luvialle, Ahlaisiin, Noormarkkuun ja Kullaalle.

Von Frenckellin suvun omistaman Anolan kartanon vanhoista maista lohkottiin tiloja Nakkilan karjalaisevakoille. Räikkösten talon lisäksi Kivialhoon Kokemäenjoen pohjoisrannalle nousi 36 karjalaista taloa. Karjalaiset asettuivat vanhalle asutusalueelle, sillä Kivialhossa on ollut asutusta jo pronssikaudella, josta jälkipolville muistona on valtava kiviröykkiö, pronssikautinen asuinpaikka Rieskaronmäki.

Räikkösen perhe kasvoi Satakunnassa vielä kahdella lapsella.

Räikkösestä kasvoi yritteliäs mies. Parhaimmillaan 1500 sian sikalan yrittäjä laajensi yritystoimintaansa vuonna 1989 omaan laskettelukeskukseen. Kymmenen vuotta hän pyöritti molempia yrityksiä, kunnes luopui sikalasta.

Salomonkallion laskettelukeskuksessa on länsisuomalaisittain poikkeuksellisen lumisen maaliskuun arkipäivänä vilskettä. Paikallisille koululaisille Salomonkallio on Satakunnan peltoaukeilla oma lähimäki. Laskettelukeskuksen läheisyyteen Räikkönen rakensi vuosien aikana mökkejä, kokoustilat, camping-alueen, golfkentän, avantouintipaikan ja rantasaunan. Niin, saadakseen avantouintipaikan ja rantasaunan hän rakensi ensin kuivalle maalle pienen tekolammen.

Karjalaisperheen yritteliäs poika juurrutti itsensä Satakuntaan, mutta Hiitola pysyi sydämessä. Räikkönen on osallistunut aktiivisesti Hiitolan pitäjäseuran tapahtumiin. Hän on ollut seuran hautausmaatoimikunnan jäsen ja käynyt useita kertoja entisten hiitolalaisten porukassa kunnostamassa Hiitolan entisen kirkon aluetta. Kirkkoa ei enää ole, ja neuvostoaikana alue pääsi pusikoitumaan.

Hiitolalaiset ovat raivanneet ja pystyttäneet muistomerkkejä, jotta heidän jälkipolvensa tietävät, missä heidän juurensa ovat. Omat lapsensa ja yhden lapsenlapsistaan Räikkönen on käyttänyt rajan takana katsomassa synnyinseutuaan. Ja vie loputkin lapsenlapset, jos nämä haluavat.

Viime keväänä Räikkönen luki Iltalehdestä juttua suomalaisista, jotka olivat rakentaneet oman kirkon.

– Vaimo sanoi, että rakenna sinäkin.

Rakentanut Räikkönen on koko ikänsä, ja kirkot ovat olleet hänelle läheisiä.

– Olen vuodesta 2010 alkaen kiertänyt kuvaamassa kaikki Suomen seurakuntien kirkot Upinniemen kirkkoa lukuun ottamatta. Upinniemeen olen menossa huhtikuussa.

Niin syntyi päätös Räikkösen mielessä. Vuonna 1795 rakennettua Hiitolan kolmatta kirkkoa ei enää ollut, joten hän rakentaisi "Hiitolan kirkon" satakuntalaiseen karjalaiskylään.

Vajaassa vuodessa valmistui 500-neliöisen Hiitolan kirkon pienoismalli, 35-neliöinen kirkko. 50 hengen kirkko sijaitsee Räikkösen tiilitalon lähellä ja muutaman sadan metrin päässä hänen perustamastaan Salomonkalliosta, jonka pyörittäminen siirtyi viisi vuotta sitten jälkipolvelle.

– Hiitolan kirkon alkuperäinen alttaritaulu on Noormarkun kirkossa. Kävin kuvaamassa sen, ja paikallinen mainostoimisto teki kuvasta tämän alttaritaulun.

Ennen itsenäinen Noormarkun kunta on nyt virallisesti osa Porin kaupunkia.

Saarnastuolin Räikkönen hioi 94-vuotiaan naapurinsa Väinö Toroskan pihassa olleesta 145-vuotiaasta männystä. Toroska on hänkin hiitolalaisia ja luopui mielellään pihapuustaan.

Kirkkoon on vielä tulossa Nakkilan vanhan kirkon kattokruunu. Kun Nakkilan nykyinen funkkiskirkko rakennettiin, vanhan kirkon kattokruunut varastoitiin. Vuosikymmenien jälkeen yksi kruunuista pääsee taas loistamaan valoa kirkkokansalle.

Räikkönen aikoo koota ottamansa kuvat Suomen kirkoista yhteen kansioon, joka tulee esille kirkkoon.

Aivan joka päivä Räikkönen ei kirkossaan ehdi käydä, mutta useimpina.

– Käyn täällä miettimässä. Ja olen laulanut virsiä, niin yksin kuin porukalla. Mieleisin virteni on virsi 462, "Soi kunniaksi Luojan".

Heinäkuun 15. päivä on tärkeä päivä. Silloin Hiitolan pitäjäseura kokoontuu kirkolla ja Nakkilan kirkkoherra Markku Järviö ja Räikkösen serkun poika, kenttärovasti Vesa Auren tulevat siunaamaan kirkon.

– Tämä kirkko on omistettu Yläkerran Herralle ja kovia kokeneelle Karjalan kansalle, Räikkönen sanoo liikuttuneena.

Oma kirkko ministerille paikka ajattelulle

Kun Nakkilasta jatkaa valtatie kakkosta Helsinkiin päin, ensin tulee vastaan Harjavalta ja sitten 20 kilometrin päässä Kokemäki. Olemme kristinuskon syntysijoilla Suomessa. Kokemäellä Kokemäenjoen törmällä on Piispa Henrikin saarnahuone. Siellä piispa Henrik legendan mukaan saarnasi keskiajalla, jolloin se oli keskiaikainen Teljän kauppapaikka.

Emme jää Kokemäelle, vaan jatkamme kakkostietä matkaa Kanta-Hämeen puolelle, niin ikään perinteiselle vauraalle maatalousalueelle. Forssasta koukkaamme Tammelaan.

Tammelan Portaan kylässä talosta astelee pihaan julkisuudesta tuttu mies, 1990-luvun alkuvuosien maa- ja metsätalousministeri ja keskustalainen kansanedustaja Martti Pura.

Pura kertoo, että hänen sukuaan on asunut Portaan kylässä jo tuhat vuotta.

– Vuonna 1428 piispa Maunu Tavast piti täällä Portaassa käräjät. Hän oli matkalla Hämeen linnaan linnanvoudin tyttären häihin, historiasta hyvin perillä oleva Pura esittelee kotikyläänsä.

– 1300-luvulla tämä oli koko maakunnan keskuspaikka, Jokioisten kartanokin kuului Portaan lääniin. 1400-luvulla Tammelan kirkko sijaitsi Portaassa. Seurakuntien aluehallinnon perustalle perustettiin vasta paljon myöhemmin kunnat.

Pura on omalta osaltaan jatkanut Portaan kirkollista perinnettä. Hänkin on rakentanut oman kirkon metsäpalstalleen Olkakseen muutaman kilometrin päähän kotipihasta. Kalliolle rakennettu pieni kivikirkko muistuttaa ulkoapäin Kymenlaaksossa sijaitsevaa 1460-luvulla rakennettua Pyhtään harmaakivikirkkoa. Pyhtään kirkko rakennettiin Turku–Viipuri-maantien ja Kymijoen Pyhtään suuhaaran risteykseen ja on omistettu piispa Henrikille.

Puralle Pyhtään kirkolla ei ole erityisempää merkitystä, vaan tarina juontuu Keski-Pohjanmaalle Kokkolaan.

Puran kolmesta pojasta yksi asuu siellä. Kun Pura oli vaimonsa kanssa pojan luona vierailulla, hän pääsi tutustumaan paikalliseen pappipariskuntaan, joka oli rakentanut oman kirkon Yli-Sokojan kylään.

– He olivat menneet naimisiin Pyhtään kirkossa, ja siksi he olivat halunneet rakentaa kirkon Pyhtään kirkon mallilla. Sain heiltä piirustukset.

Pura sanoo, että hän ei ole koskaan ollut mikään varsinainen rakentaja.

– Mutta päätin, että rakennan kirkon itse. Tunnen Puran suvun sen verran hyvin tietääkseni, että jos olisin pyytänyt heitä rakennusavuksi, olisi vuosienkin päästä sanottu, että Pura rakennutti kirkon. Se on aivan eri asia kuin Pura rakensi kirkon.

Ennen kirkkoa Pura rakensi metsäpalstalleen kahden avaran huoneen metsämökin, mökötysmajan, kuten hän sitä itse kutsuu.

– Rakentaessa tyhjensin pääni kaikelta aiemmalta.

Pura sanoo, että hän ei saanut mitään uskonnollista herätystä. Hän luonnehtii itseään enemmän tapakristityksi.

– Tämä on ajattelun paikka, käyn täällä joka päivä sydäntalvea lukuun ottamatta.

Mökötysmajassa ja kirkossa ovat syntyneet ajatukset Puran elämäkerrallisiin kirjoihin. Kotona työhuoneessaan hän kirjoittaa ne koneelle. Hän on juuri saanut valmiiksi 1980-luvusta kertovan kirjan, seuraavaksi hän tarttuu 1990-lukuun.

Ministeriajoista kirkon seinässä kertoo puukaiverrustyö. Se on lahja Latvian maatalousministeriltä.

– Kun Neuvostoliitto hajosi, Baltian mailta, Karjalasta ja Pietarin seudulta loppui vilja. Presidentti Mauno Koivisto sanoi minulle, että "Kun sul ny sitä viljaa o, niin myy". Olin ministerinä viljavaraston puheenjohtaja. Suomi myi satoja miljoonia kiloja viljaa Baltiaan ja Pietarin seudulle.

Latviassa oltiin kiitollisia. Pura on nimennyt kirkkonsakin kiitollisuuden kirkoksi.

– Kiitollisuudeksi hyvästä elämästä.

Alttaritauluna Kiitollisuuden kirkossa on kuva saamelaisten pyhästä paikasta Ailigastunturista. Lapin tunturit muistuttavat Puraa 11 vuodesta Sodankylän kunnanjohtajana. Pura palaakin puheissaan usein Sodankylän aikoihin, vaikka myöntää, että mikään helppo rasti paljasjalkaiselle hämäläiselle ei ollut olla kunnanjohtajana Lapissa.

Lapissa hän käy edelleen joka vuosi, ja mökötysmaja on rakennettu Kemijoen uiton puomipuista.

Suntio-kirkkoherra Pura sulkee tammiset kirkonovet. Hän mainitsee, että hänen lisäkseen seurakunnassa on myös kanttori, muutaman kilometrin päässä asuva muusikko Erkki Liikanen. Liikanen lauloi kirkon siunaustilaisuudessa syksyllä 2016, jolloin kirkon siunasi emerituspiispa Eero Huovinen.

Auringonnousun kirkko on syöpäpotilaan kiitos elämälle

Forssan seudulla on Puran lisäksi ollut toinenkin kirkonrakentaja. Edesmennyt Vuokko Kivinen rakensi kirkon kotinsa puutarhaan Humppilan kirkonkylälle vuonna 2007. Rovasti Juhani Rautasalo kävi kirkon silloin siunaamassa.

Kivisen tytär Tuija Miettinen asuu miehensä kanssa äidin ja isäpuolen entisessä kodissa kesäviikonloput. Miettinen on ainoa lapsi, eikä hän ole koskaan edes harkinnut talon myyntiä, koska takapihalla avautuu äidin luoma maailma.

Turussa kasvanut Vuokko Kivinen oli käsistään taitava, luova ihminen. Iso takapiha on täynnä hänen muotoilemiaan eläinveistoksia. Siellä ovat teeri, metso, kotka, hylkeet, jääkarhut ja joutsenet.

– Äidin toive oli, että hänen tuhkauurnansa haudataan joutsenten viereen. Äiti kuoli 73-vuotiaana syöpään tammikuussa 2012. Kun hänen tuhkansa tuotiin krematoriosta Hämeenlinnasta Humppilaan, pidimme äidin kirkossa muistotilaisuuden.

Takapihan perällä kohoaa valkoinen rapattu kirkko. Kuljemme ensin kaariportin läpi. Kesällä pääsisimme kulkemaan kirkkoon Vuokko Kivisen betonilaatoista tekemää polkua, joka kiertää koko pihan. Nyt kun on lunta maassa, emme näe myöskään puutarhaistutuksia. Vuokko Kivisen esteettisyys näkyi istutuksissa, pergolaan on istutettu ryöppyävä villiviini ja keskellä puutarhaa on huvimaja.

Kirkko oli viimeinen rakennus, jonka Kivinen halusi puutarhaan rakentaa.

– Äiti nimesi sen Auringonnousun kirkoksi. Äiti oli vuonna 2005 juuri ollut leikkauksessa ja lääkäri oli antanut hänelle korkeintaan neljä vuotta elinaikaa. Silloin äiti päätti rakentaa kirkon. Tämä kirkko oli hänen kiitoksensa ja ylistyksensä elämälle.

Talvella 2007 alkoi suunnittelu, ja kesällä kirkkoa alettiin rakentaa. Rakennusapua oli, mutta Vuokko Kivinen oli pääsuunnittelija, joka antoi ohjeita, miltä pitää näyttää.

Kirkon Jeesus-aiheisen alttaritaulun Vuokko Kivinen maalasi itse. Samoin hän on tehnyt krusifiksin. Ulko-ovelta katsottuna oikeanpuoleiselle seinälle on ripustettu Vuokko Kivisen haudalle asetettujen kukkalaitteiden silkkiset nauhat, joissa on muistolauseet.

– Kirkon ikkunoiden koristeruusut on painettu minun mammani, äidinäidin, Naantalissa syntyneen Greta Rannikon päiväpeitteen ruusuista.

Greta Helena ja hänen miehensä Lauri Nikolai haudattiin 1980-luvulla Turkuun, Greta heinäkuussa 1980 ja Lauri heinäkuussa 1983.

– Hautaa ei enää hoidettu siellä. Äiti halusi siirtää haudalla olleen koristeellisen ristin tänne puutarhaansa.

Siinä risti nyt seisoo kirkon oikealla puolella takaviistossa.

Miten Turussa kasvanut Vuokko Kivinen sitten Lahden ja Pertunmaan kautta päätyi peltojen keskelle Kanta-Hämeeseen? Kaikesta on oikeastaan kiittäminen hänen tyttärensä opiskeluvalintaa.

– Lähdin opiskelemaan maataloutta Jokioisiin, jossa tapasin mieheni. Miehen isällä oli maatila Humppilassa.

Nuori pari oli ensin appivanhempiensa apuna ja otti vähitellen vastuun tilasta. Nyt tilalla asuu Miettisen pojan perhe ja porukalla kaksi sukupolvea tekevät siellä viljely- ja kotieläintöitä.

Kun ainoa lapsi asettui Humppilaan, Vuokko Kivinen päätti miehensä kanssa tulla perässä, kun vielä Humppilan kirkonkylästä löytyi sopiva talo. Tuija Miettisen isäpuoli Juhani Kivinen asui talossa vielä kolme vuotta vaimonsa kuoleman jälkeen. Kun kunto alkoi heiketä, hän muutti synnyinseudulleen Poriin.

Tuija Miettinen esittelee äidin kirkkoa lapsenlapsensa Jenni Vuokko Miettisen kanssa. Jenni Vuokko sai toisen nimensä Vuokko-mammansa mukaan. Mamma oli saanut viimeisinä kuukausinaan iloita tiedosta tuoreimmasta lapsenlapsesta. Hän ehti kuolla viikkoa ennen kuin Jenni Vuokko syntyi.

Tuija Miettinen sanoo, että kun hän tulee äidin kirkkoon ja äidin talolle, jonka seinissä on koristeelliset värikylläiset tapetit ja metsänvihreää samettia, hänestä tuntuu, että äiti on läsnä.

MAINOS

Kommentoi

Miten kaunis uutinen... Vaikka ilmankin voi hiljentyä Luojan eteen: parannuksen tekoon ja kiittämään. Kaikki saavat tulla!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

62
MT: Lidlin salmonellaa sisältänyt jauheliha havaittiin Oulussa – "Takaisinvedossa on kyse kuluttajan varoittamisesta"
53
Viime kesän kuivuus toi noin 10 prosentin korotuksen sähkölaskuun – sadekesä pudottaisi sähkön hintaa, muttei sähkölaskun loppusummaa
47
Työttömyys laski Pohjois-Pohjanmaalla 16 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna – työttömien määrä laski 3 800 hengellä
32
Qstock yhteistyöhön design-yritys Vallilan kanssa – muun muassa Pikisaari, Rautasilta ja toriaitat koristavat festivaalikassia
31
Pieni vauva jäi pakkasella autoon Iskon Nesteellä – äiti oli tankkaamassa ovien napsahtaessa lukkoon, palokunta ja hinauspalvelu hätiin
28
Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustyöt voisivat alkaa loppukesästä 2020 – "Valtio alkaa maksaa, kun liikenne menee yli"
24
Pohjantuuli puhaltaa – Oulunsalon Riutunkarin tuulivoimalat halutaan korvata uusilla

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Tuntematon sotilas 3.0

244 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Myynti ikäihmisille

Eiköhän ne tiedot rauhanyhdistyksellä vaihda omistajaa. Sopivasti uskonveljet töissä paikoissa, jossa pääsee käsiksi tie... Lue lisää...
Lukija

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image