Kotimaa

Metsästä tuli trendikäs lii­kun­ta­paik­ka – professori kaipaa vir­kis­ty­sar­vo­jen huomioon ottamista hak­kuu­kes­kus­te­lus­sa

Metsissä ja luonnossa liikkumisesta on tullut viime vuosina trendikästä. KUVA: Janne Körkkö
Kotimaa 8.6.2019 11:54
STT

Metsistä ja luonnosta on tullut viime vuosien aikana muodikas virkistäytymispaikka.

–  Kyllä tässä voidaan trendistä puhua, sanoo luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen.

Hänen mukaansa keskustelu aiheesta on kiihtynyt selvästi parin kolmen viime vuoden aikana.

Luonnossa liikkumisen suosion kasvu näkyy selvästi Metsähallituksen tilastoissa. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat moninkertaistuneet 2000-luvun alun noin miljoonasta kävijästä viime vuoden liki 3,2 miljoonaan kävijään. Kaikkiaan valtion omistamilla ulkoilualueilla vieraili viime vuonna 6,8 miljoonaa kävijää.

–  Käyttö on monimuotoistunut, sanoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Matti Tapaninen. Perinteisen rinkan kanssa vaeltamisen lisäksi kansallispuistoissa käydään nyt harrastamassa erimerkiksi polkujuoksua, maastopyöräilyä tai melontaretkeilyä.

Vaikka ihmiset ulkoilevat enimmäkseen omatoimisesti, luontoinnostus on näkynyt myös ulkoilujärjestö Suomen Ladun jäsenmäärässä ja tempausten suosiossa, kertoo toiminnanjohtaja Eki Karlsson.

–  Viime vuonna nuku yö ulkona -tempaukseen osallistui 50  000 ihmistä.

Kaupunkilainen kaipaa metsästä virkistystä

Suomi on kaupungistunut kovaa vauhtia, ja suhde luontoon on muuttunut. Se ei ole enää itsestäänselvyys, sanoo Liisa Tyrväinen.

–  Nyt kaupunkejakin tiivistetään niin, että kaikilla ei välttämättä ole enää luontoa lähellä kuten ennen.

Yhä useammalle metsä on ensisijaisesti virkistäytymispaikka. Samaan aikaan metsätalous on muuttunut yhä tehokkaammaksi ja hyvistä ulkoilumetsistä on tullut niukkeneva resurssi.

–  Metsien hoitoa ei pitäisi pohtia vain hiilinielu- ja hakkuumahdollisuuspohjalta. Erityisesti alueilla, joita käytetään virkistykseen ja matkailuun, tarvittaisiin hakkuissa tasapainoa, jossa painaisivat myös virkistys- ja maisemahyödyt, Tyrväinen sanoo.

Tyrväinen uskoo, että metsäteollisuuden ja luonnossa liikkujien tarpeet ovat kuitenkin sovitettavissa yhteen.

–  Hyvällä suunnittelulla tämä homma otetaan hanskaan.

Luonnosta tuli terveyden lähde

Kaikkien STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan iso syy luonnon trendikkyyteen on ihmisten kasvava kiinnostus omaan terveyteen ja hyvinvointiin.

Viime vuosina on julkaistu useita tutkimuksia siitä, miten luonnossa vietetty aika esimerkiksi vähentää stressiä ja parantaa vastustuskykyä.

–  Tieto siitä, että luonto tuo terveyttä, on lisääntynyt, sanoo Eki Karlsson.

Ihmiset myös arvostavat ympäristöä ja luontoa entistä enemmän, Karlsson arvioi.

Toisaalta suhde luontoon on yksilöllinen, muistuttaa tutkimusprofessori Tyrväinen. Kaikki eivät luonnosta perusta.

–  Helsingissä ja Tampereella runsas kymmenen vuotta sitten vain kuusi prosenttia arvioi, että luonnon merkitys omassa elämässä oli vähäinen. Kaupungistuminen kuitenkin muuttaa luontosuhdetta. Ensimmäinen valtakunnallinen tutkimus suomalaisten luontosuhteesta tehdään Lukessa ensi vuonna alkavan valtakunnallisen virkistyskäyttötutkimuksen yhteydessä.

Luonto vaikuttaa hyvinvointiin viiden mekanismin kautta

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Liisa Tyrväisen mukaan tutkimuksissa on löydetty todisteita viidestä tavasta, joilla luonto kohentaa ihmisen hyvinvointia ja terveyttä.

1. Puhdas ilma ja hiljaisuus ovat terveydelle hyväksi. Liikunta luonnossa on siksi terveellisempää kuin rakennetussa ympäristössä, jossa on usein meteliä ja saasteita.

2. Luonnossa palautuu nopeasti stressistä. Tutkimusten mukaan käynti luonnossa kohentaa mielialaa ja palauttaa suorituskykyä.

3. Luonto tarjoaa nähtävää ja koettavaa ja houkuttaa samalla liikkumaan. Tämä tuottaa liikunnan tarjoamia terveyshyötyjä liki huomaamatta.

4. Luonnossa oleskelu altistaa luonnon mikrobikannalle, mikä joidenkin tutkimusten mukaan parantaa vastustuskykyä. Luonnonmarjojen ja -yrttien nauttiminen monipuolistaa ravintoa ja suoliston mikrobistoa.

5. Luonto mahdollistaa yksinolon ja rauhoittumisen tai helpottaa sosiaalisten kontaktien luomista ja vahvistamista. Skotlannissa on todettu luonnossa järjestettyjen talkoiden ja tapahtumien vahvistavan yhteisöllisyyttä ja sosiaalista hyvinvointia.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (36)

Metsät ovat työntekoa varten, joutavaa juoksentelua voi harrastaa pikitietä pitkin poikin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vai että koko suomen metsähakkuut pitää lopettaa kun siellä juoksee ristiinrastiin niin paljon ihmisiä :D

Hohhoijaa milloinhan proffa on itse käynyt metsässä ja oliko siellä kovakin ruuhka ? Taitaa meillä metsää riittää vaikka sitä hakataankin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onkohan Liisa huomannut ,että Suomessa on 12 kk vuodessa eipä siellä ole paljoa näkynyt liikkujia marjastuskauden jälkeen.Nekin marjastajat ovat eläkeläisiä eivät ainakaan nuoria ikiliikkujia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sinähän melko mestari olet, kun kykenet näkemään koko Suomen metsät ja toteamaan siellä liikkujat. Ihmeellinen vallan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiitos Kaleva, kiitos!
Enpä koskaan aiemmin muista Kalevan käsitellenkään asiaa tästä vinkkelistä... Metsä ja terveys, hyvinvointi.
Onhan tätä tietoa ollut jo kauan olemassa, mutta vastaako sana "trendikäs", kelpuutti sen lehteen.😉

Hyvä kuitenkin että nyt! Ihmisten tallaamat polut lähimetsissä on parasta mitä kaupunkilaisella voi olla!
Nautitaan ja rentoudutaan!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Suomi on kaupungistunut kovaa vauhtia, ja suhde luontoon on muuttunut. Se ei ole enää itsestäänselvyys, sanoo Liisa Tyrväinen."

Kun Suomi kaupungistuu, se myös samalla kangistuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksiköhän Oulun kaupunki ei näitä asioita ottanut huomioon kuluneella viikolla hyväksytyssä Sanginjoen ulkometsän hoito- ja käyttösuunnitelmassa, vaikka valtuuston viimevuotinen päätös niin edellyttikin? Olsikohan Oulun päättäjien vihdoin aika siirtyä 2000-luvulle?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulussa jyllää surkuhupaisan kuntaliitoksen jälkeen uskonnollishurmoksellinen kepumafia joka ympäristöstä vähät välittää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kohta pitää lähteä kuuhun että löytää tuulimyllyjen pilaamattoman retkeilymaaston ja maiseman

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitänee laittaa 3 metriä korkea aita metsäpalstan ympärille. Yhteen nurkkaan portti jossa peritään pääsymaksu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Poroille pitää säästää vapaat laidunmaat. Jos joku ei halua piholleen kaunista katseltavaa voi pihapiirin helposti aidata vaikka omilla puilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ylisuuret porolaumat kaluaa laidunmaat putipuhtaaksi kasvillisuudesta. Suomen ja Norjan välillä oleva poroaita on karua katsottavaa Suomen puolella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei muutako kaikki rahaksi. Ei säästetä mitään tuleville polville. Näin hallitukset ovatkin tehneet jo vuosikymmenet. Jos joku haluaa virkistyä menkööt vaikka Norjaan siellä on vielä jopa puhtaita vesistöjä toisin kuin meillä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lähimetsässä, se ainut lähellä oleva, jossa voisi koiran kanssa lenkkeillä paljonkin, on turhan jännittävä vain siksi että sinne päästetään lähellä olevien talojen pihoilta koirat itsekseen juoksemaan, vastoin kaikkia lakeja. Eli se siitä, pitäisi autolla lähteä metsälenkille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sorastetuista massajuoksu/hikipyöräkohteista niin kuin Karhunkierroksesta ei pitäisi puhua luontokohteina. Seuraava kehitysprojekti lienee kattaminen ja lämmitys myyntisesonkia pidentämään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täytyy sanoa että koko Raahen lähiympäristö on katastrofaalisesti tuhottu. Liikun paljon alueella ja voin sanoa että en tärkeämpää hävitystä ole nähnyt. Nyt kun nämä myllyt on ripoteltu sinne tänne ja teitä jokapaikka täynnä ei voi hermostumatta lähtä virkistäytyyn luontoon. Ennen oli metsiä, metsissä polkuja, kankaita jossa kasvoi mustikkaa tai puolukkaa, jäkäläkankaita jne. Nyt niitä vaan ei enään ole. On vain ojia, teitä, hakkuu aukkoa, pusikoituneita taimikoita. Aivan käsittämätön hävitys on sallittu ja keskustan johdolla ohjeistettu. Että kiitos vaan metsätalouden ammattilaisille ja muille viisaille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä täällä metsiä riittää hakkuisiin ja juoksemiseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä siellä ei metsiä enään käytännössä ole. Mustikka kuolee Suomesta sukupuuttoon tällä menolla. Moni nuori vain ei tiiä kun koskaan ei oikeaa metsää ole voinut nähdä. Luullaan että nämä horsma heinikko pajukot on mettää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (36)

Uutisvirta

15.9.
Pahin painajainen Stozice Arenan korkean katon alla – Suomen varmalta näyttänyt voitto karkasi käsistä viiden ottelupallon jälkeen
15.9.
Tekninen vika viivästyttänyt Finnairin lentoa Kemistä Helsinkiin tuntikausia, mekaanikot lennätettiin paikalle – "Todella ikävää tällainen"
15.9.
Öljymarkkinat uskovat Saudi-Arabian jalostamoiskujen johtavan jyrkkään hinnannousuun
15.9.
Lämpöpatterit päälle ja tulet uuniin: Alkava viikko on Oulun seudulla hyinen ja sateinen, viikon puolivälin kylmät yöt voivat tietää mustaa jäätä
15.9.
Reissusa: Roomasta leirintäaluemökin vuokrannut Päivi Kinnunen pääsi seuraamaan lempisarjansa Isä Matteon kuvauksia
15.9.
Kuka kätki hopea-aarteen Inarijärven rannalle? Kysymys piinasi Seppo Saraspäätä 16 vuotta, kunnes hän ratkaisi sen Tilaajille
15.9.
Talouden käänne heikompaan panee vipinää kinttuihin – Hallituspuolueet lähtevät sorvaamaan budjettia "kaikki mulle heti" -asetelmassa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Kun sanotaan ettei palkka riitä elämiseen

89 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Kun sanotaan ettei palkka riitä elämiseen

Niin mikä on nyt sitä? Tämä nykyinen yltäkylläisyyskö? Ihmiset elävät pidempään ja rutiköyhien osuus on maailmassa pien... Lue lisää...
Taloudesta

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

16.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image