Kotimaa

Metsähallitus perustaa kolme laajaa jatkuvan kasvatuksen aluetta, kaksi niistä Pohjois-Suomessa

Jatkuvan kasvatuksen ideana on, että metsä säilytetään aina peitteisenä. Avohakkuita tehdään vain poikkeustapauksissa. KUVA: Matti Räty
Kotimaa 6.8.2019 8:32
Kaleva

Metsähallitus Metsätalous Oy perustaa kolme 5 000 hehtaarin kokoista jatkuvan kasvatuksen mallialuetta Rautavaaralle, Suomussalmelle ja Savukoskelle, Metsähallitus tiedottaa.

Alueet on valittu siten, että ne edustavat rakenteeltaan ja kasvupaikkajakaumaltaan tavanomaisia valtion talouskäytössä olevia metsiä. Niillä on myös muita maankäyttömuotoja kuten esimerkiksi virkistys- ja matkailukäyttöä samoin kuin maisema-arvoja.

Oleellista jatkuvassa kasvatuksessa on, että metsä säilytetään aina peitteisenä. Metsänkasvatuksen päämenetelminä ovat metsänhoidolliset poimintahakkuut sekä alle 0,3 hehtaarin pienaukot. 

Avohakkuita tehdään vain äärimmäisissä poikkeustapauksissa, kuten hyönteis- tai luonnontuhojen seurauksena. Uusien taimien odotetaan syntyvän luontaisesti ilman viljelyä.

– Jatkuva kasvatus on houkutteleva metsien käsittelyvaihtoehto ja haluamme sen pitkäaikaisesta toimivuudesta lisää luotettavaa ja käytännössä testattua tietoa. Tärkeää on myös tietää, milloin ja miksi menetelmä ei johda haluttuun lopputulokseen, Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula toteaa tiedotteessa.

Erityisesti halutaan varmistua siitä, että luontaisesti syntyvistä taimista kehittyy terveitä, laadukkaita ja tehokkaasti hiiltä sitovia puita. Lisäksi seurataan hiilinielun, puuston määrän ja hiilivaraston kehittymistä.

Mallialueille laaditaan käsittelyohjelmat, joissa vuosittain käsiteltävä pinta-ala, käsittelytavat ja hakkuumäärä tarkentuvat. Selvitettäviä asioita ovat myös muun muassa metsien eri käyttömuotojen, monimuotoisuuden ja ilmastovaikutusten huomioon ottaminen, tuhonkestävyys sekä metsätalouden harjoittamisen kannattavuus.

Seurantajakso on 30 vuotta ja tuloksista raportoidaan vähintään viiden vuoden välein. Tavoitteena on tehdä yhteistyötä muun muassa Luonnonvarakeskuksen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Metsätehon kanssa.

MAINOS

Kommentoi

Hyvä että tutkitaan. Samalla voisivat tarkkaan analysoida ja kertoa millainen metsä toimii jatkuvan kasvatuksen metsänä. Itselläni on pienehkö 22ha metsä, jossa monenlaista kuviota taimikosta tukkimetsään. Kannattaako sinne kutsua vähän väliä motoa yläharvennusta tekemään? Eiköhän ne kaikki tulot uppoa motokuskin kuluihin pikkumetsässä. Yksi kuvio on pehmää entistä suopeltoa, jolle harvoin tulee kantavaa routaa. Sielläkö moto käy muutaman vuoden välein akseleita myöten möyrimässä ja suurimmat koivut kaatelemassa? Entäpä nuo isommat kuusikko-kuviot? Kuusten varjoon ei niin vain muuta puuta ilmesty. Se siitä monimuotoisuudesta.
Pienemmän metsän omistajia ei millään lailla jatkuvan kasvatuksen hypessä huomioida, vaikka pieniä palstoja on paljon. Ehkä toimiva ratkaisu tämmöisissä tapauksissa olisi hommata viereisten palstojen omistajien kanssa yhteinen jatkuvan kasvatuksen sopimus yksittäisen toimijan kanssa. Tallaista yhteistoimintaa ei kukaan julkisuudessa ole vielä tarjotellut tai käyttökokemuksista kertonut. Markkinarako?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tulokset ovat tiedossa vasta 30 vuoden kuluttua. Kokemuksesta tiedetään esimerkiksi, että Pohjois-Pohjanmaan niukkaravinteisilla ja paksukunttaisilla kangasmailla ei jatkuva kasvatus toimi, koska mänty ei uudistu luontaisesti. Tuloksena on ollut hidaskasvuisia kuusikoita, jotka toimivat huonosti hiilinieluina ja talousmetsinä. Tulisi ottaa tämä kokemustieto tosissaan kunnes saadaan tutkimustietoa asiasta. Julkisuuteen pääsee useimmiten metsien tilasta ja käytöstä mitä populistisimmat yksipuolisuudet ilman mitään kritiikkiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kitukuusikot ovat käsittääkseni seurausta vähittäisestä tukkien keräilystä. Oikeaoppisessa jatkuvan kasvatuksen hakkuussa puusto otetaan sen verran harvaksi, että mäntykin pystyy uudistumaan. Uusissa suosituksissa on mukana männyn siemenpuumenetelmä, jolla pyritään pitemmällä aikavälillä eri-ikäiseen männikköön. Hienoa että tätäkin tukitaan suuremmilla pinta-aloilla ja monenlaisilla kasvupaikoilla. Vaatimattomalla 40 vuoden metsänkasvattajan kokemuksella olen tullut siihen johtopäätökseen, että jatkuvaa kasvatusta ei kyllä kannata joka kuviolla yrittää jos haluaa pitää metsänsä jonkunlaisessa kasvukunnossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jatkuvan hakkuun alueet on perustettu jo aiemmin. Niitä löytyy joka kunnasta kymmenittäin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kainuussa metsähallituksen avohakkuut jäävät luonnontilaan ei istutuksia syvät kaivinkonekuopat ,kymmenen vuotta sitten hakatut alueet ovat yhä kuin tykistökeskityksen jäljiltä...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Avohakkuut on kiellettävä lailla koko Suomessa kaikissa 'metsissä' - eli nykyisillä puupelloilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jatkuva harsinta on kehitysmaissa käytetty menetelmä. Hakataan parhaat puut pois eikä huolehdita uudistamisesta vaan jätetään luonnon kontolle. Harsintajulkilausuma 40-luvulta on unohtunut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei kyllä se luonto itse kasvattaa ja korjaa ihmisen virheet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

21.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image