Kotimaa

Metsä Groupin kaavailemat tehtaat lisäisivät to­den­nä­köi­ses­ti Suomen hakkuita noin 8 prosenttia – Asiantuntija: "Se on merkittävä lisäys hak­kuu­mää­riin"

Lisähakkuut heikentäisivät Panu Kuntun mukaan Suomen luonnon monimuotoisuutta.
Kotimaa 26.4.2019 18:31
Hannu Toivonen

WWF:n johtavan metsäasiantuntijan Panu Kuntun mukaan lisähakkuut vaikeuttaisivat ilmastotavoitteiden saavuttamista. Biotuotetehtaasta puhuminen on hänen mukaansa lähinnä sellun uudelleen brändäämistä.

WWF:n johtava metsäasiantuntija Panu Kunttu on huolissaan Metsä Groupin ilmoituksesta, että se alkaa valmistella uuden sellutehtaan rakentamista Kemiin ja suunnitella sahan rakentamista Raumalle.

– Kaikki hakkuita lisäävät hankkeet lyövät korville sille, että voitaisiin tehdä fiksua luonnonsuojelua ja ilmastopolitiikkaa, Kunttu sanoo.

Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren uuden Kemin-tehtaan vuotuinen puuntarve olisi noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 4,5 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin Kemin nykyisen tehtaan. Yritys suunnittelee myös mäntysahan rakentamista Raumalle. Se käyttäisi puuta vuodessa noin 1,5 miljoonaa kuutiota.

Molemmat tehtaat hankkisivat puunsa pääosin Suomesta.

Puunkäytön lisäys on Kuntun mukaan huono asia, koska ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa seuraavan reilun kymmenen vuoden aikana hiilinielujen kokoa pitäisi kasvattaa ja päästöjä vähentää.

– Pitkälti [Juha] Sipilän hallituksen perintönä toimeen laitetut hakkuut pienentävät merkittävästi Suomen metsien hiilinieluja ja vaikeuttavat Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Hiilinielujen pieneneminen pitäisi kompensoida

Tällä hetkellä Suomen vuotuiset hakkuumäärät ovat noin 77 miljoonaa kuutiota vuodessa. Toteutuessaan Metsä Fibren hankkeet nostaisivat vuotuisia hakkuumääriä noin kuusi miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä tarkoittaisi kahdeksan prosentin lisäystä Suomen hakkuisiin.

– Se on merkittävä lisäys hakkuumääriin, sanoo tutkija Tuomo Kalliokoski Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksesta.

Kalliokosken mukaan hakkuumäärien lisääminen tarkoittaisi sitä, että hiilinielujen pienenemisen vuoksi päästöjä pitäisi vähentää entistä enemmän jostain muualta, kuten liikenteestä, jos Suomi aikoo suhtautua ilmastotavoitteisiinsa vakavasti.

Kalliokoski painottaa, että investointipäätöksiä tehtäessä työllisyysvaikutusten lisäksi myös ilmastoasiat pitäisi ottaa huomioon. Ilmastonäkökulma ei hänen mukaansa ole riittävällä tavalla mukana Metsä Fibren suunnitelmissa.

Selluun investoimisessa on riskinsä

Voimakkaassa investoimisessa selluteollisuuteen on Kalliokosken mukaan riskinsä.

– Entä kun maailman markkinoilla tulee jokin muutos, jossa sellun tilalle saadaan jokin korvaava tuote tai jokin tapa tuottaa hyvin kilpailukykyisesti riittävän hyvää sellua maissa, joissa puu kasvaa nopeammin. Me emme voi kiihdyttää puunkasvua siihen mittaan, mitä se on jossain muualla.

Kunttu on huolissaan tehdassuunnitelmien vaikutuksista Suomen luonnon monimuotoisuuteen.

Maaliskuussa julkaistiin Suomen luonnon uusi uhanalaisarvio. Sen mukaan Suomen metsäluonnon tila on huonontunut kymmenen vuotta sitten tehtyyn tutkimukseen verrattuna. Tuoreen tutkimuksen mukaan 11 prosenttia Suomen eliölajeista on uhanalaisia.

– Mitä enemmän metsiä käytetään, sitä huonommin luonnon monimuotoisuus voi, Kunttu toteaa.

Sellua brändätään biotuotteiksi

Suomessa on tällä hetkellä vireillä viisi isoa sellutehdashanketta Kemin Metsä Fibren tehtaan lisäksi: Kuopioon, Paltamoon, Kemijärvelle, Kemiin ja Haapajärvelle.

Kuntun mukaan Suomen metsät eivät kestä näitä hankkeita.

Kalliokoski kertoo sellutehdashankkeiden lisäävän lyhytkestoisten puutuotteiden osuutta kokonaistuotannossa.

– Teollisuudessamme ei ole näkyvissä rakenteellista muutosta, joka tukisi pitkäkestoisten puutuotteiden merkittävää lisäystä rakentamisessa tai muualla, jolloin nämä investoinnit eivät parhaalla mahdollisella tavalla palvele ilmastotavoitteita metsä- ja maatalousektorilla, Kalliokoski sanoo.

Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta puun käyttöä tulisi keskittää pitkäikäisiin puutuotteisiin, jolloin puun sitoma hiili pysyy puussa, eikä vapaudu niin nopeasti takaisin ilmakehään. Esimerkiksi puurakenteissa hiili pysyy useita vuosikymmeniä.

Pitkäkestoiset, korkeamman jalostusasteen tuotteet olisivat Suomelle myös taloudellisessa mielessä kannattavampia kuin lyhytkestoiset tuotteet, koska niistä saadaan paremmin vientituloja, kertoo Kunttu.

Metsä Groupin tiedotteessa puhutaan, että Kemiin on tulossa biotuotetehdas.

Kuntun mukaan puheet biotuotetehtaasta ovat pitkälti sellun uudelleen brändäämistä.

– Metsäteollisuuden uudistumisesta ja tuotteiden monipuolistumisesta on puhuttu koko tämä vuosituhat, mutta on vain vähän näyttöä, että metsäteollisuudessa olisi menty uusien biotuotteiden suuntaan.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (55)

Vakka tulis 1o tehdasta puun myyjä jää nope osille metsä tuloista .Kyllä herrat toitottaa tää on hyvä .Metsän myyjälle pitäs jäädä 70prossaa puun myynti arvosta . Nyt ei jää 10 -15 pr0ssaa . tiedän viime vuonna myin 2000 mottia

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tutkimustietojen mukaan Suomen metsät kasvavat huimaa kyytiää, hakattavaa siis riittää. Tutkimuksen tulos on se, minkä tilaaja ja eritoten maksaja haluaa. Biotuotetehtaista puhuminen on tyhmän kansan huijaamista, ja kansahan uskoo kaiken mikä alkaa bio- alkuliitteellä. Kansalaiset ovat siis tyhmiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

WWFn toimenkuvaan kuuluu maalata piruja seinille ja heitä ei kiinnosta Suomen ja suomalaisten toimeentulo. Siten näiden "asiantuntijoiden" lausuntoihin pitää suhtautua suurella varauksella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen täysin erimieltä edellisen kirjoittajan kanssa! WWF:n toiminta perustuu tieteellisesti tutkittuihin tosiasioihin. Ne ovat perusteltuja tosiasioita. WWF propagandaa -nimimerkki ei esitä ainoatakaan perustetta luulottelujensa tueksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vihreät haluvat pohjoisen Suomen asukkaat asuttaa luoliin ja suojella lapin lentoturisteille, jotka haluvat käydä kuvaamassa Levillä tai Saariselällä pakaransa. Kuvia esitellään intassa joissa on paljas fitnespakara ja Italialainen Luigi esittelee taustalla kuuraista partaansa ja rapsuttelee valjakkokoiraa leuan alta. Suomalainen istuu luolassa ja järsii jäistä hirven sorkkaa yllään reikäinen hirventalja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö se oo parempi et hakataan ja tehdään suomessa, kun se joka tapauksessa hakataan jossain. Markkinat määrää, bio sellua tarvitaan se tehdään jossakin!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kemian mukaan lahoaminen on hidasta palamista.
Kemiassa on myös mainittu: aineen häviämättömyyden laki.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olin kerran tilaisuudessa, jossa WWFn asiantuntija ylisti Tanskaa Pohjoismaiden ekologisesti parhaaksi sähköntuottajaksi. Perustelu oli, että Tanskassa on eniten tuulivoimaa.
Se ei todellakaan "asiantuntijaa" häirinnyt, että Tanskan sähkö oli sähkökilowattia kohden ylivoimaisesti eniten hiilidioksidipäästöjä tekevää. Tuulivoimahan sattumasähkönä tarvitsee valtavasti varavoimaloita.

Että sellaisia nuo WWFn asiantuntijat. Kannattaa tarkastaa faktat sellaisilta asiantuntijoilta, jotka eivät sekoita harhaista ideologiaansa tosiasioihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä kompensaatioita on tehty hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden osalta hyvin paljon ja tehdään edelleen.Kuluvana vuonna valtio rahoittaa n. 30 miljoonalla eurolla pysyviä suojelualueita joista metsiä huomattava osa (Metso-ohjelma). Metso-ohjelman aikana kymmeniä tuhansia hehtaareja muodostettu ”pysyviä” hiilinieluja. Lisäksi miljoonia ympäristötukiin jolla rahoitetaan määräaikaisia metsienkin ympäristötukisopimuksia. Asiantuntija kertoo vain toisen puolen haastattelussa. Tahallista faktojen kertomatta jättämistä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Neuvo Metsä Groupille: Unohtakaa Kemi ja rakentakaa tehdas Etelä-Amerikkaan. Suomi on tyly kaikelle mikä lisää kansantalouden varallisuutta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pörssiyhtiöiden lähin ja tärkein tavoite on tuottaa isoille osakkeenomistajille mahdollisimman suuri voitto. Siinä ei kansantaloudesta juurikaan piitata. Ja jahka talouden alamäki alkaa, tulet sellukattiloiden alta sammutetaan, sen myötä nyt hehkutetut vaikutukset häviävät perämeren tuuliin. Esimerkkinä käy Kemijärven sellutehdas. Karvinen sen aikoinaan lopetti ja nyt kiinalaiset pykäävät uutta. Pörssiyhtiöiden kvartaaliajattelu on kaikin tavoin tuhoisaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Viherpiiperöden kalloon on nyt vaan taottava se tosiasia, että elämän tuhoituminen maapallolta on se hinta, joka meidän on maksettava hyvinvoivasta taloudesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomalaiset metsät ovat sukukalleus. Isoisäni istutti, minä korjaan sadon, isäni istutti, lapseni korjaavat. Välissä hoidetaan, harvennetaan. Kasvava metsä sitoo hiiltä. Metsänhoidossa ajatellaan kolmatta sukupolvea. Tämä on meidän peltomme. Pohjoisen ihmisillekin oikeus toimeentuloon, Lappi ei ole pelkästään turistien huvinpitoa varten.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On eri asia "kyllä suomessa puuta riittää", kuin metsäluonnon monimuotoisuus ja todelliset hiilinielut.
Jos tämä Metsä Fibre tekee vastuullisen YVA:n, niin se esittää miten hiilinielu kompensoidaan suomen mittakaavassa. Jos hallituksen politiikka on vastuullista ja kokonaisvaltaista, niin tällainen on mahdollista siirtämällä vaikka maataloustukia hiiltä sitoviin menetelmiin. Metsä Fibren pitäisi myös tukea tätä hiilinielun kompensointia omalta vaikutukseltaan, vaikkapa taloudellisesti tai järjestämällä omaa hiilinielutoimintaa.
Jotkut kommentoijat voisivat suunnata katseensä tosiasioihin ja tulevaisuuteen ja etsiä ratkaisuja sieltä suunnasta, koska menneisyydestä niitä ei löydy ja ne ratkaisut ovat ns. menneen talven lumia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olipa taas yksipuolisesti haastateltu asiantuntijoita. Vain kriittisesti suhtautuvat päässeet ääneen. Sama peli kuin hallitusneuvotteluissa. Talous unohdettu kokonaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Puun tuottajan asema Suomen metsäteollisuus tuotannossa on käytännössä ollut aina työntekijän rooli ja puuvarastojen kustantaja.
Kuitupuun hinnan metsäteollisuus on pitänyt alhaalla jopa arveluttavin keinoin. Metsäteollisuuden takuumiehiä ovat olleet politikot loppausten viedessä heiltä harkintakyvyn. Metsänomistajalta on ollut helppo ottaa, mitä vaan on iletty.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö sitten poliittisilla päättäjillä olekaan sananvaltaa sen suhteen, kuinka perusteellisesti metsät, keuhkomme ja hiilinielumme parturoidaan? Ennen vaaleja nähtiin nuorten mielenilmauksia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Näinkö pian heille paljastuu meidän olevan itsekäs, käristyskupolin jälkeensä jättävä sukupolvi?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja sitten on vaarassa omistuksien siirtyminen ulkomaalaisiin veroparatiiseihin jolloin valtakunnallinen KATASTSROFI on valmis.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (55)

Uutisvirta

21.9.
Hakamaantien Shellin edustalla Kempeleessä kolaroitiin – kuljettajat selvisivät säikähdyksellä, autot lunastuskuntoon
21.9.
Hakamaantien Shellillä Kempeleessä kolaroitiin
21.9.
Ei ihmelapsi vaan sinnikäs työhevonen – 50 vuotta täyttävä säveltäjä Tuomas Kantelinen löysi elokuvamusiikin puolisattumalta
21.9.
Maanpaossa asuvan liikemiehen videot rohkaisivat egyptiläisiä harvinaisiin mielenosoituksiin – Poliisi pidätti kymmeniä protestoijia
21.9.
Ranska löi Suomen EM-lentopallon neljännesvälierissä – päävalmentaja Banks: "Nyt päti vahvemman laki, meillä ei ollut vastausta"
21.9.
Kärpät nousi jyrän alta voittoon Jyväskylässä – Karvinen maalasi kahdesti: "Painetaan päivittäin hommia, niin silloin se välillä kääntyy noin"
21.9.
Runssilla: Kerran kuukaudessa Konst o. deli tarjoilee brunssia elävän musiikin kera

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan pohjoisosassa sekä Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa tienpintojen jäätymisen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Hallitus osti sotalaivoja 1300 miljoonalla!

142 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Nainen aloittaa työsuhteessa ja kohta on taas raskaana

On hieno juttu, että naisella on turvattu toimeentulo. Perheenlisäys on nykyisessä Suomessa on iloinen u... Lue lisää...
Perus 35

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

21.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image