Kotimaa

Marmorista pärekoria muistuttavan Finlandia-talon pintaan yritetään löytää yli 20 vuotta kestävää ratkaisua

Kotimaa 12.7.2018 17:40 | Päivitetty 12.7.2018 19:37
STT

Samalla kun Finlandia-talo valmistautuu tehtäväänsä viikonvaihteen huippukokouksen lehdistökeskuksena, sen kuulut marmorilaatat jatkavat käyristymistään. Alvar Aallon suunnitteleman, vuonna 1971 valmistuneen rakennuksen julkisivu uusittiin 1990-luvun lopussa, mutta rakennus muistuttaa taas siinä määrin marmorista pärekoria, että laattojen vaihto on jälleen käsillä.

Se tarkoittaa uutta vääntöä siitä, täytyykö materiaalin olla alkuperäistä, italialaista Carraran marmoria, joka on tähän mennessä kestänyt huonosti pohjoista ilmanalaa. Vuonna 2021 alkavassa remontissa uusittavan julkisivun materiaalia pohtivat parhaillaan Helsingin kaupunki yhdessä Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa.

Uusia testipaloja katolle talveksi

Rakennuksen pintaan asennettiin viime remontissa testipaloja eri materiaaleista. Niitä asennetaan elokuussa lisää ensi talvea varten pakkaskestävyyden selvittämiseksi, kertoo Helsingin kaupungin tilapalvelupäällikkö Irmeli Grundström. Lopullinen päätös pintamateriaalista siirtynee siis ensi kesään.

- Että me pystyisimme tekemään sellaisen ratkaisun, joka kestäisi vähän enemmän kuin 20 vuotta, tai sanotaanko, että aika paljonkin enemmän kuin 20 vuotta.

Ongelma on, ettei sopivaa, yhtä valkoista materiaalia kuin Carrara ole helposti saatavilla. Esimerkiksi kestävämpi graniitti on tummempaa. Grundstöm ei paljasta, onko Carrara edelleen mukana vaihtoehdoissa, ja mitä muut vaihtoehdot ovat.

- On ainakin yksi marmori mukana.

Kalliiksi käyvästä marmorin uusimisesta vuosien varrella käyty kalabaliikki on vaikuttanut julkisivumateriaalin selvitysryhmään siinä määrin, että se on päättänyt, että projektista tiedottaa vain Helsingin kaupunki.

Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh ei siis kerro, mikä on säätiön kanta pintamateriaaliin.

- En voi sanoa siihen mitään. Mutta voin sanoa, että 90-luvun alussa kun Elissa Aallolta kysyttiin, niin hän oli sitä mieltä, että Finlandia-talon julkisivuun Carrara-marmori kuuluu.

Alvar Aallon puoliso Elissa Aalto osallistui myös Finlandia-talon suunnitteluun.

Julkisivuremontti on vain yksi osa Finlandia-talon mittavaa peruskorjausta, joka ajoittuu vuosiin 2021-24.

MAINOS

Kommentoi

Eihän se tuo "tuohipinnoite" ole pahannäköinen ainakaan kuvassa. Annetaan arkkitehdin virheen näkyä esimerkkinä eikä aina korjata.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tavallinen suomalainen mäntylauta pintaan ja maali päälle. Kestää helposti sata vuotta kun huolehtii maalipinnan kunnosta.
Alvari ei ole enää pitkään aikaan ollut vahtimassa että suunnitelmassa pysytään ja vaikka olisikin niin ei omista sitä rakennusta. Omistaja tekee omaisuudelleen mitä tahtoo.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaikka Alvari on suunnitellut ,se on sutta ja pas…! Miksi toistaa samaa rakennevirhettä kerta kerran jälkeen?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikös Helsingissäkin voitaisi korvata marmori tuolla muovitarralla pinnoitetulla pellillä, jota Oulun keskusta on täynnä? Ei sekän kestä montaa vuotta, mutta saahan siitä rahakkaat remontit aikaiseksi muutaman vuoden välein.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Höpö höpö, olihan se jo ysiysi Saabissakin tuo ikiaikainen jalopuu teippi kojelaudassa, usein vielä huonosti asennettuna ja kurtussa. Ja Ladassa, jos kurkkasi S-mallin sisään...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

113
Oulun punaiset pyöräilybaanat löydettiin ja todettiin heti liian kapeiksi – väylien erottuvuus kerännyt kiitosta
87
Iltalehti: Jani Toivola nostaa korotettua kulukorvausta tyhjillään olevasta Riihimäen-asunnostaan, vaikka asuu Helsingissä
46
Polttoainesuuttimiin on muodostunut suolaa – Nesteen bensiinin Mercedes-Benzeihin aiheuttamaa vikaa tutkitaan yhä
39
Lippo Pesiksen sarjapaikka siirtyy Lippo Junioreille – uusi yhtiö vastaa sarjapaikasta
34
Oulun kaupunki ei aio keskeyttää Move-testin tekemistä – sivistysjohtaja Mika Penttilä toivoo kuolemantapauksen avointa käsittelyä
32
Koodareista on Suomessa huutava pula – helpotusta haetaan sieltä, missä pippuri kasvaa
31
Maatilojen kriisituen valtaosa suunnattiin kuivuudesta eniten kärsineeseen Etelä-Suomeen – mihin kriisituki riittää?

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Suomessa on 60 000 työssäkäyvää köyhää

Olen paremmin köyhästä, henkilökohtaisen konkurssin kokeneesta perheestä jossa ei paljon rahalla rellestetty. Otin opiks... Lue lisää...
Olen erimieltä!

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

18.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image