Kotimaa

Markku Heikkilä on seurannut arktista politiikkaa 1980-luvun lopulta asti: "Arktinen politiikka on täyt­ty­mät­tö­miä toiveita"

¿Julkinen keskustelu ei heti herännyt arktisuuteen. Olin ainoa kansainvälinen toimittaja paikalla, kun Arktinen neuvosto perustettiin, Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilä kertoo. KUVA: Anssi Jokiranta
Kotimaa 12.2.2019 8:00
Elina Melamies

Ympäristönäkökulmien ja taloudellisten odotusten välillä on tasapainoiltu alusta asti, sanoo aiheesta kirjan kirjoittanut Markku Heikkilä.

Suomen hallitusohjelmissa on mainittu pohjoinen politiikka 1990-luvun lopulta asti. Silti mikään Suomen arktisen politiikan merkittävä aloite ei ole toteutunut hallitusohjelmien linjaamana, vaan niistä riippumatta ja niiden ulkopuolella.

Näin sanoo arktisesta politiikasta kirjan kirjoittanut Lapin yliopiston arktisen keskuksen tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilä.

Heikkilän mukaan tämä näkyy niin kansainvälisen arktisen yhteistyön aloittaneeseen Rovaniemi-prosessiin, Paavo Lipposen lanseeraamaan pohjoiseen ulottuvuuteen, Suomen arktisiin strategioihin ja presidentti Sauli Niinistön yritykseen arktisen huippukokouksen saamisesta Suomeen.

Se, että hallitusohjelmassa lukee jotakin arktisten ja pohjoisten alueiden politiikasta, ei Heikkilän mukaan todista sitä, mitä todellisuudessa tapahtuu.

– Aina on ollut suuria odotuksia, että koko talouden kuva muuttuu pohjoisen kautta. On odotettu Venäjän urakoita ja globaaleja liikennereittejä. Missään ei puhuttu siitä että tulee valtava, talouden kuvan muuttava matkailubuumi. Silti niin vain tapahtui.

– Arktinen politiikka on ollut aina tasapainon hakemista valtavien odotusten ja todellisuuden sekä aidon kestävän kehityksen kesken, Heikkilä lisää.

Barents painoi enemmän

Heikkilä on seurannut arktista politiikkaa 1980-luvun lopulta lähtien, aluksi sanomalehti Kalevan toimittajana ja vuodesta 2010 Lapin yliopiston arktisessa keskuksessa. Kirja "Jos menetämme Arktiksen" kertoo Suomen arktisen ajattelun kehittymistä 1980-luvulta nykypäivään. Kirjan ensimmäinen osa on lyhennetty versio Heikkilän vuonna 1998 julkaistusta Arktiset visiot -kirjasta, joka on silminnäkijäkuvaus kansainvälisen arktisen yhteistyön synnystä. Toinen osa analysoi Suomen arktisia ja pohjoisen politiikan toimia 20 viime vuoden ajalta.

Englanniksikin ilmestyvä kirja on suunnattu myös kansainväliselle yleisölle.

Heikkilä muistaa, että Barents oli aluksi painavampi sana kuin arktinen. Rajat ylittävää yhteistyötä petasi Mihail Gorbatshovin Murmanskissa pitämä puhe, joka käytännössä lopetti Kylmän sodan arktisilla alueilla. Ympäristöyhteistyön käynnisti Suomen aloite, johon pohjaavat nykyiset ympäristöön liittyvät työryhmät arktisessa neuvostossa. Kanadan aloitteesta syntyneen Arktisen neuvoston alaa oli aluksi myös kulttuuri, turvallisuuspolitiikka ja talous.

– Se oli pienten piirien touhua. Potentiaalin näki silloinkin, mutta poliittiset prosessit olivat vaikeita: itse asia hukkui menettelytavoista käytyjen neuvottelujen sekaan. Ilmastosta ei puhuttu, vaan herätys tapahtui kymmenisen vuotta myöhemmin.

Nimi on presidentti Niinistöltä

Kirjan nimi on lainattu presidentti Niinistön lauseesta ”Jos menetämme Arktiksen, menetämme koko maailman". Iskulauseen voimalla hän on koettanut saada Suomeen koolle arktista huippukokousta.

Heikkilä on pohtinut kirjassaan arktisen politiikan tulevaisuutta.

– Mikä on kerran alkanut, voi kerran myös päättyä. Kyllä toki aikaan saadut asiat jatkuvat, mutta pidän ihan mahdollisena, että henki arktisessa yhteistyössä jollakin tavalla muuttuu. Olisi suuri ihme, jos suurvaltasuhteiden sykkyrä ei tähänkin asiaan vaikuttaisi. Sehän on vaikuttanutkin, kun huippukokous ei näytä toteutuvan, Heikkilä sanoo.

– Yhteistyön alussa oli voimakas yhteisyyden tunne: oltiin kuin perhepiirissä. Samaa on vieläkin jäljellä, mutta asiat muuttuvat.

Heikkilän "Jos menetämme Arktiksen – Suomen arktisen ajattelun kehitys 1980-luvulta nykypäivään" julkaistaan kuun lopulla. Julkaisija on Arktinen keskus.

Gorbatshovin puhe oli yksi alkusysäyksistä

Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean pääsihteeri

Mihail Gorbatshovin

puhe Murmanskissa lokakuussa vuonna 1987 sisälsi 24 tiiviisti kirjoitettua sivua.

Sivulla 21 hän moitti Kanadan, USA:n ja yleensä Naton sotilaallisen toiminnan vilkastumista Neuvostoliittoa sivuavilla kalottialueilla. Jatko yllätti: ”Neuvostoliitto kannattaa sotilaallisen vastakkainolon tason radikaalia alentamista. Muodostukoon maapallon pohjoisosa, Arktis, rauhan vyöhykkeeksi”.

Liuskalla 23 hän ehdotti yhteisen pohjoisten alueiden ympäristönsuojelusuunnitelman laatimista, sekä arktisten maiden konferenssia, jossa koordinoitaisiin arktiksen tieteellistä tutkimusta. ”Tärkeintä on hoitaa asia siten, että täällä vallitsisi yleiseurooppalaisen kehityksen lauha Golfvirta kertyneiden epä- ja ennakkoluulojen kolean henkäyksen sijasta.”

MAINOS

Kommentoi

Suomesta on jo kaksi rautatieyhteyttä Jäämerelle. Toinen kulkee Kontiomäen ja Kostamuksen kautta Muurmaskiin ja toinen vastaavasti Tornion ja Bodenin kautta Narvikkiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

16:47
Reissusa: Kansainväliseksi Yogiksi opiskellut Riika sai kehon ja mielen tasapainoa joogamatkaltaan Intiaan
16:35
Ikimuistoisen roolin Perikato-elokuvan Hitlerinä tehnyt näyttelijä Bruno Ganz on kuollut
15:59
Trumpin lähipiiriläinen Paul Manafort on joutumassa loppuiäkseen vankilaan – "Huijasi valtiolta ja kansalta miljoonia, vaikka on huomattavan varakas"
15:52
Pihasauna tuhoutui tulipalossa Ylivieskassa, naapuri huomasi palon
14:00
Meri-Lappi painii ison huumeongelman kanssa: Huumeiden tuonti länsirajan yli kasvanut räjähdysmäisesti, alaikäisiä käyttäjiä paljastunut kuukaudessa parikymmentä Tilaajille
13:49
Pekka Haavisto: Ihmisoikeudet ja EU-politiikka ovat vihreiden kynnyskysymyksiä vaalien jälkeiselle hallitusyhteistyölle
13:20
Kärpiltä ikäviä uutisia: Mika Pyörälän kausi ohi – Lukko-ottelussa tullut vamma laittaa hyökkääjän kuukausien sairauslomalle
165
Puheet lihan ja maidon vähentämisestä aiheuttivat kommenttitulvan, suurin osa tyrmää koko ajatuksen – ”Menee tämä hössötys jo pahasti yli”
36
Puheenvuoro: Brexitistä on turha etsiä järkeä – rankimmat vaikutukset iskevät kansaan ja yrityksiin vasta lähiaikoina
22
Pekka Haavisto: Ihmisoikeudet ja EU-politiikka ovat vihreiden kynnyskysymyksiä vaalien jälkeiselle hallitusyhteistyölle
21
Trump julistaa kansallisen hätätilan – tavoitteena saada rahat rajamuuriin, demokraatit vienevät asian oikeuteen
19
Helsingissä suunnitellaan lihan ja maidon kulutuksen puolittamista, pitääkö Oulun seurata esimerkkiä? "Kyllä ehdottomasti"
17
Jänis jumitti Rajakylässä, mutta eipä hätää – palokunta tuli ja päästi pupujussin pälkähästä
15
Kriisipalaveri Kai Suikkasen kanssa muodostui uran käännekohdaksi – Ville Leskinen nousi parissa vuodessa kuilun partaalta kolkuttelemaan NHL-portteja

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa ja Lapin länsiosassa länsituuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s. Maan pohjoisosassa sekä Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa luoteistuuli on voimakasta keskiyöstä alkaen, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita, koska niillä olevan jään päällä on vettä.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suomalaiset SS-sotilaat

342 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Miksi rahoilla leveillään?

Mitä pahaa siinä on jos rahoillansa leveilee, toiset leveilevät omalla taikka tenavien koulutuksella, taikka vaikka vanh... Lue lisää...
Ruotsalainen

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

16.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image