Kotimaa

Maakaasuputki Viroon valmistuu etuajassa – Näin rakentajat ratkaisivat risteyskohdan Venäjältä tulevan putken kanssa

Balticconnector on Suomen ja Viron yhdistävä kaasuputki, jonka kustannukset ovat kaikkiaan 250 miljoonaa euroa. EU-komissio on tukenut hanketta 187,5 miljoonalla.
Kotimaa 16.8.2019 6:00
Tanja Nuotio

Suomen ja Viron välinen kaasuputki risteää toisen suurhankkeen eli Nord Stream -kaasuputkien kanssa. Viiden putken kohtaaminen merenpohjassa oli tarkka paikka. Balticconnector avaa käynnistyessään Suomen maakaasumarkkinat.

Suomen ja Viron välinen maakaasuputki, Balticconnector, valmistuu käyttökuntoon etuajassa.

– Se on käyttövalmis jo lokakuussa, kun meriputken liitokset maaputkiin on tehty. Olemme pari kuukautta edellä aikataulua, projektijohtaja Tom Främling kertoo Lännen Medialle.

Ennen Balticconnectoria Suomessa käytettävä putkimaakaasu tulee yhdestä tuontipisteestä Imatran kautta Venäjältä. Parin vuoden päästä Suomi on yhteydessä jo Euroopan verkostoon, jolloin Suomeen voi ostaa kaasua vaikka Hollannista.

Aikaistuksesta ei kuitenkaan tule suoria säästöjä, koska putki on urakoitu kiinteällä hinnalla. Främlingin mukaan suurin hyöty on, kun aikatauluriski on poissa.

Kaasuputken piti alun perin olla valmiina vuodenvaihteessa. Virallinen käynnistyspäivä on kuitenkin yhä epäselvä, sillä Suomen maakaasumarkkinat avautuvat kilpailulle vasta 1.1.2020.

Sekään ei ole vielä varmaa, mikä toimija ensimmäisenä ottaa 77 kilometriä pitkän meriputken käyttöönsä ja onko toimija Suomesta vai Baltian maista.

– Uusia markkinatoimijoita tulee. Jos Suomesta löytyy halvempaa kaasua kuin Virosta, niin kaasu menee Suomesta Viroon, tai toisinpäin, Främling kuvailee.

Balticconnector on yksi putki, jossa maakaasu voi liikkua molempiin suuntiin. Kaasun suunta määritellään kompressoriasemalla. Siellä on venttiilit, joiden asentoa muutetaan niin, että virtaussuunta muuttuu. Asemat on rakennettu Inkooseen ja Paldiskiin eli meriputken päihin.

Miten risteyskohta oikein ratkaistiin?

Balticconnector on viides maakaasuputki lyhyen ajan sisällä Suomen lähivesillä. Se risteää toisen suurhankkeen, Venäjän ja Saksan välisen Nord Streamin neljän kaasuputken kanssa. Nord Stream 2 on rakenteilla.

Främlingin mukaan asennus sujui hyvin risteyspaikassa reilut 40 kilometriä Inkoosta etelään.

– Se oli tarkka paikka, koska Nord Stream 1 oli toiminnassa.

Suomen ja Viron yhdistävä putki ylittää Nord Stream 1:n molemmat putket. Nord Stream 2:n kohdalla se ylittää ensimmäisen putken ja alittaa toisen. Nord Stream 2:n putket on myös jo asennettu tähän risteyskohtaan.

Balticconnectorin putket kulkevat meren pohjassa suurimmaksi osaksi näkyvillä. Joissakin kohdissa putki on peitetty kivillä. Myöskään ihan rannassa putki ei näy, koska se on suojattu jäiltä.

Mitä tehtiin räjähteille, entä hylyille?

Kaasuputken reitiltä löytyi kaikkiaan 15 sota-ajan räjähdettä, jotka piti poistaa. Tom Främling kertoo, että joukossa oli vanhoja räjähtämättömiä lentopommeja ja miinoja sekä paljon ruostunutta rautaromua. Suurin osa sijaitsi Viron puolella, joten Viron merivoimat hoiti räjähteet pois.

– Räjähteitä osattiin odottaa, koska myös Nord Stream -projektissa löydettiin niitä.

Putken läheltä löytyi muutama hylky, jotka ovat suojeltavia kohteita.

– Suomen rannikolta löytyi yksi aika hyvin säilynyt hylky, mutta muut olivat jo puupaloja.

Pian voi ostaa kaasua vaikka Hollannista

Putken rakentaminen liittyy olennaisesti Suomen kaasumarkkinoiden avautumiseen. Baltian maissa ja monessa muussa EU-maassa markkinat ovat jo auki, ja nyt on Suomen vuoro.

Parin vuoden päästä Suomi on yhteydessä Euroopan verkostoon, jolloin Suomeen voi ostaa kaasua vaikka Hollannista.

Markkinoiden avautuminen tarkoittaa samaa, kuin sähköpuolella tapahtui 1990-luvulla, jolloin siirtoliiketoiminta ja sähkön myynti eriytyivät.

Kaasuputkisto ja -infra eriytetään energiayhtiö Gasum Oy:stä, joka vielä nyt omistaa Suomen maakaasun putkiverkoston. Verkoston omistaa ensi vuoden alusta uusi valtionyhtiö Gasgrid Finland.

– Markkinoille tulijoiden pitää rekisteröityä markkinaosapuoleksi toimiakseen Suomessa. Tämä prosessi on juuri alkanut, joten vielä ei tiedetä, minkä verran uusia toimijoita ja kilpailua Suomen markkinoille saadaan 2020 alusta, operatiivinen johtaja Anni Sarvaranta Suomen Kaasunsiirtopalvelut Oy:stä kertoo.

– Kiinnostusta on ollut Baltian maista ja muualta Euroopasta.

250 miljoonan projekti

Balticconnector on Suomen ja Viron yhdistävä kaasuputki, joka mahdollistaa Baltian maiden ja Suomen kaasumarkkinoiden yhdistämisen ja integroitumisen EU:n yhteisiin energiamarkkinoihin.

Kokonaiskustannukset ovat 250 miljoonaa euroa. EU-tuki komissiolta oli 187,5 miljoonaa.

Siirtokapasiteetti on 7,2 miljoonaa kuutiometriä (72 GWh) vuorokaudessa.

Maakaasua käyttää ennen kaikkea teollisuus lämmitykseen ja raaka-aineena.

Kotitalouksilla lämmön ja sähkön tuottaminen kaasulla on loppunut lähes kokonaan. Korvaajina uusiutuvat energiamuodot. Teollisuudessakin käyttö on puolittunut 15 vuoden kuluessa.

Ennen Balticconnectoria Suomessa käytettävä putkimaakaasu tulee yhdestä tuontipisteestä Imatran kautta Venäjältä.

Biokaasu lisääntyy

Putkessa voi liikkua maakaasun lisäksi ainakin LNG eli nesteytetty maakaasu, biokaasu ja keinotekoinen kaasu.

Suomessa liikkuu nyt jonkin verran biokaasua ja LNG:tä.

Jätepohjainen biokaasu on täysin uusiutuvaa, ja sen tuotannolle ja kulutukselle odotetaan kasvua.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (39)

On se aika jännää markkinakeinottelua jos tulevaisuudessa ostetaan Suomeen Hollannista kaasua joka tulee kuitenkin Nord Stream -putkea myöten keski-eurooppaan Venäjältä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

kerro yksikin kaupunki suomessa mihin ei dieselautolla saa ajaa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Väitinkö, etttä kaupungit olisi Suomessa? Se luetun ymmärtäminen on näköjään joskus ylitsepääsemättömän vaikeaa ja siitä propsit.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirjoitit "Vanhempia nokivasaroita ei enää päästetä kaupungin keskustoihin monessakaan kaupungissa"

Voitkin varmaan helposti luetella tähän alle ne ulkomaiset kaupungit, joiden keskustoissa saa ajaa vanhoilla nokivasaroilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi niitä sinulle pitäisi luetella, koska sinulle tulee vain paha mieli siitä kun huomaat miten vähän niitä kaupunkeja on.
Ihanasti meni jälleen totuus ihosi alle ja se on erittäin hieno asia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Viesti poistettu

Ei se ole höpöpuhetta, sillä niin tulee käymään se vaan on fakta. Vanhempia nokivasaroita ei enää päästetä kaupungin keskustoihin monessakaan kaupungissa eli siitä se lähtee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

1)Energiavarmuus paranee. Sekä Suomessa että Virossa. Ei olla yhden kaasuntoimittajan varassa. Jos yhdellä ja ainoalla tuottajalla häiriö tai "häiriö", kaasua ei ole. Nyt on.
2)Kaasunhinta alenee, koska kilpailu lisääntyy.
3)Vaikeuksissa räpiköivä, näköalattomuudestaan kärsivä EU osoitti toimintakykynsä asiassa, joissa EU-mailla iso yhteinen intressi. EU maksaa putken kuluista 75%.
4)Trollit ryntäävät keskusteluareenoille todistelemaan, että hanke on Suomelle huono. Miksi huono, trollien työnantajalle? Katso kohdat 1-3.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuosta kartastahan näkee, että kaasu tulee sekä suomeen että Viroon Venäjältä, samaa kaasua kierrätetään maasta toiseen, verotetaan moneen kertaan ja nostetaan katetta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja se luetun ymmärtäminen taas. Olisit nyt hyvä ihminen lukenut artikkelin, niin ei olisi mennyt noin reisille kommenttisi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä hanke Suomelle jos? Siis jos ei käy kuten Suomen alkoholipolitiikassa. Siinähän nimittäin Suomi on nostanut koko ajan veroja ja maksuja niin paljon, että kansalaiset ovat siirtyneet ostoissaan Viroon ja Latviaan. Samaan aikaan vielä Suomi on nostanut veroja kun noissa maissa on niitä laskettu. Toivottavasti ei käy kaasun kanssa sama juttu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Upeaa, kun maakaasumarkkinat avautuu kunnolla ja näin päästään öljypohjaisista tuotteista pikkuhiljaa eroon.
Autoihin pitäisi myös saada lisättyä kaasua voimanlähteeksi, että saastuttavat dieselit voidaan poistaa nopeasti markkinoilta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä sitten? Kuitenkin se on paljon puhtaampaa, kuin öljypohjainen polttoaine.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maakaasuvuoto on metaanivuoto ilmakehään. Toivottavasti vuotoja ei tule.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä sitten? On paljonkin sellaista joista syntyy metaania, miten niihin suhtaudut? Pitäisikö nekin kieltää?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (39)

Uutisvirta

65
Pohjantien siltojen nopeusrajoitus laskee rajusti Oulujoen kohdalla – toinen vanhoista silloista jää pois käytöstä
64
Maatalouden fosforipäästöt ovatkin huomattavasti aiemmin luultua pienemmät – Johtava tutkija Ylelle: "On lakattava syyttämästä nautakarjatilojen lietekäsittelyä"
26
Voiko työntekijä rakentaa sairauslomalla omakotitaloa? Kaupallinen yhteistyö
26
Lämpöpatterit päälle ja tulet uuniin: Alkava viikko on Oulun seudulla hyinen ja sateinen, viikon puolivälin kylmät yöt voivat tietää mustaa jäätä
19
Trump: Yhdysvallat valmis vastaamaan Saudi-Arabiaa vastaan tehtyihin iskuihin – tämä öljyhyökkäyksistä tiedetään
13
Oululaiset työttömät työnhakijat pääsevät liikkumaan maksutta
12
Vaasalaisfanit riehuivat Raksilassa: Järjestyksenvalvoja joutui sairaalaan, poliisi kirjasi rikosilmoituksia pahoinpitelyistä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Kun sanotaan ettei palkka riitä elämiseen

142 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Kun sanotaan ettei palkka riitä elämiseen

Niin mikä on nyt sitä? Tämä nykyinen yltäkylläisyyskö? Ihmiset elävät pidempään ja rutiköyhien osuus on maailmassa pien... Lue lisää...
Taloudesta

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

16.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image