Kotimaa

Lukiolaisen kirjalasku ei kevenny di­gi­taa­li­suu­del­la – päivittyvät materiaalit kysyvät rahaa

Uudet oppikirjat ovat lukiolaisten perheille suuri satsaus. Arkistokuva. KUVA: Marttiina Sairanen
Kotimaa 13.3.2018 14:27
Ossi Rajala

Erityisesti lukiolaisten kontolle tulevia kustannuksia tarkastellaan Suomessa nyt tarkasti. Sunnuntaina varmistui, että maksutonta toisen asteen opetusta ajava kansalaisaloite etenee eduskuntaan asti.

Lukio-opintoihin liittyvien kustannusten on arvioitu olevan keskimäärin 2 500 euroa, kun kannettavan tietokoneen hinnaksi arvioidaan 600 euroa. Suuri osa kustannuksista menee kuitenkin oppikirjoihin, joita on ostettava useita lukion aikana.

Suomen Kustannusyhdistyksen tietojen mukaan esimerkiksi vuonna 2015 lukioiden oppimateriaaleja ostettiin noin 15,5 miljoonalla eurolla. Moni lukiolainen tosin hankkii mahdollisuuksien mukaan käytettyjä kirjoja tai lainaa kirjoja kavereiltaan. Tästä huolimatta kustannukset voivat olla kovia erityisesti vähävaraisille perheille.

Lukioiden oppimateriaaleista tulee pitkällä aikavälillä entistä enemmän digitaalisia, mutta tämä ei kovin paljon helpota opiskelijoiden asemaa. Digitaaliset tuotteet ovat halvempia, mutta niitä ei voi hankkia käytettyinä, kuten paperikirjoja. Näin digitaalisuus ei välttämättä luo säästöä.

Digiä voi muokata helpommin

Opetushallituksen tekemässä selvityksessä kerrotaan, ettei ero digi- ja paperikirjan välillä ole suuri. Esimerkiksi englannin kurssin painettu kirjaa maksaa 28,50 euroa ja saman kirjan digiversio 48 kuukaudeksi maksaa 25,40 euroa. Digikirja on näin hieman yli kolme euroa halvempi, mutta se ei jää pysyvästi omaksi.

Digitaaliset kirjat ovat lisäksi sellaisia, että niitä voidaan muokata herkemmin kuin painettuja kirjoja.

– Sekä sisällöt että ominaisuudet kehittyvät. Uusia ominaisuuksia tulee nopeasti digitaalisiin tuotteisiin. Painetuissa kirjoissa on tehty sisällön päivittämistä, kun on tullut esimerkiksi uutta tutkimustietoa tai on haluttu korostaa jotakin ajankohtaisemmaksi tullutta aihetta. Digipuolella myös ominaisuudet kehittyvät, kertoo erityisasiantuntija Matti Ranta Opetushallituksesta.

Näin digitaaliset materiaalit voivat uudistua paljon tiheämpään tahtiin kuin painetut edeltäjänsä.

Oppimateriaalien kustantajat päättävät opetussuunnitelmien pohjalta, minkälaisia tuotteita tarjotaan ja kuinka tiheästi niitä päivitetään uusiksi painoksiksi. Päätös uusien kirjojen ja painosten ottamisesta käyttöön on kouluilla.

– Paikallisesti voidaan hakea joustavuutta siihen, kuinka paljon uusia kirjoja otetaan käyttöön, pohtii opetusneuvos Petri Lehikoinen Opetushallituksesta.

Opetushallitus laatii lukion opetussuunnitelman perusteet, jotka määräävät opetuksen sisällön. Opetussuunnitelman perusteita uudistetaan kuitenkin varsin harvoin, joten nämä uudistukset eivät aiheuta usein painetta oppimateriaalien päivittämiseen. Lukioissa uusien opetussuunnitelmien käyttöönotto on alkanut 2016. Vanhat opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuonna 2005.

Kokonaan lukiokoulutus ei tule muuttumaan digitaaliseksi.

– Digivälineet ovat vain yksi työkalu, jota kannattaa käyttää silloin, kun se on soveliasta. Työskentely pelkästään digitaalisilla materiaaleilla ei ole tavoiteltava asia. Sähköiset ylioppilaskokeet varmasti lisäävät digimateriaalien käyttöä, Ranta pohtii.

MAINOS

Kommentoi

Pelkkä digitaalinen taskulaskinohjelmalisenssi kolmeksi vuodeksi maksoi 65€. Siis 400 markkaa,.kun ennenvanhaan ostettiin oikea laskin satasella loppuiäksi. Jos maksaa vaikka kymmenen vuotta lisenssiä, on maksanut laskimesta reilu parisataa euroa. Kun toimittaja kerran tekee ohjelman,ja myy lisenssiä, ei se ylläpito paljoa maksa. On se suuri puhallus...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valtaosa kustantajista höynäyttää tätä rahastusautomaattia lahjakkaasti. Ja ihan puhdasta ahneuttaan.

Painetun materiaalin päivittäinen on arvokasta painamisen takia. Sen sijaan digitaalisen aineiston päivittäminen maksaa oikeasti päivityksen tekevien työntekijöiden tuntitaksan verran. Jos muutama pieni kohta kirjasta päivittyy niin puhutaan vain satasista tai korkeintaan parista tonnista koko julkaisun osalta. Se kun on vain yksi hiiren klikkaus kun päivitetty aineisto on käännetty julkaisukelpoiseen digitaaliseen muotoon.

Tästä saadaan syyttää täysin asioista ymmärtämättömiä opetusministeriön väkeä joita kustantajat vievät kuin pässiä narussa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yrittäjille maksetaan vuosittain, jos kaikki tukimuodot huomioidaan reilut kahdeksan miljardia euroa. Kymmenkertainen tulonsiirto verrattuna esimerkiksi toimeentulotukeen. Tuet ovat tutkitusti olleet tehottomia ja kilpailua vääristäviä, joten luulisi tuosta määrästä kevyesti löytyvät rahat ammattikoululaisten ja lukiolaisten koulukirjoihin ja materiaaleihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässäkään jutussa ei huomioida sitä että maalta opiskelemaan lähtevä joutuu nykyisin maksamaan asunnon vuokran kun harvoissa oppilaitoksissa on enää asuntola.Lisäksi matkat viikonlopuiksi tai lomilla kotiin satojen kilometrien päähän maksavat.Suurin kulu on kuitenkin asunnon vuokra eikä kaikilla vanhemmilla ole varaa kustantaa ylimääräistä vuokra-asuntoa opiskelevalle nuorelle,edes kimppakämppää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aikaisemmin kirjojen hintaa perusteltiin, että paperi ja painaminen maksaa. No nyt digikirjan kopiointi ei maksa yhtään mitään, mutta hinta on silti sama kuin ennenkin?! Oikeasti valtaosa lukiossa opetettavasta asiasta ei vanhene kovinkaan nopeasti (matematiikka, fysiikka, kemia, äidinkieli) näin muutamia poimiakseni. Miksi ne kirjat pitää vaihtaa uusiin muutaman vuoden välein? Miksi näitä kirjoja ei tuoteta open source periaatteella ja ne olisivat vapaasti kaikkien kopioitavissa? Millähän tavalla lukion integrointi ja derivointi kehittyvät vuosittain, jotta matematiikan kirjan vaihto voidaan perustella? Entä muuttuuko kielioppi niin usein, että 5 vuotta vanhalla äidinkielen kirjalla ei pärjää? Lukion oppimäärän fysiikassa ei tapahdu mitään muutosta, ellei sitten newtonin, sähköopin, lämpöopin -lakeja muuteta, mutta se ei taida olla näköpiirissä. Viimeistään yliopistossa lukiolaiset tajuavat mikä rahastusautomaatti koko lukion kirjasirkus on. Raha valuu tiettyjen kirjan päivittäjien ja suurelta osin kustantajien taskuun. Kenen etu tämä on? En usko, että oppimiseen sillä on mitään vaikutusta, koska muuten itse en olisi oppinut lukiossa yli 20 vuotta sitten mitään, koska silloisten kirjojenhan on täytynyt olla todella huonoja kun ne on pitänyt sen jälkeen päivittää 7-10 kertaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taannoin luin vasta erästä orgaanisen kemian kirjaa 90-luvun versiona ja vuoden vanhana versiona. Sisältö on sama, mutta uudempi kirja oli valtavan paljon parempi. Kirjojen pedagogiikka kehittyy eli asioita muotoillaan paremmin ja muutenkin kirjoja parannellaan kuvien, tehtävien ja monien muiden ominaisuuksien mukana.

Puhut totta siinä, että esimerkiksi lukiossa opetettava matematiikka tai kemia ei muutu juurikaan vuosien saatossa, mutta esimerkiksi fysiikka ja äidinkieli on aineita, joiden sisältökin voi muuttua (Newtonin lakeja on jo muutettu 1900-luvun alussa). Kieli ja tiede kehittyy ja kirjojen on oltava siinä mukana. Näiden lisäksi myös opetussuunnitelmat kehittyvät ja ne tietenkin vaikuttavat kirjojen sisältöön suoraan.

Toki turhat päivitykset kirjoihin on yllättäen yllättäen turhia. Kirjat ovat kuitenkin tärkeä osa opettamista ja oppimista ja niitä tulee kehittää järkevissä määrin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No bisnes on mitä on - rahastetaan sitten digillä, kun ei ole kilpailua (tai sitä ei haluta) ja kukas ne kirjat on laatinutkaan - katsotaan myös sinne!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

39
Metsäkanalintujen jahdissa on saatu saalista Oulun riistakeskusalueella – "Teerikannat paikoin todella hyvällä mallilla"
29
Hajuhaitta Oulussa johtuu häiriöstä tuotantoprosessissa Stora Enson sellutehtaalla
25
Raahelaisyrityksen sukelluspallo odottaa yhä vientilupaa – miljoonasopimuksen solmimisesta Kiinaan on jo vuosi
20
Oulun kaduille kylvetään vuodessa tonnikaupalla hiekkaa, liukkaudentorjunta aloitetaan yleensä marraskuun ensimmäisellä viikolla
17
Kärkkäisen maahantuoma klapikone määrättiin poistettavaksi markkinoilta – Tukes löysi testissä vakavia turvallisuuspuutteita
15
Kenelle antaisit kunnian uusista työpaikoista? Sipilän hallituksen ansio on suurempi kuin nolla mutta pienempi kuin 120 000
10
Liigan kurinpitodelegaatio otti kärppätähden lauantain taklauksen tarkempaan syyniin – Kuparille tulossa pelikieltoa?

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Miksi aina puhutaan köyhyydestä.

Hallitusvalittelijat ovat tyytymättömiä omaan elämäänsä samoin kuin ay-valittelijat, jotka avaavat joka päivä ainakin yh... Lue lisää...
miksi aina haukutaan...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

24.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image