Kotimaa

Legendaarinen kolikkopeli lopetetaan – katso kuvia vanhoista pelikoneista ja video pa­jat­so­ki­sois­ta

Pajatso houkutteli pelaamaan menneinä vuosina. KUVA: Jarmo Kontiainen
Kotimaa 11.3.2015 9:30 | Päivitetty 11.3.2015 10:31
Juha Vainio

Taitoa vai tuuria? Sitä on moni miettinyt huoltoasemien kolikkopelinurkkauksissa vuosikymmenten saatossa. Tulevaisuudessa kysymys ei enää mietitytä niin paljon, kun Raha-automaattiyhdistys RAY:n pitkäaikaisin peli pajatso siirtyy historiaan.

RAY:n mukaan pajatson pelaamismäärä on laskenut viime vuosikymmeninä, ja nyt kolikkopeli lopetetaan kokonaan.

Ensimmäiset pajatsot tuotiin Suomeen Saksasta 1920-luvun puolivälissä. Vuonna 1931 alkaen pajatsoja valmistettiin Suomessa, ja vuodesta 1937 astui voimaan laki, jolla raha-automaattien yksinoikeus siirrettiin yhdistykselle. Vuonna 1938 Suomen valtio ja hyväntekeväisyysjärjestöt perustivat Raha-automaattiyhdistyksen.

Talvisodan aikaan RAY:n toiminta lakkasi, kun automaatteja hoitavat asiamiehet joutuivat rintamalle. RAY:n mukaan sodan pommituksissa tuhoutui 24 pajatsoa ja 85 konetta jäi sotasaaliiksi.

Pajatson pelaaminen yleistyi 1950-luvulla, kun uusia kahviloita ja huoltoasemia avattiin runsaasti. 1950-luvun lopulla Suomessa oli lähes 2 000 pajatsoa.

Pitkäaikaisin raha-automaattimalli oli 20 markan pajatso, joka muutettiin rahauudistuksen myötä 20 pennin pajatsoksi. Puunvärinen malli oli käytössä vuoteen 1990 saakka.

Vuonna 1966 suunniteltu 50 pennin pajatso nousi nopeasti pelaajien suosikiksi. Vuoden 1969 loppuun mennessä 70 prosenttia RAY:n automaateista oli 50 pennin pajatsoja.

1980-luvulla markkinoille tuotiin elektroninen pajatso, mutta muiden pelien yleistyessä pajatson suosio hiipui.

Ylen Kukkokiekuu-ohjelmassa seurattiin vuonna 1988 Raha-automaattiyhdistyksen järjestämää pajatson SM-kiertuetta. Lopputurnauksessa oli mukana myös haukiputtaalainen metsuri Martti Mäkikorpela. 

 

(Video: Ylen Elävä Arkisto)

Vuonna 1992 RAY yhdisti pajatson ja hedelmäpelien ominaisuuksia hedelmäjazzossa, mutta se sai kylmän vastaanoton.

Viimeisin pajatso julkaistiin vuonna 2008, kun pajatsoon yhdistettiin kolikon lyöminen ja digitaalinen näyttö. Peli ei kuitenkaan menestynyt, minkä vuoksi RAY päätti kuopata kolikkopelin.

RAY:n mukaan pajatso on tuottanut kansanterveydelle noin 1,5 miljardia euroa.

Katso kuvia pelikoneista vuosikymmenten saatossa.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (25)

Suosio loppui kun fyysistä taitoa vaativa peli muuttui sähköiseksi arpajaiskoneeksi. Siinä se.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

RAY tuhosi pajatson ihan omatoimisesti muuttamalla sen videopeliksi. Viimeinen muutos jossa lähes koko pelikenttä muuttui näyttöruuduksi ajoi pois loputkin pelaajat, sen jälkeen "pajatsot" saivat olla ihan omassa rauhassaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaikka rahapeliyhtiö jakaisi voittojaan huväntekeväisyyteen, se ei poista sitä tosiasiaa, miten nuo varat on hankittu. Itse näen kauppojen eteiset täynnä varkaita, naamioituna pelikoneiden muotoon. Tuosta pajatsosta, joutaa mennäkin. Tuo uusin malli pajatsosta oli huono. Aiemmassa mallissa taito ratkaisi enemmän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulussa Ray:n tiloissa on pajatso johon käy ns. hevosmarkka joka oli käytössä 1921,22,23,24

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lopetetaan vai poistetaan "yleisestä käytöstä"? Näinhän se on, että vain RAY saa pitää noita koneita esim.kaupassa..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei voi. Soitin heille ja kertoivat että eivät myy/luovuta/vuokraa käytöstä poistettuja pajatsoja

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valitettavasti ei mistään. Ray lyö kylmästi murskaimeen kaikki pelikoneet vaikka harrastajat mielellään ostaisi näitä historiallisia pelikoneita kotiin.
Paf myi jossain vaiheessa Bellatrixin tekemiä laivapelikoneita Suomeen. Nämäkin taitaa tosin kiertää Viron kautta. Sääntö-Suomi toimii.
Kannattaa seurata ulkomaisia myyntipalstoja jos haluaa pelikoneen ostaa. Tosin kuljetuskustannukset tekee turhan kalliiksi monesti ostamisen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siinä lähti viimeinen rahepeli-masiina, mitä on tähän asti kiinnostanut pelata. Tietokoneella tms. voi pelata kotonakin..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pajatso on ainut rahapelikone jota olen pelannut, jos sellaisen vielä löytää. Se antaa mukavaa "jännitystä" eikä koukuta pelaamaan yli varojensa. Arvasin että lopetetaan koska tämä maailmanaika ei suosi kolikkoja eikä köyhiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pelistä syntyi lentävä lause "tyhjentää pajatso", kun isomman voiton jälkeen lähti lasin takaa kolikkopinot tyhjäksi. Tyhjää pajatsoa ei tietenkään kannattanut enää pelata.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eihän pajatsoja edes ole näkynyt missään vuosiin, eipä ihme jos pelaajia ei ole. RAY voisi oikeasti miettiä, kannattaako asiakasta yrittää nälistää liikaa. Jos pelien voittomahdollisuudet käytännössä nollataan, ei RAY:n antamille piilo-puoluetukiaisille ole kohta rahoitusta. Jos peleistä ei ole mahdollista voittaa, on ne rahat parempi antaa suoraan hyväntekeväisyyteen ilman välikättä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö? Ainakin itse mielestäni olen nähnyt lähiaikoina muutamassa ruokakaupassa pajatson.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pikaliimalllala pantiin siima kiinni kolikkoon ja "lypsettiin" edestakas takaressusta alkaen,anttilankahviossa kirkkokadulla,saatiin vähän granadaan bensarahaa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Takaressun sai myös tyhjäksi voimakkaalla kantapääpotkulla pajatson jalkaan. Kerran tyhjennettiin siten ressu Kuohun baarissa kaverin kanssa, kanta-asiakas pomppasi pystyyn ja me lähdettiin karkuun juoksemaan, mies perässä, patosillan puolessa välissä uskallettiin katsoa taakse niin takaa-ajaja oli luovuttanut ja voitiin pistää kävelyksi, pari markkaa rikkaampina!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Georg Ots -laivalla oli parhaimmat pajatsot. Ohjaimet oli asetettu niin, että ellei peukalo ollut täysin keskellä kämmentä tai humala liian vahva, niistä oli mahdotonta olla voittamatta. En ollut tosiaankaan mikään pajatsomestari, mutta silti otin kahdella kolikolla kaksi päävoittoa, sen jälkeen veljeni vielä otti omansa.

Mitään muita kolikkopelejä en koskaan ole pelannutkaan, enkä itse asiassa pajatsoakaan enää vuosikausiin. Koska pajatso toimi mekaanisesti, niin taidolla oli merkitystä. Muut kolikkopelithän ovat sähköisiä ja ohjelmoitu niin, että talo voittaa. Toki täällä maissa pajatsojenkin ohjaimet olivat pääsääntöisesti väärään suuntaan, toisin kuin neuvostolaivalla, eli voittaminen oli hankalaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (25)

Uutisvirta

29
MTV: Kalle Palander muuttaa takaisin synnyinkaupunkiinsa Tornioon – syynä lasten koulunkäynti
22
IS: Liikennelääketieteen professori pitää uutta pistekohtaista nopeusvalvontaa älyttömänä – "Homma on lähtenyt täysin lapasesta"
12
Poliisi valvoi liikennettä Käsivarren Lapissa: ylinopeuksia, useita ajokieltoja ja 11 000 euron ylikuormamaksu
10
Pari kysymystä: Miksi Kiimingin ekopisteitä on lopetettu?
9
Suomalainen autojen yhteiskäyttöpalvelu aikoo globaaliksi – "Sama jakamis- ja kiertotalouden mullistus tapahtuu liikkumisessa nyt kuin Airbnb:ssä 10 vuotta sitten"
8
Yrittäjä myy "sotkun munkkeja", joita ei ole leivottu missään sotilaskodissa – Sotilaskotiyhdistys pitää toimintaa moraalittomana Tilaajille
8
Tuore tangokuningas Johannes Vatjus otettiin lämmöllä vastaan kotikaupungissaan Haapavedellä – "Voi Johannes, minkä teit!"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Tornio, Enontekiö ja Utsjoki.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Naton vastustus hiipuu

220 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Mansikka maalle töihin?

Kyllä se on ongelmana, että osa suomalaisista eivät halua tehdä töitä, jos siinä ei ole jotain "hohtoa" tai ei muutoinka... Lue lisää...
Ryö palkitsee

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

16.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image