Kotimaa

Lapsiperheen taloushuolet vaarantavat palveluiden saannin, vaikka tarve olisi kova – THL:n tut­ki­mus­pääl­lik­kö: "Tulokset aika lailla kylmäsivät"

Perheen taloudellisella tilanteella ja lasten hyvinvoinnilla on yhteys, selviää uudesta tutkimuksesta. KUVA: Matti Räty
Kotimaa 16.10.2019 6:00
Vanessa Valkama

Lapset ja aikuiset voivat huonommin perheissä, joita piinaavat taloushuolet, kertoo tuore tutkimus. THL:n tutkimuspäällikön mukaan lapsiperheiden toimeentuloa ja palveluiden kehittämistä ei pitäisi asettaa vastakkain.

Lasten hyvinvointia tukevien palveluiden saatavuus on heikompaa, jos perheessä on toimeentulo-ongelmia.

Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uudesta tutkimuksesta. Siinä selvitettiin vanhemmilta kerätyllä kyselyaineistolla, miten toimeentulon kokeminen hyväksi tai hankalaksi on yhteydessä hyvinvointiin alakoululaisten perheissä.

Tutkimuksen päätulos on, että toimeentulon hankaluus on yhteydessä todella laajaan kirjoon erilaisia hyvinvoinnin tekijöitä sekä lapsilla että vanhemmilla.

– Tämä osoittaa, että toimeentulolla on suuri merkitys. Jos lapsiperheiden toimeentuloa helpotetaan, vanhempien kuormittuneisuus ja samalla paineet palveluihin voivat helpottua, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmi.

Perheen taloushuolet lisäävät palveluiden tarvetta, kun ongelmat kuormittavat sekä lapsia että vanhempia. Toimeentulo-ongelmista kärsivät perheet käyttävät palveluita enemmän, mutta samalla heiltä jäävät palvelut useammin saamatta.

Palvelun saamatta jäämiseen on voinut olla monia syitä: palvelua ei ole saatu, vaikka sitä on pyydetty, tai voimavarat eivät ole riittäneet avun pyytämiseen tai sen tarpeen tiedostamiseen.

"Palveluiden kehitys ei ole vaihtoehto toimeentulon parantamiselle"

Salmi huomauttaa, kuinka Suomessa on 2000-luvulla vallinnut politiikka, jossa lapsiperheiden toimeentulon tukeminen ja lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen on asetettu vastakkain.

– On toistunut, että tulonsiirtojen sijaan satsataan palveluihin. Ne on nähty vaihtoehtoisina. Se ei ole tutkimuksen valossa järkevää. Lapsiperheiden toimeentuloa heikentämällä syntyy uutta palveluiden tarvetta.

Salmen mukaan tulonsiirtojen lisäksi erilaisten lapsiperheiden palveluiden resursseja tulisi lisätä, jotta varmistetaan lasten oppiminen ja jatkokoulutus.

– Aiemmista seurantatutkimuksista on käynyt ilmi, että vähäisellä koulutuksella on todennäköistä päätyä köyhän perheen huoltajaksi. Jos kasvaa köyhässä perheessä, on todennäköistä, että saa vähemmän koulutusta ja päätyy toimeentulotuen saajaksi, Salmi kertoo.

– Tämän huonon kehän katkaisemiseksi olisi tärkeää, että kaikissa vaiheissa alkaen päiväkodista ja peruskoulusta olisi nykyistä enemmän resursseja ja samalla perheiden toimeentuloon kiinnitettäisiin huomiota. Resurssien lisääminen palveluihin ja tulonsiirtoihin tukevat toisiaan.

Lisää resursseja palveluihin sekä lapsille että vanhemmille

Minna Salmi korostaa, että resursseja pitäisi lisätä lasten hyvinvointia tukeviin palveluihin koulussa, kuten kouluterveydenhuollossa, oppilashuollossa ja opintojen ohjaamisessa. Lisäksi vanhempien jaksamista tukevia palveluita tarvitaan.

– Tukiresursseja tarvitaan riittävästi, jotta lapset ja nuoret voivat saada apua mahdollisimman läheltä ja matalalla kynnyksellä, ettei olisi nykyisiä pitkiä jonoja tai liian vähän henkilöstöä suhteessa oppilasmäärään.

Tutkimuksesta ilmenee, että toimeentulo-ongelmia kokevien perheiden lapset ovat tarvinneet ja saaneet useammin esimerkiksi koulukuraattorin, koululääkärin, koulupsykologin sekä lastensuojelun palveluita. Silti palvelu on jäänyt selvästi useammin saamatta, jos perheellä on toimeentulo-ongelmia.

Esimerkiksi yhtä suuri osuus toimeentulo-ongelmista kärsivien perheistä on saanut sekä kertoo jääneensä vaille lapselle tarvitsemiaan koulupsykologin palveluita tai mielenterveyspalveluita. Kotipalveluita olisi tarvinnut kaksi kertaa niin moni perhe kuin niitä oli saanut.

Salmen mukaan perheiden toimeentuloon olisi syytä kiinnittää huomiota myös laajoissa terveystarkastuksissa, joita tehdään lapsille neuvolassa ja viidennellä luokalla.

– Lapsen terveyden lisäksi tarkoitus olisi myös käsitellä perheen arkea ja vanhempien tilannetta. Terveydenhuollon henkilöstöllä pitäisi olla välineitä keskustella toimeentuloon liittyvistä asioista ja mahdollisesti ohjata vanhempia hakemaan tukea muilta tahoilta.

Taloushuolet saavat lapset ja vanhemmat voimaan huonommin

THL:n uuden tutkimuksen aineistona käytettiin vuoden 2017 Kouluterveyskyselyyn vastanneiden vanhempien vastauksia, ja käytössä oli 30 eri hyvinvoinnin osoitinta. Vanhempien ja lasten hyvinvointi oli kaikilla mittareilla heikompaa perheissä, joissa vanhempi arvioi toimeentulon olevan hankalaa.

– Tulokset aika lailla kylmäsivät. Ihan kaikissa osioissa, joita meillä oli mahdollisuus katsoa, näkyi ero, Salmi sanoo.

– Ei olisi välttämättä odottanut, että jo palveluiden saatavuudessa ja käytössä näkyy eroja.

Tutkimuksen mukaan toimeentulovaikeuksilla on merkittävä vaikutus vanhempien hyvinvointiin. Jo aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että toimeentulo-ongelmien kuormittamien vanhempien hyvinvointi heijastuu lapsiin, eli heikentää heidän hyvinvointiaan ja lisää syrjäytymisriskiä.

Isoin ero harrastusmahdollisuuksissa

Perheissä, joissa koettiin toimeentulo-ongelmia, vanhemmat tunsivat itsensä masentuneeksi tai yksinäiseksi huomattavasti useammin kuin perheissä, joissa toimeentulo koettiin helpoksi.

Salmen mukaan isoimpia eroja vanhempien hyvinvoinnissa löytyi myös siinä, kuinka hankalaksi toimeentulon kokevat vanhemmat tunsivat olevansa vähemmän tärkeitä osia erilaisissa yhteisöissä.

Lisäksi tutkimus löysi selviä eroja siinä, kuinka tyytyväisiä vanhemmat olivat elämäänsä ja parisuhteeseensa. Toimeentulo näkyi tutkimuksessa myös arvioissa perheen arjen sujumisesta.

Lapsiin liittyen isoimpia eroja oli se, miten vanhempi arvioi lapsen koulunkäynnin sujumisen nimenomaan laskemisen osalta. Isoja eroja oli myös siinä, miten läksyjen tekeminen sujui.

Ero oli kaikkein suurin, kun arvioitiin lapsen mahdollisuuksia osallistua maksullisiin harrastuksiin.

– Harrastukset ovat liian kalliita. Omaehtoisissa harrastuksissa oli paljon pienempi ero, eli maksuttomiin harrastuksiin kyllä osallistutaan, Salmi kertoo.

Mukana lähes 33 000 vanhempaa

Tutkimuksen aineistona on THL:n Kouluterveyskyselyssä vuonna 2017 ensimmäistä kertaa kerätty kyselyaineisto peruskoulun neljännellä ja viidennellä luokalla olevien koululaisten huoltajilta.

Aineistossa on mukana hieman alle 33 000 vanhempaa. Heistä valtaosa, eli 86 prosenttia, on äitejä.

Tutkimuksessa äidit raportoivat toimeentulon hankaluudesta isiä useammin, ja arvioivat isiä harvemmin perheen taloudellisen tilanteen hyväksi. Sama havainto on tehty myös aiemmissa tutkimuksissa.

Kyselyn vastausprosentti on 30, ja vastaajat ovat paremmassa sosioekonomisessa asemassa kuin lapsiperheet keskimäärin.

4.- ja 5.-luokkalaisten huoltajat otettiin mukaan kahden vuoden välein tehtävään Kouluterveyskyselyyn myös vuonna 2019.

Lähde: Minna Salmi ja Laura Kestilä: Toimeentulokokemukset ja hyvinvoinnin erot alakoululaisten perheissä. Tuloksia Kouluterveyskyselyn 2017 vanhempien aineistosta (THL, 2019)

MAINOS

Kommentoi

"Lapset ja aikuiset voivat huonommin perheissä, joita piinaavat taloushuolet, kertoo tuore tutkimus." Sekö piti oikein tutkia? Itsestään selvyys vaatii siis ryhtymään pyörittämään ilmiselvää asiaa, sen sijaan, että käyttäisi aikansa asiantilan korjaamiseen. Virkamiehille tiedoksi, ratkaisuja on olemassa, jos vaivautuu vain tekemään asioille jotain, eikä vain nostamaan palkkansa verovaroista. Tässä juuri myönnettiin Talous-Nobel samaisesta asioihin vaikuttamisesta.

Tähän loppuun vielä eräästä toisesta tutkimuksesta; arvostettu kotimainen tutkimuslaitos tutki ja julkaisi asiasta tiedotteen; "Kiinteistössä kadun puoleisissa asunnoissa liikenteen melu on kovempaa, kuin vastaavissa asunnoissa pihan puolella". Asiaa tutkittiin verovaroin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kävimme kerran pyytämässä apua sos. Toimesta sähkölaskuun,kun tulot romahtivat työttömyyden ja mieheni sairastumisen vuoksi.. Auttoivat, mutta sanoivat, että tekevöt lasun, jos tulette uudelleen.. Voiko tuollainen olla edes mahdollista?! Ei olla tarvittu sos. Toimea, eikä kyllä tulla tarvitsemaankaan. Uhkaus tuo oli mielestäni..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Elämme ajassa jossa ihmisen tekemistä kontrolloi raha. Jos sitä on liian vähän se on ongelma. Jos sitä on liian paljon sekin on ongelma. Ihminen ei ole koskaan tyytyväinen. Varakkaat miettivät mihin rahansa laittaisivat ja köyhät mistä sitä saisi lisää. Rahasta on tullut ihmisen elämänarvojen mittari. Jokaisella pitää olla auto, mielellään useampikin. Sen lisäksi vielä moottorikelkka talvella ja mönkijä, mopo tai skootteri kesällä. Lapsilla pitää myöskin olla oma kulkuväline, mielellään auto jos vain ikä riittää. Pari lomamatkaa vuodessa ulkomaille, Aurinkoa pitää saada kun kotimaassa on aina niin huono kesä. Tähän vielä lisäksi ns. eliittiharrastaminen jossa jo pelkät välineet maksaa huikeita smmia. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. On siinä köyhällä tekemistä, että saavuttaa tuon tason ja saa elämänsä kuntoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pelkkää moraalipatsastelua. Suuri osa toimeentulevista ei noita asioita omasta halustaan vaan näyttämisen halusta, siis on pakonomainen tarve näyttää jotenkin paremmalta. Kuinka säälittävää..paljon tietysi myös meitä varakkaampia joita moinen näyttämisen halu ei liikuta suuntaan eikä toiseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taloushuolet ovat yksi oire eikä syy. Syy on laiskuus kaikessa; koulutus, työnteko, oma terveys jne jne. Kun syö oikein, nukkuu ja tekee töitä, ei ole ongelmia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

21.11.
Henkilöauto suistui tieltä Siikalatvalla, kuljettaja vietiin tarkastukseen
21.11.
Fluorivoiteet kielletään maastohiihdossa ja Suomessa kehitetään korvaavia tuotteita
21.11.
Moottoripyöräilijä loukkaantui vakavasti Kajaanissa, pakeni poliisia hurjaa ylinopeutta ja törmäsi lopulta autoon
21.11.
Oululainen Veronica Helanen taisteli tiensä ylioppilaaksi – maksansiirrot pakottivat nuoren lukiolaisen lopettamaan koulun hetkeksi kokonaan
21.11.
Vanhan kou­lu­ra­ken­nuk­sen asunnossa syttyi tulipalo Tervolassa, viisi henkilöä vietiin tarkastukseen
21.11.
Laservalojen ja höyrykoneiden Slushissa värikyltit vievät yrittäjät ja sijoittajat yhteen – Huippukalliista lipuista huolimatta tapahtuma tekee kävijäennätyksen
21.11.
Oulun amatöörinyrkkeilyn ykkösiskijä Aydin Behruz loukkasi kätensä työtapaturmassa, Tammer-turnaus jää väliin: "Henkisesti tämä on kovempi pala kuin itse vamma"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

197 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Ay-liitot paras työntekijän turva,ajaa varmasti Posti kiistan niin,että ei tule työntekijöiden palkkoihin leikkauksia.AY... Lue lisää...
Tämä aloitus roskako...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.11.

Fingerpori

22.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image