Kotimaa

Lantapaakku on mo­ni­muo­toi­suu­den pesäke, jossa elää lukuisia kuo­riais­la­je­ja – Nautojen ja hevosten lääkitys voi olla osasyy lan­ta­kuo­riais­ten kurimukseen

Metsäsittiäinen on sittäisistä tavallisimpia. Lantapaakun päälle jouduttuaan sille tulee kova kiire päästä läjän alle.
Kotimaa 19.8.2019 7:00
Jami Jokinen

Lääkkeitä jää hyönteisten ravintonaan ja elinympäristönään käyttävään lantaan, jossa se on kuoriaisille myrkkyä. Pääasiassa kuoriaisten kohtaloa ohjaa silti luonnonlaitumien ja muiden perinnemaisemien vähentyminen.

Puolikuiva, makeantympeältä tuoksahtava lehmänläjä näyttää elottomalta, mutta vain hetken. Ämpärillinen vettä herättää kuoriaisten kaupungin.

– Lantapaakku on merkittävä monimuotoisuuspesäke, Ilpo Mannerkoski sanoo, ja alkaa määrittää vedenpintaan nousseita hyönteisiä.

– Pihalantiainen. Se on yleisimpiä lantakuoriaisia, ja elää myös kompostissa. Ja tuossa taitaa olla ukkolantiainen.

Mannerkosken ympärille on kerääntynyt henkiin heränneestä lantakokkareesta ällistynyt ihmisjoukko. Menossa on Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistyksen järjestämä lantakuoriaisretki.

Lento naapurilaitumelle voi olla liikaa

Suomen ympäristökeskuksesta eläkkeelle jäänyt Mannerkoski on seurannut vuosikymmenien ajan erityisesti kovakuoriaisia. Hän oli mukana myös tuoreimmassa Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa eli laatimassa niin sanottua Punaista kirjaa.

Maaseudun mittava muutos on heijastunut luonnon monimuotoisuuteen monella tavalla. Kärsijöitä on enemmän kuin hyötyjiä, ja lantakuoriaiset ovat osa tätä kurimusta.

Laiduntaminen on vähentynyt ja lisäksi karjanpito on keskittynyt yhä suuremmille, harvemmassa sijaitseville tiloille. Lentäminen on monille kovakuoriaisille massiivinen urakka.

– Harva yksilö pystyy siirtymään laitumelta toiselle, Mannerkoski huomauttaa.

Seuranta on heikentynyt, mutta alamäki on selvä

Suomessa elää viitisenkymmentä kovakuoriaislajia, jotka käyttävät lantaa jossakin elämänkiertonsa vaiheessa. Useimpien kannat ovat Mannerkosken mukaan laskeneet viime vuosikymmeninä rajusti.

– Uhanalaisiksi on arvioitu kymmenkunta lajia.

Myös hävinneitä lajeja on, joskin ilmaston lämpeneminen lienee tuonut meille myös joitakin uusia, eteläisiä lajeja.

Edellinen koko maan kattava lantakuoriaiskartoitus tehtiin vuonna 2011. Sen jälkeen kantojen seuranta ympäristöhallinnossa ja tutkimuslaitoksissa on vähentynyt, ja tiedot ovat nyt paljolti harrastajien havaintojen varassa.

Mannerkosken mukaan suunta on silti selvä: lantakuoriaisten alamäki jatkuu.

Lantakuoriaisille myrkyllisiä lääkkeitä jää lantaan

Seuraavaksi vesi tuo esiin suuren joukon kaarilantiaisia ja joidenkin lajien toukkiakin.

Osa lantakuoriaislajeista elää hirven ja muiden luonnoneläinten jätöksissä. Maatalouteen sidoksissa oleville lajeille erityisen tärkeää on juuri tutkimuskohteen kaltainen lihakarjan lanta.

Kun lantakasa nostetaan vesiämpäriin, lähtevät lantakuoriaiset ja muut hyönteiset liikkeelle. Mannerkoski löysi samalla metodilla myös kolme vuosikymmentä kadoksissa olleen isolaakasittiäisen vuonna 1996.

Kaikkien nautojen lanta ei kuitenkaan luo yhtä runsasta monimuotoisuutta, eikä esimerkiksi kasvanut hevosten määrä ei ole riittänyt korvikkeeksi.

– Se saattaa johtua eläinten lääkinnästä, Mannerkoski sanoo.

Suoliston läpi kulkeneita lääkkeitä jää aktiivisessa muodossa lantaan. Muun muassa eläimille annettavien antibioottien on havaittu vaikuttavan lantakuoriaisiin.

Loisten häätöön tarkoitetut lääkkeet puolestaan voivat haitata lantakuoriaisten lisääntymistä tai olla myrkyllisiä niiden toukille. Tästä löytyy maininta jo useiden tuotantoeläinlääkkeiden turvallisuusselosteista.

Yhteys myös perinnemaisemiin

Pelkkä hyvälaatuinen lantakaan ei silti riitä. Kuoriaisten monimuotoisuudella on todennäköisesti yhteys myös maaseudun perinnemaisemiin ja erityisesti hiekkapohjaisiin luonnonlaitumiin.

Siellä, missä vielä laidunnetaan, on niitty tai muu luonnonlaidun vaihtunut usein viljeltyyn ja monesti saviseen peltolaitumeen.

– Monella lajilla on tarkkoja vaatimuksia siitä, millaisella maapohjalla lanta on.

Myös kasvillisuudella, pienilmastolla tai muilla luonnonlaitumen ominaisuuksilla saattaa olla merkitystä esimerkiksi lajien talvehtimiseen. Tämä puoli tunnetaan kuitenkin hyvin huonosti.

Lannassa on paljon syötävää. Sen ravintoarvo vastaa aamiaismuroja, Ilpo Mannerkoski naurahtaa. Osa lantakuoriaisista käy vain syömässä lantaa, osa munii siihen ja jotkut kuljettavat lantaa toukilleen maan alle.

Kovakuoriaisten lisäksi lantaa käyttävät myös monien muiden hyönteisryhmien lajit sekä erityiset lantasienet.

Lantakuoriaisilla on tärkeä rooli myös itse karjataloudelle ja ravinteiden kierrolle. Se konkretisoituu Australian karjataloushistoriassa, sillä alun perin maasta puuttuivat lantakuoriaiset melkeinpä kokonaan.

– Kun siellä aloitettiin karjanpito, niin lanta ei tahtonut maatua lainkaan. Lopulta maahan vietiin lantakuoriaisia muualta maailmasta.

Pahentaako kasvissyönti kuoriaisten kurimusta?

Parin tunnin retkellä löytyy lähes kymmenen lantakuoriaislajia aholantiaisesta metsäsittiäiseen. Se on erinomainen tulos, sillä moni lantakuoriainen elää aikuisvaihetta vain alkukesällä tai myöhään syksyllä.

Toisaalta ämpärimenetelmää on käytetty tällä kertaa nimenomaan luonnonniityllä.

Lantaa luoneet ja luonnon monimuotoisuutta ylläpitäneet naudat mylvivät nyt viereisellä pellolla ja vaativat retkeläisten huomiota.

Ilmastosyistä yleistyvä kasvissyönti voi ennen pitkää vähentää ja keskittää laiduntavaa karjaa entisestään.

Tylpöt hyödyntävät lantaa, mutta eivät syö sitä. Ryhmän lajit ovat petoja, jotka saalistavat muun muassa lannassa eläviä toukkia.

Mannerkoski ei pidä uhkakuvaa kovin merkittävänä ainakaan toistaiseksi. Hän katsoo, että lihakarjan pito luonnonlaitumilla tulisi säilyttää viimeisenä – eikä vain luonnon monimuotoisuuden vuoksi.

– Lihaa tuotetaan varmasti vielä aika pitkään, ja tällainen tuotanto aiheuttaa vähiten haittoja.

MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

18:07
Osallistu kyselyyn: Mitä laitat laskiaispullan täytteeksi – vihreitä kuulia, mantelimassaa, hilloa vai salmiakkia?
18:00
Timo Reinikka näyttelee Oulussa muistisairaan isän roolin – Sir Anthony Hopkins esittää saman roolin Florian Zellerin näytelmästään itse ohjaamassa The Father -elokuvassa Tilaajille
17:45
Ilkka Herola taisteli kolmanneksi Trondheimin maailmancupissa – "Oli työmiehen päivä ja hyvin tuli loppuun asti"
17:19
Chelsea sai helpotusta, Tottenhamin taivaalle synkkiä pilviä Valioliigassa
16:43
HS: Oikeuskansleri ryhtyy selvittämään, onko kaksi ministeriötä rikkonut perustuslakia EU-asioista tiedottamisessa
16:20
Pohjois-Italiassa useiden kaupunkien julkisia tiloja suljettu koronaviruksen vuoksi, Etelä-Koreassa tautitapausten määrä singahtanut ylöspäin
16:17
Lauri Vuorinen otti maajoukkueen ainoan välieräpaikan Trondheimin sprintissä, Pärmäkoski toivoo sunnuntaille lumisadetta
141
Vihreät lupaa korvata maaseudulla bensan hinnan korotukset – "Jos ei joukkoliikennettä, jollain tavalla pitää kompensoida"
70
Näkökulma: Suomi ostaa kymmenen miljardin euron palovakuutuksen, jonka pitää olla voimassa pitkälle 2060-luvulle – nämä ovat hävittäjäehdokkaiden näkymät
64
Vihreiden puheenjohtajan uudet ilmastoesitykset: 16-vuotiaille äänioikeus ja hallituksen kanssa samaan pöytään päättämään ilmastotoimista
54
Vorot iskivät Oulun Verkkokauppa.comiin ja veivät huomattavan määrän elektroniikkaa – poliisi kertoi tuntomerkkejä paikalta poistuneesta henkilöstä
25
Elina Lepomäki ei haasta Orpoa, mutta saattaa pyrkiä kokoomuksen varapuheenjohtajaksi – "Oppositiotyössä aletaan niittää tulosta, siitä ei ole kahta sanaa"
24
Presidentti Niinistö ulkoministeri Haaviston esitutkinnasta Ylellä: "Voi olla hänen itsensä kannalta kiusallinen tilanne"
23
Oulun yliopiston professori: "Potilaiden määrä on selkeästi lähtenyt kasvuun kymmenen viime vuoden aikan" – Lastenpsykiatriaan ohjataan yhä enemmän psyykkisestä häiriöstä kärsiviä lapsia ja nuoria

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Milloin Marinin hallitus kaatuu?

238 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Eläkkeet

Aina on julkisuudessa puhuttu, että eläkkeisiin ei rahat riitä, se on vain kansan huijaamista, kyllä rahaa on. Lue lisää...
näin se on...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image