Kotimaa

Kysely: Lähes puolet suomalaisista vastustaa Nato-jäsenyyttä, 22 prosenttia haluaisi liittyä so­ti­las­liit­toon

Naton jäsenmaiden liput koristivat Lontoota, jossa pidettiin Naton huippukokous joulukuun alussa. KUVA: FACUNDO ARRIZABALAGA / EPA
Kotimaa 14.12.2019 22:09 | Päivitetty 14.12.2019 22:16
Anna Leinonen

Suomalaisista 22 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen pitäisi liittyä Naton jäseneksi, tämä käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Puolustusliiton jäsenyyttä vastustaa puolestaan 47 prosenttia suomalaisista.

Nato-jäsenyyden kannatus on vaisua kaikissa hallituspuolueiden äänestäjäryhmissä, lukuun ottamatta RKP:n kannattajia. Oppositiopuolue kokoomuksen kannattajista jopa 51 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyttä. 

Erottavimmat tekijät Nato-jäsenyyden suosiossa ovat puoluekanta sukupuoli ja ikä. 30 prosenttia miehistä haluaisi Suomen liittyvän Natoon. Naisten kohdalla vastaava prosenttiluku on yksitoista.

Alimmillaan Nato-jäsenyyden kannatus on ollut EVAn mittaushistoriassa vuonna 2012. Silloin vain 14 prosenttia väestöstä kannatti jäsenyyttä. Korkeimmillaan sotilasliiton suosio on ollut vuonna 1998, jolloin 28 prosenttia suomalaisista kannatti Natoon liittymistä. Vastustajia oli 39 prosenttia.

EVAn kyselyn tulokset perustuvat 2 036 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin tänä vuonna 9. lokakuuta ja 22. lokakuuta välisenä aikana.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (55)

Taisi olla toinen tuore tutkimus, jossa natoon halus 17% suomalaisista. Tämä on demokraattista viisautta. Turkki ja usa ovat naton fiksu keulakuva ja Ranskaa ei koko nato kiinnosta pätkääkään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kenraali Jaakko Valtanen toimi Puolustusvoimain komentajana. Hän toimi Jatkosodassa tykistöupseerina Karjalankannaksella. Puheessaan 29.10.2013 kenraali jätti viestin: "Talvisodan perintöviesti meille koskee ulkoisen turvallisuutemme rakentamista. Tätä päivää ajatellen, ennalta ehkäisevän turvallisuuspolitiikan tulisi jo syvän rauhan oloissa estää maamme liukuminen sellaiselle kansainvälisen politiikan ”harmaalle alueelle”, jota eurooppalainen viiteryhmämme ei tunne omakseen. Ennalta ehkäisevän turvallisuuspolitiikan tulisi myös ajoissa löytää kansalaismielipiteen tuki sellaisille poliittisille ratkaisuille, jotka varmistavat taloudellisen ja sotilaallisen avun saamisen tilanteissa, joissa kaikista ponnisteluistamme huolimatta joudumme sotilaallisesti uhatuksi tai suorastaan aseellisen aggression kohteeksi. Selvin – mutta ei helppo – ratkaisu olisi etsiä ja löytää poliittinen tie kohti sitä sotilaallista liittoutumista johon yli 90% Euroopan Unionin jäsenmaiden kansalaisista kuuluu."

Reserviläisliiton jäsenkyselyssä 41 % haluaisi Suomen liittyvän Natoon joko nopeasti tai lähivuosina. Yhtä moni vastaaja säilyttäisi mahdollisuuden liittymiseen myöhemmin.

Upseeriliiton jäsenkyselyssä kenraali- ja everstitason vastaajista Nato-jäsenyyden kannattajia on peräti 78 %.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Brittikomentajan mukaan sotilaallinen uhka on vakavin vuosikymmeniin. Olemme palanneet suurvaltakamppailun – jopa jatkuvan konfliktin – kauteen, joka kenties muistuttaa viime vuosisadan ensimmäistä vuosikymmentä, ensimmäisen maailmansodan puhkeamista edeltäneisiin vuosiin viittaava Carter toteaa. Autoritaariset hallinnot kuitenkin tarkastelevat strategista ympäristöä jatkuvana ja päättymättömänä kamppailuna, jonka piiriin kuuluu kaikki alkaen siitä, mitä länsi kutsuu rauhaksi, ja ulottuen aina ydinsotaan. Sanoisin, että elämme ilmiömäisen muutoksen aikaa. Se on laajempi, kiivaampi ja syvällisempi kuin mitä ihmiskunta on maailmansotien lisäksi milloinkaan kokenut, Carter kiteyttää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Venäjä vahvempi kuin nato. Eiköhän tehdä puolustussopimus venäjän kanssa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yhtään hirvitä mikään mikä koreasta Kiinasta ja arabimaissa tapahtuu tänään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näin juuri. Rautaa tulisi rajan taakse eri malliin, jos olisimme sotilasliiton jäsen. Maanpuolustushenki on Suomessa maailmanennätystasoa ja hyvä niin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Naton jäsenmaahan ei Venäjä ole missään hyökännyt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei vielä. Mutta ei ole Suomeen, Sveitsiin tai Ruotsiinkaan hyökätty 75 vuoteen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Omat ja ajantasaiset asevoimat, koko maan puolustaminen sekä hyvät naapuruussuhteet, joilla mennään. Natoon liittyminen tarkoittaisi sitä, että Suomi olisi taistelukenttä mahdollisessa Venäjä-Nato-konfliktissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

22% kannattaa sitä, että suomalaisia tulisi vastaisuudesaa sinkkiarkuissa jostain minne USA saa päähänsä hyökätä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Naton vastustus pelaa täysin Venäjän pussiin. Suomi on jo nykyisellään mukana natoharjoituksissa, kalusto on täysi natoyhteensopivaa ja Venäjä lukee Suomen länteen. Turvatakuulauseketta ei kuitenkaan ole. Tämä mahdollistaa Suomen uhkailun ja alistamisen voimalla, kun mitään takaseinää mihin tukeutua ei ole.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Naton jäsenyys antaisi Suomelle mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon turvallisuuteen liittyvissä asioissa, jotka vaikuttavat maamme turvallisuuteen.

Naton vaikutus on ennen kaikkea ENNALTAEHKÄISEVÄ, nostaa hyökkäyksen kynnys Nato-maahan riittävän korkeaksi. Hyökkääjä joutuisi ottamaan huomioon, että Suomen tukena olisi koko liittokunnan sotilaallinen voima – tavanomaiset joukot, ohjuspuolustuksen suorituskyvyt ja viime kädessä ydinaseet.

Liittymisen jälkeen myös Naton ohjuspuolustusjärjestelmä ulotetaan suojaamaan myös Suomea.

Nato-maat ovat ydinasepelotteen alla eikä niihin hyökätä konventionaalisin asein, koska hyökkääjä ottaisi tällöin riskin joutua ydinaseiskun kohteeksi.

Naton jäsenillä on käytettävissä viimeisin puolustustekniikkaa, jota ei ole mahdollista kalleutensa takia yksin hankkia tai joka on ainoastaan jäsenten saatavilla.

Yhteinen puolustus perustuu integroituun sotilaalliseen komentorakenteeseen, yhteiseen puolustussuunnitteluprosessiin ja yhteisiin harjoituksiin. Nämä järjestelyt varmistavat, että Nato myös kykenee puolustamaan jäsenmaitaan tarvittaessa (5. artikla).

Tulevaisuudessa kybertaisteluista voi tulla yhä merkittävämpiä. Myös esim. vakava kyberhyökkäys voisi aktivoida 5. artiklan.

Jäsenyys varmistaisi Suomen huoltovarmuuden kriisissä.

Suomi päättäisi edelleen itse sotilaallisen maanpuolustuksen toteuttamisperiaatteista. Jäsenyys ei velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, tukikohtia tai joukkoja.

Naton tavoitteena on, että kukin jäsenmaa käyttäisi 2 % bruttokansantuotteesta (BKT) puolustusmenoihinsa. Suomen puolustusmenot ovat Naton laskentatavan mukaan jo tällä hetkellä 1.7 % BKT:stä. Hävittäjähankintojen myötä Suomi täyttää tavoitteen pitkäksi ajaksi eteenpäin – olemme sitten Naton jäsen tai emme!

Naton suoja on saatavissa jo jäsenyysneuvottelujen aikana (fast track).

Luettavaa:
Nato 70 vuotta, arvioita puolustusliiton roolista ja Suomen kumppanuudesta
Artikkeli otsikolla Natoko aivokuollut?
Arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista
Voiman Venäjä loppuraportti
Totalförsvarets forskningsinstitutin (FOI) raportti Russian Military Capability in a Ten-Year Perspective – 2019
Loppuraportti Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla
Venäläinen imperialismi - tuo kaiken pahan alku ja juuri, Ydinaseeton maailma tietäisi sotia ja ihmistuhoa
Länttä vai itää, Suomi ja Geopolitiikan paluu

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oman maansa Norjan turvallisuus syistä Norja hylkäsi tarjouksen NATO,n ohjuspuolustus järjestelmän rakentamisen alueelleen. Todellista realismia.
Venäläinen imperialismi on khazari-bolshevikkien ja oligarkien luoma raaka utopia, jonka ovat alun perin luoneet eurooppalaiset ja amerikkalaiset juutalaispankkiirit. Historian kirjat ovat nykyään avointa luettavaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näkee venäjän naisten marssimassa voiton päivän paraatissa. Myös kiinalla on massiivinen naisarmeija.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitää punnita haitat-ja edut.Ensinä Hyvät puolet kerskua että ollaan Natossa ja sitten huonot puolet joudumme puolustamaan Baltiamaita ja Puolaa.Mielestäni Natoon kuuluu ydiasvaltiot olemme nähneet Turkkin tilanteen hästää ja tekee suojavyöhykkeitä omistaa Naton kautta ydiaseet ???Suomi tehnyt sopimuksen Brittien kanssa ydiase toimittamisesta jos kriisi uhkaa ja kolmanneksi Pohjoisen laivastossa on taktisiaydiaseita ja lyhyenkantaman täsmä ohjuksia rajastamme 120 km päässä Muurmanskissa.Ikävä kyllä Puskin Itä-rajalta

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (55)

Uutisvirta

0:05
PaKa hamusi alussa yllätystä toissavuotisesta Ranskan mestarista, mutta kuusamolaisten peli päättyi tappioon – joukkueet kohtaavat 5. helmikuuta Kuusamossa
22.1.
Oamkin englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin haki lähes 1 200 ihmistä – suosituimpia tekniikan ja liiketalouden koulutukset
22.1.
Koronaviruksen uhriluku Kiinassa nousi jo lähelle 20 ihmistä – Wuhanin miljoonakaupungin joukkoliikenne määrätty pysäytettäväksi
22.1.
WHO ei ainakaan vielä julistanut Kiinan koronavirusta kansainväliseksi terveysuhaksi – hätäkomitea kokoontuu uudestaan torstaina
22.1.
Pelipaita vaihtuu toppatakkiin juuri H-hetkellä – Rotaatiopelaajana Kärpissä tällä kaudella onnistunut Julius Hermonen on sinut haastavan roolinsa kanssa: “Tällä mennään tämä kausi” Tilaajille
22.1.
Suomen pääministerin hehkuttajien "kerho" täydentyi Davosissa – Marinin kannattaisi käyttää nyt Davosin-nostetta hyväksi, jotta julkisuus tulisi teoista
22.1.
Sote-alan järjestöavustukset jälleen jaossa Oulussa – avustusten haku päättyy tammikuun lopussa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi iltapäivällä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Lapin länsiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Illanvirkku puoliso

Minua ei häritse vaikka puoliso valvoo iltaa pitempään. Ongelma on kun menen yökylään. Isäntäväki nukkuu pitkään kun mi... Lue lisää...
Aamun virkku

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image