Kotimaa

Kunta-alalle yleisen linjan mukainen sopimus, palkankorotus tänä vuonna vähintään 1,25 prosenttia

Jukon puheenjohtaja Olli Luukkainen mukaan palkkaratkaisu on yleisen linjan mukainen. KUVA: Joel Maisalmi
Kotimaa 8.2.2018 20:36 | Päivitetty 8.2.2018 22:16
STT, Kaleva

Kunta-alan sopimus nostaa tänä vuonna palkkoja 26 eurolla tai vähintään 1,25 prosenttia toukokuun alussa, kertoo Kuntatyönantajat. Ensi vuoden alussa tulee paikallinen 1,2 prosentin suuruinen järjestelyerä ja ensi vuoden huhtikuussa vielä prosentin yleiskorotus.

Jukon puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan palkkaratkaisu on yleisen linjan mukainen ja sopimuskausi kahden vuoden ja kahden kuukauden pituinen.

Lisäksi neuvotteluosapuolet ovat sopineet paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta.  Kertaerän suuruus on keskimäärin 260 euroa kahdessa vuodessa, ja se on tarkoitus maksaa tammikuussa. Jukon mukaan se ei ole palkankorotus, vaan tarkoitus on palkita henkilöstöä venymisestä.

Sopimuskausi kestää maaliskuun loppuun vuonna 2020.

Neuvottelutulosta käsitellään vielä kunta-alan sopijaosapuolten päättävissä elimissä. Tuloksen piirissä on 421 000 palkansaajaa.

Kunta-alalla sovittiin myös palkkaohjelmasta, jossa selvitetään palkkakehityksen jäämistä yksityisestä sektorista. Lisäksi sovittiin palkallisen isyysvapaan pidentämisestä 12 päivään, kun tällä hetkellä se on kuusi päivää.

Sote- ja maakuntauudistukseen liittyen sovittiin työryhmästä, joka tarkastelee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten asemaa. Heihin sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta siihen saakka, kunnes maakunta- ja yrityssektorien työ- ja virkaehtosopimukset tulevat voimaan.

Jäsenliitot tyytyväisiä

Hoitoalan ammattiliitot Super ja Tehy ovat tyytyväisiä kunta-alan neuvottelutulokseen. Liitot arvioivat yhteisessä tiedotteessaan, että muun muassa tavoite koulutettujen hoitajien omasta sopimuksesta otti ison askeleen eteenpäin.

Alalla voimassa ollut ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyy heti.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine piti kertaerää tärkeänä osoituksena siitä, että työntekijöiden venymistä ymmärretään.

– Työnantaja myöntää sen, että työntekijät ovat tehneet hyvää tulosta pienellä väkimäärällä ja nyt on aika antaa siitä kiitosta, Niemi-Laine sanoi.

Superin puheenjohtaja Silja Paavola oli samoilla linjoilla.

– Hienoa, että työnantajakin ymmärtää, että teemme erittäin tuloksellista työtä, josta voi palkita, Paavola sanoi.

Niemi-Laineen mukaan oli tärkeää, että palkankorotuksiin saatiin myös euromääräinen korotus.

– Todella monelle liittomme jäsenelle euromääräinen korotus on kannattavampi korotusmuoto kuin prosentuaalinen korotus.

Ammattiliitoista kerrottiin, että ylityökielto ja vuoronvaihtokielto loppuvat niin pian kuin työt saadaan organisoitua uudelleen.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (126)

Voi näätä mihin taas suostuttiin. Nytkö pitää taas alkaa joustamaan kun se ei ole kielletty? Vai mitotrtaanko henkilökuntamäärä tarpeen mukaiseksi? Tehy ym ajakaa pliis parempia etuja ja oloja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä julkisenpuolen palveluiden morkkaaminen vielä kostautuu. Vero varoilla ne tullaan yksityisenkin puolen tarjoamat palvelut kustantaan ja taatusti käyttäjä maksaa raskaasti. Ei se julkinen puoli ole niin huono mitä täällä annetaan ymmärtää. Tiedättekö mitä kaikkea julkinenpuoli pitää sisällään.
Muuten hoitajat ei ole yksin julkinen puoli.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suojatöihin mennään elpyyn raskaan vapaan jälkeen ja yksityiseltä mennään vapaalle raskaan arjen jälkeen. Tässä ero mikä pitäisi näkyä palkassa ja lomissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minkälaisen sopimuksen sai yksityisen puolen lähihoitaja?
Miten kompensoidaan lyhyet lomat ja pienet lomarahat?
Palkkakin julkista pienempi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yhtä kuukautta lukuunottamatta 2017 kauppatase miinuksella. Turpaan tuli 2,6 miljardia. Talous siis nousee?
Kotimarkkinoilla myydään palveluita toisille niin talous nousee kohisten?
Mitä "oikeaa" talouskasvua se on, kun pääkaupunkiseudulla rakennetaan virolaisten voimin kämppiä niille, jotka eivät maksa asumisestaan niissä kämpissä mitään?
Tämänkö vuoksi puhutaan vain ja ainoastaan BKT:n kasvusta, sehän nousee siinäkin tapauksessa, että meille muuttaisi vain lisää huoltosuhteen alentajia...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eli kertaerä maksetaan seuraavan kerran ensi tammikuussa? Tämä on kiitos venymisestä. Onhan tässä tullut venyttyä. Oma virkasuhteeni loppuu jo heinäkuussa. Jäänkö "mopen" osaan tässä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lisääntyyhän työteho saman verran? Ei ne rahat tyhjästä tule.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meinaatko, että sari sairaanhoitaja ei ansaitse muutamaa lisäkymppiä kuussa lisää kun samaan aikaan nesteen toimari jää eläkkeelle 60 vuotiaana ja saa 40 000 euron kuukausieläkkeen.Tämmöiset arvot on nykyään sipilän Suomessa.Minua ainakin hävettää, kun kovaa työtä tekeviä sari sairaanhoitajia ei arvosteta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Julkista sektoria ruoskitaan täällä olan takaa, verorahoilla työllistämisestä, julkinen sektori monen mielestä vääristää kilpailua. Totuushan kuitenkin on niin että, yksityinen puoli kilpailee ainoastaan aloilla , mistä saa käärittyä isoimmat voitot, investoimalla minimaalisia summia siihen nähden mitä julkiselle puolelle on pitänyt aikaa myöten investoida palveluiden pyörittämiseksi. Rautatiet, maantiet, sairaalat, koulut pitäisi saada rahastettavaksi vastikkeetta, ja kaiken tuottamaton toiminta jättää julkisenpuolen harteille, hyvä olisi niidenkin muistaa jotka kotikuntaansa veroa maksaa, tekin olette kuntienne omistajia. Tänäänkin tuli uutinen teollisuuden vuosien mittaan saamista ilmaisista päästöoikeuksista, hanakasti ovat tyrkyllä sähkön ja lämmön tuottajaksi jos tuotanto antaa vähänkään saumaa, mitenkäs reilua se tällainen kilpailu on. Suomeen tuodaan väkisin malleja verrokkimaista, mistä löytyy aina se rahastuksen sanelema suunta, itsenäisenä maana meillä pitäisi olla ihan oma toimiva tyyli hoitaa asioita kansalaisten parhaaksi, mutta huonolta näyttää emme saa enään kellon siirrostakaan päättää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun työntekijäpuolen jäsenliitot ovat tyytyväisiä ja maksajapuolella eli veronmaksajilla ei ole tunnetusti edes sanasijaa saatikka valitusoikeutta niin pitäköön jokainen mölyt mahassaan ja tehköön töitä. Se on nimittäin tarpeen, jotta julkisen sektorin palkat saadaan maksuun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Julkisella puolella pitää lisätä työntekijämääroä siten, ettei tarvitse teettää työtehtäviä kalliilla ylityöllä.
Kaiken lisäksi saataisiin noita työttömyyslukujakin paremmiksi.
Ei voi eikä saa olla niin, että homman pyörittäminen perustuu ylitöiden tekemiseen, kun nyt on näin niin uudet päättäjät korjaamaan tämä hullu tilanne.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meinaatko, että vielä pitäisi lisää pöhöttää Suomen julkista sektoria? Meillä on jo nyt 40 miljoonaisen väestön julkinen sektori!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saavatko hyvityksen myös sellaiset, jotka ovat hiljattain joutuneet työttömiksi tai eläkkeelle, mutta osallistuvat talkoisiin ollessaan kunnan töisssä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niinpä niin: peruskoulu, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, päivähoito, poliisi, pelastuslaitos, yliopisto, tie- ja rataverkot ... kaikki nämä tuhoavat Suomen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Julkinen sektori voisi mennä samaan lomalaskentaan yksityisen puolen kanssa eli kuusi päivää per viikko. Tästä ei ole valitettu, kylläkin lomarahojen leikkauksesta. Tämä korjaisi merkittävästi myös julkisen puolen tuottavuutta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan turhaa kadehdit julkisen sektorin työehtoja: vertaa palkkoja, mitä samasta koulutuksesta maksetaan julkisella ja mitä yksityisellä puolella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä yksityiselläkin puolella tehdään koulutettunakin pienipalkkaista työtä, ja niin ne vaan lasketaan lauantaitkin lomapäiviksi eikä talvilomaa jaa jatkettuna kuten julkisella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (126)

Uutisvirta

19:00
Edes aivoinfarkti ja paha eteisvärinä eivät pysäyttäneet Harri Heliniä – entinen Kempeleen Kirin pelaaja on tuomaroinut pesäpalloa jo 50 vuotta Tilaajille
18:40
Osuuskauppa Keskimaa Keski-Suomessa testaa, miten työnhakijan valintaan vaikuttaa, jos työtä haetaan nimettömänä
17:57
Kova tuuli aiheutti yllättäviä hankaluuksia Röyttä Rockissa – festarivieraita kuskattiin mantereelle meripelastajien veneillä
17:39
Juutalainen seurakunta harkitsee rikosilmoitusta epäillystä ilkivallasta hautausmaallaan Hietaniemessä
17:11
Veitsi-iskuyritystä tutkitaan terroristisena – poliisin mukaan jalkakäytävälle ajaneen auton tapauksessa on kyse onnettomuudesta
17:08
Maaseutuvihreiden puheenjohtaja jättäisi maatalouden ilman kriisitukea – "On löydettävä kestävämpiä tapoja parantaa kannattavuutta"
17:04
Poliisi puuttuu humalassa pyöräilyyn vain harvoin – maistissa ajamisesta tulee rikos vasta kun aiheuttaa vaaraa muille
114
Iinattiin rakennetaan Liikuntamaa – alueelle tulossa maastopyöräreittejä, fitness-puisto ja kuntoportaat
108
Oulun kaupungintalon mittava remontti alkaa vuodenvaihteessa – rakenteista ja sisäilmasta paljastui laajoja ongelmia
79
Kommandopipoinen mies ryösti kaupan Intiössä, pakeni skootterin kyydissä – poliisi pyytää havaintoja
66
EU:lta tylyä postia: Ei rahaa jäsenmaiden kuivuuskriisiin – Ruotsi auttaa viljelijöitään 120 miljoonalla eurolla, MTK toivoo samaa Suomen hallitukselta
42
Vorojahdin lopputulos: ”Valistuneet kansalaiset vs. rosvot 3-0” – Oulun poliisilaitoksen partio otti kiinni ulkomaalaisporukan
36
Metoo-liikkeen keskushahmo Asia Argento hiljensi syytökset hyväksikäytöstä rahalla – väitetty uhri oli 17-vuotias
35
AC Oululle uusi suuromistaja

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Kantaväestön sopeuduttava ja suvaittava?

vanhusten elämä paremmaksi? Ei se parane sillä, että tuotetaan joku meidän kulttuurista erillinen porukka tänne, muka ho... Lue lisää...
Miten niin

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

20.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image