Kotimaa

Kuihtuva turveala voi saada samaa tukea kuin ki­vi­hii­li­kai­vos – "Tur­ve­tuot­ta­jas­ta ei yritetä tehdä digi-insinööriä, ellei hän halua"

Reilun siirtymän rahaston tuella turpeen käytön vähentäminen voisi vauhdittua ja muutoksen tuomat sosiaaliset ja taloudelliset haitat lientyä. Rahaston pääkohde tulee todennäköisesti olemaan hiiliteollisuus.
Kotimaa 15.1.2020 18:11
Jami Jokinen

Reilun siirtymän rahastoa voitaisiin käyttää esimerkiksi uudelleenkoulutukseen ja yritysten siirtymiseen ilmaston kannalta kestävämmille aloille.

Ilmastosyistä kuihtuva turveala ja sen työntekijät voivat saada tukea muutokseen EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta (Green deal).

Uusia investointeja ja esimerkiksi työntekijöiden uudelleenkoulutusta voitaisiin mahdollisesti tukea niin sanotusta reilun siirtymän rahastosta.

– Kyllä – mutta se riippuu toimenpiteistä. Edellytyksenä on muutos, sanoo kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

Komissio esitteli laajaa vihreän kehityksen pakettia parlamentille alkuviikolla.

Työllisyydellä puolustetaan Suomessa turvetta ja Puolassa Kivihiiltä

Suomessa turpeen käytön vähentämistä on vastustettu samasta syystä kuin Puolassa on puolustettu hiilikaivoksia, eli erityisesti työllisyydellä.

– Se on aiheellinen kritiikki, Pietikäinen myöntää.

Reilun siirtymän mekanismin pitäisi vastata muun muassa tähän.

Rahastoon suunnataan seuraavalla budjettikaudella (2021-2027) sata miljardia euroa. Sillä tuetaan erityisesti fossiilisesta energiasta voimakkaasti riippuvaisia maita ja alueita niiden taloudellisessa ja sosiaalisessa sopeutumisessa EU:n päästötavoitteisiin.

Asia koskee EU-tasolla erityisesti hiiliteollisuutta, mutta ilmastokomissaari Frans Timmermansin mukaan ehdotus on "viesti hiilikaivosten työntekijöille, turvetuottajille ja öljyliuskealalle".

– Samat toimet kuin on ajateltu kivihiilialueille, sopisivat myös tähän tarkoitukseen sellaisilla alueilla, joissa turpeen vähentäminen johtaa ongelmiin, toteaa turpeen omassa täysistunnon puheenvuorossaankin esille nostanut keskustan Mauri Pekkarinen.

Uutta rahaa on vain pieni osa

Uutta budjettirahaa pakettiin on tulossa 7,5 miljardia euroa. Muu osuus ohjataan olemassa olevista budjettivaroista, Euroopan investointiohjelmasta ja Euroopan investointipankilta.

Asiasta on ollut – ja saattaa vielä tulla uudelleen – iso riita.

Vuotta 2050 koskeva unionin hiilineutraaliustavoite oli pitkään vastatuulessa Puolan ja Tsekin hiilitalouksien ja paljon öljyliusketta käyttävän Viron vastustuksen vuoksi.

– Itäisen Keski-Euroopan maat haluavat suuret aluepoliittiset rahat, ja green dealiin pitää olla ekstraa sen päälle, Pekkarinen pamauttaa.

Pietikäisen mukaan erityisesti Puola olisi halunnut koko paketin koostuvan uusista varoista ja itselleen ison osuuden kokonaisuudesta.

– Näin ei tule tapahtumaan, Pietikäinen torppaa.

Murroksen taloudellinen tukeminen on liennyttänyt muiden maiden kantoja, ja Puola on jäänyt asiassa yksin.

Tukea irtautumiseen fossiilienergiasta

Jokaista reilun siirtymän ohjelman EU-euroa kohden jäsenmaiden oletetaan antavan pari euroa kansallista rahaa.

Mekanismilla halutaan rahoittaa uusia hankkeita, jotka korvaavat fossiilista energiaa ja siihen perustuvaa toimintaa. Suomessa tämä voisi tarkoittaa turpeenpolttoon perustuvien kaukolämpölaitosten omistajien tukemista korvaavissa laitosinvestoinneissa.

Sopiva kohde olisi myös turpeen jatkojalostus korkeamman jalostusasteen tuotteiksi.

– Mutta tässä skaala on aivan minimaalinen suhteessa turpeen energiakäyttöön, Pietikäinen huomauttaa.

Niinpä isoilta murroksilta ei voitane välttyä Suomessakaan.

"Iso haaste koulutusjärjestelmille"

Reilun siirtymän mekanismilla tuetaan myös siirtymistä turvealalta kokonaan muualle.

Työntekijät voivat saada apua uudelleenkoulutukseen ja -työllistymiseen. Pietikäinen myöntää, että tämä on koulutusjärjestelmille iso haaste.

– Reilussa muutoksessa kolmannen polven hiilikaivostyöntekijästä tai turvetuottajasta ei yritetä tehdä digi-insinööriä, perushoitajaa tai luonto-opasta, ellei hän halua, europarlamentaarikko sanoo.

– Mutta voisiko esimerkiksi koneurakointia suunnata vaihtoehtoisiin hankkeisiin, kuten soiden ennallistamiseen tai viherympäristöhankkeisiin?

Työtä sinne, missä ihmiset ovat

Yritykset puolestaan saanevat tukea siirtymiseensä ilmaston kannalta kestävämmille aloille.

– Rahastolla voitaisiin tukea uudentyyppisiä työpaikkoja luovia investointeja niille alueille, jotka menettävät eniten, Pekkarinen miettii.

Hän kiittelee ilmastokomissaarin mainitsemaa periaatetta, ja vaatii että siitä pidetään myös kiinni.

– Timmermans on luvannut, ettei siirtymärahaston rahoilla siirretä ihmisiä muualle. Tarkoitus on antaa ihmisille työtä siellä, missä he ovat.

Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö vähennetään vuoteen 2030 mennessä ainakin puoleen. Parhaillaan toteutustapoja pohtii erityinen työryhmä, ja asiaan otetaan kantaa muun muassa energiaverouudistuksessa.

Turvealaa edustava Bioenergia ry katsoo, että mitään toimenpiteitä ei tarvita. Sen mukaan käyttö puolittuu hallituksen tavoitteen verran jo päästöoikeuksien hinnan noustessa.

Kriteereistä väännetään vielä kättä

Edessä on vielä vääntö siitä, miten ja millä ehdoilla tukia suunnataan.

Ilmastohyötyjen lisäksi tullaan huomioimaan tuettavien alojen ja alueiden merkitys työllisyydelle sekä esimerkiksi jäsenmaan taloudellinen tilanne. Suomen ja Itä-Euroopan maiden asema on tässä suhteessa hyvin erilainen.

Pietikäinnen uskoo, että Suomenkin turveala pääsee tukeen kiinni, kunhan toimenpiteet todella johtavat ympäristön kannalta oikeaan suuntaan.

Hän pitää välttämättömänä, että nykyistä toimintaa ei tueta missään maassa "hyvityksenä" ilmastopolitiikan vaikutuksista.

– EU-budjetissa on tällä hetkellä esimerkiksi kannattamattomien hiilikaivosten tuki. Tämä on esimerkki tuista, jollaisia ei pidä jatkaa.

Tuhansia työvuosia

Bioenergia ry:n arvion mukaan turvealan työllistävä vaikutus oli 2 300 henkilötyövuotta vuonna 2018.

Välillisesti ala työllisti 4 200 henkilötyövuoden verran.

Turvetyö on kausiluonteista: touko-elokuussa työssä oli vähintään 5 000 henkillöä, tuotantokauden ulkopuolella noin 1 500.

Eniten turvatuotanto työllistää Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Savo-Karjalassa.

Etujärjestön mukaan vaikutus on satoja henkilötyövuosia myös Lapissa ja Satakunnassa.

Turvetta käytetään pääasiassa kaukolämmön tuotantoon.

EU:ssa merkittäviä turpeen energiakäyttäjiä ovat Suomen lisäksi olleet muun muassa Ruotsi, Viro, Latvia ja Liettua sekä Irlanti.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (54)

Onse turve vain paras tapa. Suuri lämpöenergia, ja ne päästöt ovat oikeasti öljyä ja kivihiiltä paljon pienemmät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikä tekee näiden alojen uudelleen kouluttautumisesta muita aloja vaikeampaa? Riittäisikö pelkkä asennekasvatus?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitenkähän esim.Oululainen energiaa ostava kuluttaja reagoi,jos lähes kaikki hänen ostamansa energia on tuotettu ulkomaalaisella energia raaka-aineella?Sehän tarkoittaisi sitä että,kaikki sen tekemä voitto valuisi ulkomaille suoraan niinkuin mm.carunakin tekee.Se jälkeen on verovarat luultavammin entistäkin tiukemmassa,on turha kuvitella esim.sote menoihin löytyvän lisää rahaa jos kaikki ostettava ostetaan ulkomailta?Mutta kun saapi halvalla niinkuin Lidl:in kaupasta,joka tulouttaa voittonsa kotimaahansa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kilometritehtaalle kaikki turvetyöntekijät,johan ne sotki joet,ei päästetä enempää saastuttamaan luontoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä kannattaa puhua edes ilmaston suojelusta, kun suot tuhotaan joita tarvitaan nimenomaan ilmaston ylläpitämiseen. Metsät ja suot ovat puhdistavia, miksi nämä muutamat saavat rauhassa tuhota ne. Mistä heille korvauksia pitäisi maksaa kun ovat tuhonneet jo niin paljon yhteistä luontomme. Keksikää viisaampia satuja. Ketkä ovat hyväksyneet nuo asiat kun ne ovat olleet kaikkien tiedossa aina, suoranaista rosvousta. Ei ole tietämättömyyttä, turha vedota siihen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pekkarisen tapainen ja tasoinen yritystuki- ja verovehkeilijä kuuluisi pikemminkin vankilaan eristyksiin kuin Suomen julkisuuteen.

Puolan valtio ja sen koko talous on riippuvainen sen omista hiilivarannoistaan. Suomi ei ole mitenkään riippuvainen turpeesta.
Suomi voi helposti lopettaa fossiilisen turpeen käytön varsin lyhyessä ajassa ja suhteellisen pienin investoinnein
Puolan tilanne hiilen suhteen on aivan toinen, koska siellä tarvitaan todella suuria investointeja useille toimialoille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Turvetuottajat taitavat jo ikänsä puolesta olla myöhässä digi-inssijunasta. Sille alalle pitää eka työpaikkaansa hakiessa olla nuori, eikä ole pahitteeksi, jos on jo ennen opiskelun aloittamista on viiden vuoden kokemus alalta. Siihen aikaan, kun Nokia oli voimissaan, Esim Eriksson potki kaikki yli 30-vuotiaat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maailman eniten hiilidioksidipäästöjä tuottava energianlähde. Edes kivihiili ei ole samalla tasolla jos mitataan tuotettuun energiaan ja siihen verrattuihin päästöihin. Silti tätä hölmöläisten hommaa jatketaan vuosikymmenestä toiseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Älä viitsi valehdella. Miten osoitat tämän todeksi? Turve on monta monta kertaa hiiltä puhtaampaa. Turpeen suurin ongelma on rikkidioksidi. Sitä on imyetynyt turpeeseen tuhansien vuosien ajan. Sattumalta sama homma hiilessä, johon sitä on imeytynyt vielä kauemmin. Kivihiili myös raavitaan ylös ties missä kaivoksella, josta se laivalla rahdataan suomeen. Ei kukana voi tosissana väittää hiilen olevan parempi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Väärin sammutettu. Ns. tuottajat pitäisi päin vastoin laittaa maksamaan jokaisesta grammasta niinkuin muutkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On 3000 turpeennostajaa ja 49000 maanviljelijää plus 3000 väärinäänestäjää seuraavissa eduskuntavaaleissa. Se tekee puoluelle noin 60000 ääntä, eli noin 1,5 %.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eli oulun energia saa korvauksia turveruukin kautta joka pilannut lähikuntien vedet ja suot?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kepun kultainen vasikka turve tuotanto, joka on saastuttavampaa kuin kivihiili tai öljy herääkin kysymys onko järkeä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Viesti poistettu

Joittenkin mielestä turpeen poltto on hiilineutraalia energiatuotantoa, samojen mielestä kaiken hyvän tuonut Eu ei olisikaan hyvä, ja avoimet rajat eivät kuuluisikaan Eurooppaan ja vielä Markkakin olisi palautettava meille valuutaksi! Vähän sellainen populismi jo kyllästyttää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Soiden vaikutus ilmastonmuutokseen ei ole lainkaan niin yksinkertaista, kuin mitä mm. EU:n toimesta väitetään. Esim. Suomen soiden valtavasta pinta-alasta johtuen soittemme kitukasvuinen kasvillisuus sitoo hiilidioksidia lähes saman verran kuin mitä Suomen kaikki henkilöautot päästävät. Kuitenkin EU:n ja sitä kautta Suomen virallisissa laskelmissa soiden hiilinielu on kokonaan jätetty huomioimatta EU:n suurten jäsenmaiden lobbauksen tuloksena. Jotain samansuuntausta lobbausta lienee tehty luonnontilaan palautettavien soiden metaanipäästö-laskelmien kanssa, koska ne tuntuvat olevan kielletty puheenaihe. Suot tarjoavat myös uusia mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjunnassa, mm. turpeesta voidaan jalostaa biohiiltä, jolla mm. nurmiviljelyksien hiilinielutoimintaa voidaan tehostaa ja suopeltojen CO2-päästöjä vähentää. Tästä syystä on tärkeää, ettei turvetaloutta ajeta Suomesta kokonaan alas. Osaa turvevoimaloiden infrasta saatetaan vielä tarvita biohiilen jalostamiseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulun uuteen voimalaitokseen polttoaine Venäjältä kivihiiltä ja haketta niin maailma pelastuu ja turveukot kortistoon

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (54)

Uutisvirta

28.1.
Kiinalainen matkailija on tuotu eristykseen Lapin keskussairaalaan koronavirusepäilyn vuoksi – potilas oli tullut Wuhanista
28.1.
Oulun ammattikorkeakoulussa ultralujasta teräksestä rakennetulla autolla pyritään parantamaan autojen energiatehokkuutta – "Tavoitteena oli suunnitella mahdollisimman luja ja kevyt auton runkorakenne"
28.1.
Karibianmerellä voimakas maanjäristys, useille maille annettiin tsunamivaroitus – Vedenalainen järistys oli voimakkuudeltaan 7,7 richteriä
28.1.
Lin­ja-au­to suistui ojaan Enon­te­kiöl­lä
28.1.
Oulun keskustan Snellmaninpuistolle laadittiin rakennussuunnitelma – puistoon suunnitellaan oleskelumahdollisuuksia ja taidepolkua
28.1.
Trump: Palestiinalle itsenäinen valtio, Israelin miehittämät siirtokunnat tunnustetaan, Jerusalem säilyy "jakamattomasti" Israelilla, Palestiinalle pääkaupunki Itä-Jerusalemiin
28.1.
Hiihtosuunnistuksen kuusinkertainen nuorten maailmanmestari Liisa Nenonen muutti Ouluun opiskelemaan: "Lunta on pitänyt etsiä" Tilaajille

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan itäosassa sekä Päijät-Hämeen, Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumisateen, lumisten teiden ja sohjoisten teiden vuoksi.
Ajokeli on huono Lapin länsiosassa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Posio ja Kemijärvi pöllyävän lumen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi aamusta alkaen maan etelä- ja keskiosassa lukuunottamatta Ahvenanmaan maakuntaa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Lukijakuvat

Katsotuin tänään

Iitaz

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Hinnoittelevatko selluköpit itsensä työttömäksi?

Ei mitään rajaa taas suomalaisen työntekijän haukkumisella. Ylen telkemän tutkimuksen , Yle uutiset Politiikka 28.2.201... Lue lisää...
taas aivan bullshitt...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

29.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image