Kotimaa

Ko­ti­ta­lous­jät­tees­tä tiedetään yhä liian vähän – puute hankaloittaa kierrätyksen tehostamista kunnissa

Suomella on paljon tekemistä saavuttaakseen EU:n kierrätystavoitteet. Kuntien rooli erityisesti kotitalousjätteen kohdalla on iso, mutta tietoa kierrätyksen tehostamiseksi puuttuu. KUVA: Katja Lehto
Kotimaa 13.12.2018 16:00
Jami Jokinen

Esimerkiksi Turun, Vaasan ja Rovaniemen kunnallisilla jätehuoltoyhtiöillä ei ole tilastoja, joissa kotitalousjäte ja sen jakeet olisivat erillään muusta yhdyskuntajätteestä.

Monissa kunnissa ei ole riittävää tietoa siitä, mitä kuntalaiset laittavat jäteastiaan. Tiedon puute haittaa kierrätyksen tehostamista ja kierrätystavoitteiden saavuttamista.

Seikka selvisi Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä, jossa oli mukana 13 kunnallista jätehuoltoyhtiötä toiminta-alueineen.

Vain seitsemällä oli riittävät tiedot kotitalousjätteen määrästä ja koostumuksesta. Tietoa puuttuu esimerkiksi sellaisista suurista kunnista kuin Turku, Vaasa ja Rovaniemi.

Selvityksen kunnat ovat mukana EU-rahoitteisessa Circwaste-hankkeessa, jossa niiden pitäisi olla erityisen sitoutuneita valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan ja kiertotalouden edistämiseen.

Tyypillinen puute on se, että kotitalousjätettä ei pystytä tilastoinnissa erottamaan muusta yhdyskuntajätteestä eli esimerkiksi yritysten ja laitosten jätteestä.

– Se voi johtua esimerkiksi siitä, miten jätehuolto on järjestetty. Sama auto kerää usein samalla kierroksella jätteitä kotitalouksien ohella esimerkiksi kouluista, kertoo tutkija Tiina Karppinen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

– Kun toimijoita on paljon, on tietopohjakin hajaantunut.

Kunnat paljon vartijana

Muun muassa EU-lainsäädännön kautta tiukentuvissa yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteissa riittää tekemistä. Karppinen muistuttaa, että kierrätysaste ei ole kymmenessä vuodessa noussut paljoakaan.

Unioni onkin jo paimentanut Suomea ennakkovaroituksella, jonka yksi parannusehdotus oli nimenomaan alueellisen jäte- ja kierrätystiedon kartuttaminen.

– Jotta päästään eteenpäin, Suomea ei voi katsoa könttinä, vaan pitää päästä tutkimaan alueiden välisiä eroja. Siksi tiedon on oltava myös vertailukelpoista.

Käytännössä kunnilla on kierrätystavoitteiden saavuttamisessa erittäin iso rooli, sillä niin vastuu kotitalousjätteiden jätehuollosta kuuluu niille.

Eroja on, mutta syitä voi vasta arvailla

Tutkijan mukaan alueellisia eroja voivat aiheuttaa esimerkiksi kuntien erilaiset jätehuoltomääräykset ja niissä annetut erilliskeräysvelvoitteet esimerkiksi biojätteelle. Myös yhdyskuntarakenne voi vaikuttaa, sillä esimerkiksi haja-asutusalueella matka keräyspisteisiin voi olla pitkä.

Esimerkiksi Rovaniemen kaltaisissa matkailukaupungeissa turismillakin saattaa olla iso merkitys jätekoostumukseen ja kierrätykseen.

Toistaiseksi kuitenkin tiedetään varmasti vasta se, että eroja on. Tarkempaan analyysiin yksityiskohdista ja varsinkaan erojen syistä eri alueella ei nykytiedon varassa ole mahdollisuuksia.

– Alueellista tietoa tarvitaan myös siihen, että jossakin erityisen hyvin kierrätystä tehostaneita toimia voidaan hyödyntää toisilla alueilla.

Kiertotalousinvestoinnit vaativat faktaa

Taustalla vaikuttaa suuri muutos jätehuollosta kohti kiertotaloutta, jossa entinen jäte ajatellaan raaka-aineena.

Esimerkiksi uusien teknisten ratkaisujen tai liiketoimintaideoiden pohjaksi tarvitaan kylmää faktaa.

– Investointipäätöksissä tärkeää on saada Suomen kaltaisessa maassa tietoa nimenomaan alueellisesta (jäte)volyymistä, Karppinen huomauttaa.

On myös vaikea ajatella, että kunta voisi tehdä parhaita mahdollisia jätehuoltopäätöksiä tai ohjata kuntalaisia tietämättä tarkasti, miten sen oma jätehuolto toimii – tai on toimimatta.

Parannusta etsitään monesta suunnasta

Ratkaisua tilanteeseen etsitään tehostamalla yhteistyötä niin kuntien, tuottajayhteisöjen kuin jätehuoltoyritystenkin kanssa. Karppinen korostaa, että juuri näillä on tärkeä ruohonjuuritason tieto.

Valtakunnallisella tasolla selvitettävänä on se, voisiko ympäristöhallinnon tietojärjestelmää tehostaa niin, että jätteistä ja kierrätyksestä olisi saatavissa helpommin ja tarkempaa tietoa.

– Emme haluta kiusata toimijoita jatkuvilla kyselyillä. Toivottavasti tilastointi automatisoituu tulevaisuudessa.

"Viimeiset prosentit ovat aina vaikeimpia"

EU:n asettama yhdyskuntajätteen kierrätysvelvoite on hyvin tiukka. Vuonna 2025 kierrätysasteen tulisi olla 55 ja vuonna 2035 peräti 65 prosenttia.

Tällä hetkellä valtakunnallinen kierrätysaste on 42 prosenttia.

– Varsinkin 65 prosentin tavoitteen kanssa joudutaan tekemään paljon töitä, tutkija Tiina Karppinen arvioi.

Lasin, metallin ja paperin kaltaiset "helpot" jakeet ovat jo hyvässä hoidossa. Lisähaastetta tuo se, että kaupungeissa kierrätys on huomattavasti helpompi toteuttaa tehokkaasti kuin haja-asutusalueella.

– Viimeiset prosentit ovat aina vaikeimpia, asiassa kuin asiassa.

Erityisen paljon on varaa tehostaa biojätteen ja muovin kierrätystä.

Kotitalouksista päätyy yhä paljon biojätettä polttolaitoksille, vaikka raaka-aineen kierrättäminen esimerkiksi biokaasuksi olisi tutkijan mukaan järkevämpää. Muovipakkausten kierrätys ottaa puolestaan vasta alkuaskeliaan.

 

MAINOS

Kommentoi

Jos kerrostalot ja muut hieman suuremmat taloyhtiöt velvoitettaisiin keräämään muovia, saataisiin taas yksi jae erilleen. Muovin keräys vain pakkausjätteelle on aika rajoittava vaatimus. Erillisiin muovinkeräysastioihinhan ei saa laittaa muuta kuin pakkausmuovia. Lisäksi niitä on harvakseltaan, joten usein muovit menevät polttokelpoisiin. Ennen omakotitalossa asuessa viisihenkisen perheen pieni jäteastia piti tyhjentää vain kolme kertaa vuodessa. Siihen aikaan lähikaupalla oli muovinkeräysastia ja koiran iltalenkillä reitti vei aina kierrätyspisteen ohi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Laittelen kaiken jätteen,
Muovi roskaa syntyy eniten, mutta minun pitää kuskata se autolla keräyspisteeseen, koska 90250 postinumeroaluella ei ole yhtään muovinkeräys pistettä . Hieman järjetön tilanne.
Ja siksi käyn jättimarketissa samalla ostoksilla, kun vien muoviroskan. Muutoin pärjäsin lähikaupallakin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kovat verot vaan jätteille, suomessa köyhää verotetaan kuulemma Euroopan lempeimmin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan uskomaton, ettei tiedetä, kuin jätteet kierrätetään, vai onko vain kyse siitä, ettei viitsitä. Metalli, muovi ja biojäte on ollut mahdollista eritellä ja kierrättää jo ainakin 25 vuotta. Omakotitalouksien jätteiden kierrätys pitäisi olla pakollista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yksi asia, mikä on täydellisesti järkeä vailla, on kierrätyspisteillä näkyvä vaatimus jätepakkausten puhdistamisesta, jotta ne saa laittaa kiertoon. Siis käytetään puhdasta vettä roskien tiskaamiseen ja maailma pelastuu?

Aivan tajunnan räjäyttävää tyhmyyttä tuollainen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

14:09
Suomen Pankilta madonluvut: Koronavirustoimet voivat lohkaista Suomen taloudesta jopa 13 prosenttia, työttömyys jopa 11 prosenttiin
13:43
Katumaasturin moottoritilassa syttyi palo kesken ajon Nelostiellä Haukiputaalla – rekankuljettaja pysähtyi auttamaan
13:01
Oulun Limingantullissa sijaitsevan puuelementtitehtaan katossa oleva nosturi syttyi tuleen - palokunta sammutti nopeasti yli 15 metrin korkeudessa olleen palon
12:42
Kotihälytyksiä luvassa, korona voi kiristää tilannetta entisestään, pääsiäinen poliisille haastava ajankohta – "Toimettomuus ja liika alkoholi ovat huono yhdistelmä"
12:39
Suden yöllinen vaellus Oulun Metsokankaalla tallentui lukijan videolle – "Todennäköisesti nuori yksilö", sanoo tutkimusprofessori
12:33
Suomen Yrittäjien kysely: lähes puolet yrityksistä tarvitsee valtion tukea selvitäkseen koronakriisistä, joka kymmenes pelkää konkurssia
12:08
Suomessa voi tulla pulaa kahvista ja hedelmistä, jos ruokamarkkinat häiriintyvät pahoin – PTT: Ongelmat iskisivät jo valmiiksi nälänhädästä kärsiviin maihin Tilaajille
63
Oulu valmistelee 54 miljoonan euron säästöjä – suurimmasta osasta säästötoimista päättäjillä yksimielisyys
31
Hallitus tiukentaa rajaliikennettä Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä, rajoitukset koskevat myös laivojen henkilöliikennettä – Katso tallenne tästä
27
Länsimaissa takki kääntyy ja kasvot peittyvät – miksi saksalainen suojaa kasvonsa, mutta suomalainen ei?
25
Tiistaiaamun tiedot: Tartuntoja todettu Suomessa nyt 2 308, varmistettu määrä nousi 132:lla – Oulussa nyt 70 tapausta, sairaanhoitopiirissä 85
19
Kerro meille: Millä keinoilla kuka tahansa meistä voisi nyt tukea yrityksiä?
15
Alkoholin kokonaiskulutus laski roimasti viime vuonna, suurin selittävä tekijä matkustajatuonnin väheneminen – suunta ollut laskeva jo yli kymmenen vuotta
14
Koronapotilaiden määrä OYSissa kasvaa: Tiistaiaamuna hoidossa oli yhteensä 11 henkilöä, seitsemän tehohoidossa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Ville Tavion näkemykset

274 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Pääomavero 43% pian

sulla on varmaan joku järkevä perustelu tuommoselle verolle siitähän kärsii köyhät tuunarit ensimmäisenä esim minä nosta... Lue lisää...
jyväjemmar

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

7.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image