Kotimaa

Kolumni: Ajoitko Helsingistä Ouluun Mikkelin kautta, koska et tajunnut kääntyä? – Tiet ja tunnin junat nostavat intohimoja, koska jokaiselle oma yhteys on tärkein

"Maantiet ja rautatiet ovat hyvin paikallinen asia, vaikka ne muodostavat meille kaikille yhteisiä valtakunnallisia verkostoja", kirjoittaa Marjo Oikarinen. KUVA: Kimmo Penttinen
Kotimaa 21.6.2019 8:00 | Päivitetty 21.6.2019 13:11
Marjo Oikarinen

Tätä ei pitänyt ikinä kertoa kenellekään. Suomenruotsalaisuuden ja lappilaisuuden eroilla irvailevan Jättekiva-sarjan Micken takia asiasta tulee nyt julkinen.

Helsinkiläisen Micken (Elmer Bäck) lappilainen avopuoliso Aino (Anna Paavilainen) kertoi yhdessä jaksossa sukulaisilleen automatkasta pohjoiseen. Micke oli ajanut Tornioon kymmenen tuntia, mutta sukulaiset ajoivat saman matkan toisin päin kuudessa tunnissa.

"Sit käännyit vahingossa Mikkeliin, kun meidän ois pitänyt ajaa Jyväskylän kautta, tietenkin", Aino heitti Mickelle.

En selvästikään ole ainoa, joka on ajanut Helsingistä Ouluun Mikkelin kautta. Jättekivassa menee pieleen vain se, että jos EI käänny Lahden moottoritien jälkeen nelostielle, joutuu Mikkeliin. (Sieltä Jyväskylään johtava tie on muuten vaarallisen huonokuntoinen kaatosateella.)

Viitta pohjoiseen johtavalle rampille jäi huomaamatta, koska oletin, että nelostie on Suomen pääväylä, joka jatkuu suoraan moottoritieltä. Kaikkien mielestä maan halkaiseva valtatie 4, eli E75, ei kuitenkaan ole se tärkein tie.

Maantiet ja rautatiet ovat hyvin paikallinen asia, vaikka ne muodostavat meille kaikille yhteisiä valtakunnallisia verkostoja. Tämä on ollut pakko huomata varsinkin keskustelussa nopeista junayhteyksistä: tunnin junista Turkuun ja Tampereelle, pohjoisen radasta ja itäradan linjauksesta.

Etelä-Suomi huutaa kovemmin kuin pohjoinen, joten kaksoisraide tulee vasta Ylivieskaan eikä Ouluun asti. Kiista tuntuu olevan eniten Turun ja Tampereen välinen: kumpi ensin?

Hallitusohjelmassa teitä ja ratoja luvataan korjata ja kehittää ja nopeita yhteyksiä edistää. Sen enempää siitä ei selviä, ei aikatauluja eikä tarvittavia rahasummia. Eikä niitä ole helppo selvittääkään.

Keskuskauppakamarin mukaan pisimmällä on tunnin juna Turkuun – oikoradan rakentamista vaille valmis. Se voisi toteutua 5–8 vuodessa. Muiden nopeiden yhteyksien suunnitteluvaiheet ovat vielä kesken.

Hallitus antoi tiistaina lisäbudjetin, jossa Helsinki–Tampere-pääradan kehittämisen suunnitteluun luvataan 11 miljoonaa euroa. Tämä edistää kolmannen raiteen saamista, mutta rahoilla ei vielä rakenneta mitään. Nopeisiin yhteyksiin palataan myöhemmin erikseen.

Neljän tunnin yhteys Ouluun on vielä pitkässä kuusessa, vaikka toki kolmosraide etelässä sitäkin edistää. Tavaraa kulkee pohjoisen raiteilla kuitenkin niin paljon, että tukoksia syntyy ja matka hidastuu.

Itäradan linjaus Kouvolan ja Porvoon kautta on vasta selvitys- ja lobbausvaiheessa.

Jättekiva kertoo vanhan totuuden siitä, että etelästä on pitempi matka pohjoiseen kuin toisin päin. Lapset tottuvat jo pieninä istumaan autossa ilman turhia vessataukoja, kun matkataan etelään kisoihin tai Helsinki–Vantaan lentoasemalle.

Ehkä siksi Suomi valuu etelään. Teiden korjausvelka on niin suuri, että sitä ei hallituksen lupauksilla kurota umpeen, mutta kaikkia tuskin kannattaakaan kunnostaa.

Kirjoittaja on Lännen Median uutispäällikkö.

Juttua korjattu 21.6.2019 kello 13.11: Valtatie 4 ei ole eurooppalaiselta numeroltaan E4, vaan E75.

 

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (24)

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Eli kartasta katsoa reitti ennenkuin lähtee ajamaan. Myös vaikka käytössä olisi navigaattori. Jos ei muuten niin paperille laittaa tiennumerot tai paikkakuntia joiden kautta tie vie määränpäähän. Toki jos ei kiire niin vaihtelu virkistää. :)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Väylien kunnossapidon pitää olla joka vuotinen projekti. Routavauriouta on kaikkialla, ne aiheuttavat vaaratilanteita ruuhka-aikoina ja syksyisin mustan jään muodostuessa ajoteille. Työllisyystöinä olisi helppo paikata väyliä ellei ole varaa isompaan vaurioiden korjaamiseen. Työttömyys vähenisi ainakin hetkeksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaksoisraide puuttuu pääradalta pääosin myös Tampere-Kokkola -väliltä, joten hieman harhaanjohtavaa sanoa että se päättyy Ylivieskaan. Lisäksi paine Ylivieska-Oulu -välillä hellittänee kun Ylivieska-Iisalmi sähköistetään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen aivan vaihtelun vuoksi usein ajanut Oulusta Kotkaan siten, että Pulkkilasta Iisalmeen ja siitä viitostietä Heinolaan, josta Kouvolaan ja Kotkaan. Monesti viitostiellä on ollut vähemmän tietöitä kuin nelostiellä. Ihan tarkoituksella siis Mikkelin kautta. Ja joskus Mikkeli-Kouvola reittiä...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paikoin viitostie on paremmassa kunnossa kuin nelostie. Vaihtelun vuoksi on kiva joskus ajella toista reittiä, jos aikaa on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Torniosta ei kuudessa tunnissa Helsinkiin ajeta ilman törkeää ylinopeutta. Tietäpitkin etäisyys on yli 700 kilometriä, autolla menee väkisin yli kahdeksan tuntia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä matkaa on enemmän. Aikaa menee reilusti kokopäivätyötuntien verran. Aikaa ajella ja pysähdellä välillä, niin mikä matkatessa. Maisemat vaihtelevat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Alle kuuteen tuntiin olen ajanut Oulusta Helsinki-Vantaalle, ja välissä oli tankkaus ja kahvitauko. Toiset meistä ajaa eikä köröttele. Ja älä osu Jyväskylän kohdalle ruuhka-aikaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minä ajelin kerran Oulusta Helsinkiin Mikkelin kautta. Yksiselitteisesti syytän sen aikaista huonoja opasteita Jyväskylän jälkeen. Aiemmin olen ajanut Jyväskylän halki Lahteen, mutta läpiajo rajoitettiin uudella opastuksella kiertämään järvi itäpuolelta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen pääväylä Jyväskylän alueella on oudosti sijoitettu, se halkoo kaupungin keskustaa pahasti. Lisäksi linja-autoliikenteen solmukohta on aivan keskustassa, eikö olisi ollut viisasta rakentaa liikennekeskus keskustan laitamalle. Keskusta on ruuhkainen ja tukala pakokaasukatkuissa kulkiessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tampereen eteläpuolisella raiteella kulkee liki viisinkertainen matkustajamäärä verrattuna Oulun eteläpuoliseen rataan, eli siellä on todella ruuhkaista. Itä-Suomessa toki halutaan uusia oikoratoja, vaikka liikennemäärät ovat aika pieniä ja Itä-Suomi sai Kerava - Lahti -oikoradan. Rahtiliikennettä Tampereen eteläpuolella on lähes yhtä paljon kuin Lahdesta Kouvolan suuntaan. Rahtiliikennettä on toki Kokkola - Oulu - Vartius -suunnalla runsaasti, edeltävää raidetta enemmän.

Investoinneissa sitten näkyy pk-seudun asema - ja ehkä epäreilumpana muuhun maahan verrattuna, eli pk-seutu maksaa yleensä 40 - 80 % alueelle tulevista liikenneinvestoinneista itse, alueen kuntien rahoista! Rata-asioissa alueen kunnat omistavat mm. liki kaikki rautatieasemat ja omistavat mm. runsaasti junakalustoa! Muuallahan nämä kaikki maksetaan automaattisesti valtion rahoista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos tämä pitää paikkaansa, niin sittenhän se menee ihan oikein. Pk seudun kunnat käyttävät ratainfraa omiin joukkoliikenteisiin, joutavat silloin maksaakin osansa siitä..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi ihmeessä Oulusta pitäisi päästä JUNALLA neljässä tunnissa Helsinkiin? Jos on työn puolesta "kiire", niin lentokone on ainoa järkevä vaihtoehto. Vapaa-ajalla on kyllä aikaa istua hieman pitempäänkin junassa. Kaikilla asemilla pysähtyvä juna palvelee laajempaa asiakaskuntaa ja on myös siten yksityisautoilua vähentävänä ekologisempi ratkaisu. Eipäs unohdeta sitä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei voi olla ekologista tahi järkevää pysäytellä ja kiihdytellä suurta runkoliikennejunaa joka asemalla. Ennemmin syöttää pikkujunilla ja robottibusseilla ym väkeä ouluun, ja heittää sieltä nopealla linjalla helsinkiin. Jakaa sieltä sitten taas sen pään alueille. Vielä järkevämpää olisi kylläkin siirtää porukka pysyvästi pienemmälle alueelle etelämmäs, hullua levittää pienen suurkaupungin verran väkeä pitkin maakuntia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sirtäkää vaan etelämmäksi, mutta loppuu Suomen rajat kun viedään tarpeeksi etelään. Jos aina etsitään egologisinta ratkaisua, se on aina että ihminen poistetaan laskuista. Emme elä egologisessa maassa, vaan elämme taloudellisessa maassa, jossa ratkaisut tehdään yhteiseen sovittuun valuttaan sitouduttuna, jos on varaa levittäytyä, miksei saisi levittäytyä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meinasit pakkosiirtää nykyisen väestön maaseudulta kaupunkeihin? Stalin sanoi ennen talvisotaa että suomalaisia on vain kolme miljoonaa, heidät voidaan helposti siirtää muualle venäläisväestön tieltä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vai neljässätunnissa, no, menneehän se, jos ei pysähdytä kertaakaan ja muu junaliikenne seis, niin vois immeiset mennä kahtoon noppeeta ohi menevää junnaa asemille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (24)

Uutisvirta

4.4.
Merivartiosto vetoaa: Nyt ei ole aika mennä kikkailemaan autolla jäille – jäällä liikkuessa muutenkin olla varovainen
4.4.
Muuttunut maailmantilanne pani Enni Rukajärven kevään suunnitelmat uusiksi –  Kauden odotetuin reissu, kuvausmatka Pohjois-Norjan vuorille oli pakko perua Tilaajille
4.4.
Pitkäaikainen vaikuttaja Pertti Paasio on kuollut 81-vuotiaana
4.4.
Saksalaistutkijat ehdottavat, miten yhteiskunnan rajoituksia kannattaa purkaa samalla koronavirusta halliten – rokote on liian kaukana
4.4.
Espanja ohitti Italian koronavirustartuntojen määrässä – Yhdysvallat on täysin omissa tartuntaluvuissaan
4.4.
Yöjunaliikenne jää toistaiseksi tauolle maanantaista alkaen – yöjunat liikennöivät uudelleen aikaisintaan toukokuun lopulla
4.4.
Koronavirustartuntojen piikki johtui raportointiviiveestä – THL:n johtajan mukaan tasaiset tartuntakäyrät tarkoittavat, että ihmiskontaktien välttely tepsii

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Ville Tavion näkemykset

246 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Kuinkas hurisee - nyt, kun erilaiset "eristykset" rassaavat ympärillä

Tällaiselle vähemmän sosiaaliselle henkilölle koronaan liittyvät kiellot ja opastukset eivät ole aiheuttaneet mitään mu... Lue lisää...
ei rassaa mikään

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

4.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image