Kotimaa

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan johtaa harvoin tuomioon – professori: syynä resurssipula

KUVA: Mauri Ratilainen
Kotimaa 22.9.2016 17:32 | Päivitetty 22.9.2016 17:38
Laura Myllymäki

Euroopan neuvoston Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) näpäytti vuonna 2013 Suomea raportissaan siitä, että ”rasismi- ja/tai rotusyrjintäsyytteistä annettujen langettavien tuomioiden määrä on yhä pieni, koska tapauksia viedään oikeuteen harvoin, vaikka ilmiö on olemassa”.

ECRI:n raportti viittaa suomalaisiin viranomaistietoihin, joiden mukaan vuosien 2006 ja 2011 välisenä aikana oikeuteen oli tuotu 17 tapausta, joissa kyse oli ollut kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Niistä 13 oli johtanut tuomioon. Samassa raportissa ECRI suosittaa, että Suomen viranomaiset varmistaisivat rikoslain rasismin ja rotusyrjinnän vastaisten säännösten tiukemman soveltamisen.

Hypätään vuoteen 2016.

Maaliskuussa ilmestyneessä ECRI:n väliraportissa todetaan, että Suomessa ”on otettu useita askeleita suosituksen toteuttamiseksi”.

Tuomioita niukasti

Lännen Media pyysi Oikeusrekisterikeskuksesta tilastoa tapauksista, joita on käsitelty oikeudessa rikosnimikkeellä ”kiihottaminen kansanryhmää vastaan” vuosina 2012–2016. Tuona aikana tapauksia oli yhteensä tullut Suomen käräjäoikeuksiin 17. Niistä 15:ssa vastaaja oli tuomittu syytteen mukaisesti.

Onko Suomessa annettu edelleen liian vähän tuomioita kiihottamisesta kansanryhmää vastaan?

– Onhan se hyvin vähän siihen nähden, kuinka paljon rikokseen syyllistytään, sanoo Helsingin yliopiston rikos- ja prosessioikeuden ruotsinkielinen professori Dan Frände.

Hänen mielestään kyse on resurssipulasta: poliisilla ei ole aikaa paneutua kaikkeen vihapuheeseen, jota eri puolella internetiä esiintyy.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) tiedotti torstaina, että esimerkiksi nettipoliisin resurssit on arvioitava uudestaan.

Kyseessä kova rikosnimike

Suomessa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan -rikosnimikkeen syytteiden nostamisesta päättää valtakunnansyyttäjänvirasto, jonka tietoon tulevat ne tapaukset, joista poliisi on suorittanut esitutkinnan.

Valtakunnansyyttäjänviraston valtionsyyttäjä, yksikön päällikkö Christer Lundström ei ota kantaa, onko käräjäoikeuksissa käsitelty liian vähän tapauksia. Hän kuitenkin toteaa, että valtakunnansyyttäjän tietoon ei ole tullut ”suuria määriä” sellaisia tapauksia, jotka olisivat olleet aiheettomia.

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio ei näe, että Suomessa olisi ”soveltamisaukkoa” tai sääntelyn räikeää ongelmaa. Hänen mukaansa käräjäoikeuksien lukua 17 selittää se, että Pohjoismaissa sananvapauden suojaamisen perinne on ollut verrattain vahva.

– On ajateltu, että se [kiihottaminen kansanryhmää vastaan] on kova rikosnimike, jonka soveltamiseen on henkinen kynnys, Nuotio sanoo.

Nuotio ei ota kantaa siihen, pitäisikö rikosnimikkeen soveltamisen kynnystä jollain tavalla laskea. Hänen mielestään on tiettyjä perusteita sille, miksi sitä ei kannata laskea.

– Yksi on sananvapauden arvostus. Toinen on se, että se on mielletty hyvin vakavaksi asiaksi.

– Mikään ei tietenkään ole betoniin valettua, Nuotio lisää.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Kiihottaminen kansanryhmää kohtaan on erittäin vakava rikos. Siksi hämmästyttää, että korkein oikeus tuomitsi Jussi Halla-ahon kyseisestä rikoksesta, niin silti hän saa jatkaa Perussuomalaisten riveissä. Eikö Timo Soini tai Sampo Terho muka pysty siivoamaan omia nurkkiaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hallitus ja eduskunta saa osittain syyttää itseään kun ollaan tultu tähän pisteeseen ! Kantasuomalaiset ovat suoraan sanoen hermostuneet tähän että heitä jotka ovat asuneet täällä ikänsä hallitus potkii päähän mennentullen ja rajan yli lappaa hyväkuntoisia nuoria miehiä pilvinpimein valmiille olemaan ja nauttimaan
pohjoismaisesta hyvinvoinnista !,ei ole ihme kun alkaa päreet lopullisesti loppumaan suomipojalta mutta en tietenkään puolustele väkivallantekoja missään muodossa !

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Alkaa jo tuntuun nuo päättäjien puheet melkoiselta kiihoitukselta tavallista suomalaista kohtaan, ilmeisesti kansan täytyy vaan olla hiljaa kuin pohjois-koreassa, ja kuunnella puheita valkoisesta ymmärtämättömästä roskasakista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

117
Oulun punaiset pyöräilybaanat löydettiin ja todettiin heti liian kapeiksi – väylien erottuvuus kerännyt kiitosta
87
Iltalehti: Jani Toivola nostaa korotettua kulukorvausta tyhjillään olevasta Riihimäen-asunnostaan, vaikka asuu Helsingissä
47
Polttoainesuuttimiin on muodostunut suolaa – Nesteen bensiinin Mercedes-Benzeihin aiheuttamaa vikaa tutkitaan yhä
42
Lippo Pesiksen sarjapaikka siirtyy Lippo Junioreille – uusi yhtiö vastaa sarjapaikasta
38
Koodareista on Suomessa huutava pula – helpotusta haetaan sieltä, missä pippuri kasvaa
34
Oulun kaupunki ei aio keskeyttää Move-testin tekemistä – sivistysjohtaja Mika Penttilä toivoo kuolemantapauksen avointa käsittelyä
31
Maatilojen kriisituen valtaosa suunnattiin kuivuudesta eniten kärsineeseen Etelä-Suomeen – mihin kriisituki riittää?

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Suomessa on 60 000 työssäkäyvää köyhää

Olen paremmin köyhästä, henkilökohtaisen konkurssin kokeneesta perheestä jossa ei paljon rahalla rellestetty. Otin opiks... Lue lisää...
Olen erimieltä!

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

18.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image