Kotimaa

Keräsimme tärpit eurovaalien tulosiltaan – Keikuttavatko po­pu­lis­ti­puo­lu­eet venettä myös näissä vaaleissa?

EU-vaalien alhaisen äänestysprosentin on tulkittu kertovan siitä, että EU-politiikka mielletään useimmissa jäsenmaissa ylätason asiaksi, joka ei kansalle kuulu tai joka ei kansaa kiinnosta. KUVA: OLIVIER HOSLET
Kotimaa 26.5.2019 8:00
Riikka Sipilä

Kuinka Suomen mepit pärjäävät? Innostuivatko eurooppalaiset vaaliuurnille? Nämä ja muutamia muita seurattavia asioita parlamenttivaalien loppusuoralle.

Euroopan parlamentti voi sunnuntaina kohdata historiansa suurimman muutoksen, kun EU-kriittiset ryhmittymät ja populistiset puolueet ravistelevat vanhoja rakenteita.

Murtuuko suurten valta?

Euroopan parlamentti saattaa sunnuntaina kohdata historiansa suurimman muutoksen, kun EU-kriittiset ryhmittyvät ja populistiset puolueet ravistelevat vanhoja rakenteita.

Äänten hajaantuessa keskustaoikeistolaisen EPP:n ja keskustavasemmistolaisen S&D:n yhteenlaskettu enemmistö voi huveta vaali-illan edetessä.

Parlamentin tulevaisuuden kannalta merkitystä on etenkin sillä, kuinka paljon näiden kahden suurimman ryhmittymän valta heikkenee, ja millaiseen yhteistyöhön se johtaa parlamentin muiden ryhmittymien kanssa.

Mitkä puolueet puhuttelevat äänestäjiä?

Kansallisvaltioiden sisäiset ongelmat ja kuumat puheenaiheet vaikuttavat väistämättä myös Euroopan laajuisen yhteisön toimintaan ja agendaan.

Äänestäjät kääntyvät sellaisten puolueiden tai yhteenliittymien puoleen, jotka puhuttelevat heitä, ja EU:n kohtaamat ongelmat nousevat usein kansallisvaltioiden omista kipupisteistä ja puheenaiheista.

Populististen puolueiden tai ryhmien vahvistuminen lisäisi parlamentin sisällä nationalistisia painotuksia, ja kenties kasvattaisi vaatimuksia protektionismin kasvattamiseen.

EU:n jäsenmaiden sitoutuminen unionin yhteisiin tavoitteisiin ja sopimuksiin tuskin paranee, jos poliittisten päätösten ennakoitavuus heikkenee.

Keikuttavatko oikeistopopulistit venettä?

Vaalituloksessa voi esimerkiksi näkyä se, että kansallismieliset liikkeet kuten Italian Lega-puolue, Ranskan kansallinen rintama ja Vaihtoehto Saksalle (AfD) ovat kasvattaneet suosiotaan omien maidensa kansalaisten keskuudessa.

Britanniassa moni saattaa kokea EU-vaalit ikään kuin uutena kansanäänestyksenä brexitistä, ja vaalituloksen odotetaan näin paljastavan tämän hetkisen jakolinjan brexitin kannattajien ja EU-eron vastustajien välillä.

Unkarilainen Fidesz saattaa puolestaan vaalien jälkeen hakeutua parlamentissa uuteen poliittiseen ryhmittymään jäätyään paitsioon keskustaoikeistolaisessa EPP:ssä.

Keikuttavatko oikeistopopulistit jatkossakin venettä vai onko niiden suurin nousu jo nähty?

Kuinka Suomen nykyiset mepit pärjäävät?

Euroopan parlamentissa istuu tällä hetkellä 13 suomalaismeppiä, ja osa heistä tulee varmuudella vaihtumaan.

Kuinka pärjäävät Euroopan kansanpuolueeseen (EPP) kuuluvat kokoomuksen Sirpa PietikäinenPetri Sarvamaa ja Henna Virkkunen?

Kenelle siirtyvät parlamentista pois jättäytyvän, Euroopan liberaalidemokraattien liiton (ALDE) ryhmään kuuluvan Anneli Jäätteenmäen äänet? Kuinka käy muille keskustalaisille Elsi Kataiselle ja Mirja Vehkaperälle sekä samaan parlamenttiryhmään kuuluvalle Nils Torvaldsille (r.)?

Pitääkö Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien (S&D) ryhmään kuuluva demari Mia-Petra Kumpula-Natri paikkansa?

Säilyykö perussuomalaisten paikkamäärä Euroopan konservatiivien ja reformistien (ECR) ryhmässä samana, kun Jussi Halla-aho jättää parlamenttipaikkansa Pirkko Ruohonen-Lernerin rinnalla?

Saako vihreiden Heidi Hautala lisää puoluetovereita parlamentin Vihreiden ja Euroopan vapaan allianssin (GREENS/EFA) ryhmään vai joutuuko hän tekemään tilaa uusille poliitikoille?

Pääseekö vasemmistoliiton Merja Kyllönen läpi Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmässä (GUE/NGL), vaikkei aio ottaa paikkaa vastaan?

Nouseeko äänestysprosentti edellisistä vaaleista?

Äänestysprosentin uumoillaan nousevan edellisistä Euroopan parlamenttivaaleista, sillä esimerkiksi ilmastonmuutos on herättänyt ihmiset vaatimaan ratkaisuja suuriin ja maailmanlaajuisiin ongelmiin, joita kansallisvaltiot eivät yksin pysty ratkaisemaan.

EU-vaalien alhaisen äänestysprosentin on tulkittu kertovan siitä, että EU-politiikka mielletään useimmissa jäsenmaissa ylätason asiaksi, joka ei kansalle kuulu tai joka ei kansaa kiinnosta.

Europarlamenttivaaleissa 2014 äänesti kaikkiaan 43 prosenttia unionin jäsenmaiden kansalaisista. Tuolloin Suomessa vaaliuurnilla kävi 39 prosenttia äänioikeutetuista.

Milloin vaalien tulos on selvillä?

Vaalipiirilautakunnat aloittavat ennakkoäänten laskennan vaalipäivänä 26. toukokuuta 2019 aikaisintaan kello 15 ja tavoitteena on, että ennakkoäänestyksen tulos olisi valmis iltakahdeksaan mennessä. Varsinaisen vaalipäivän äänten laskenta alkaa heti, kun vaalihuoneistot ovat sulkeutuneet eli kello 20.

Alustava tulos selviää jo vaalipäivän iltana. Kansalliset tuloslaskennat valmistuvat arvion mukaan aikaisintaan kello 18 Suomen aikaa. Euroopan parlamentin kokoonpanosta julkaistaan paikkaennuste sen jälkeen, kun ennakkoäänten tulokset alkavat olla selvillä.

Alustava tulos on yleensä kokonaisuudessaan selvillä viimeistään kello 23.

Vaalipiirilautakunnat aloittavat tarkastuslaskennan maanantaina ja sen tuloksen on määrä valmistua keskiviikkona.

28 jäsenvaltion parlamenttivaalit

Euroopan parlamenttiin valitaan enimmillään 751 jäsentä. Kullakin jäsenvaltiolla on ollut vähintään kuusi ja enintään 96 jäsentä.

Äänioikeutettu saa samoissa europarlamenttivaaleissa äänestää vain yhdessä EU:n jäsenvaltiossa: joko kotivaltiossaan tai siinä valtiossa, jossa asuu.

Vuoden 2019 europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa 28 jäsenvaltiossa 23.–26.5.2019. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 26. toukokuuta.

Varsinaisena vaalipäivänä äänestetään klo 9–20 vain siinä äänestyspaikassa, joka on kerrottu äänioikeutetulle postitetussa ilmoituskortissa.

Europarlamenttivaaleissa Suomen ehdokkaat ovat ehdokkaina koko maassa ja äänestäjä voi äänestää ketä ehdokasta tahansa. Annetut äänet lasketaan kuitenkin ensin vaalipiireittäin, jonka jälkeen ne koko maan tulokseksi.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (21)

Miktä ovat puolueryhmittymien kannat eri aiheisiin?
EU-integraatio, euro, Nato, pakolaisten jako, uusiutuvat energiamuodot, vapaakauppa, Venäjä, Kiina, jne.

Voisiko saada asiat ja ryhmät taulukkoon ja esille. Sen jälkeen voi valita mitä parlamenttiryhmää haluaisi tukea ja ketä äänestämällä ääni ryhmälle menee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä eroa on populistisilla ja ei-populistisilla puolueilla? Molemmat houkuttelevat vaalien alla äänestäjiä lupaamalla viisi hyvää ja kymmenen kaunista. Ei-populistinen puolue pettää äänestäjänsä heti valtaan päästyään. Populistiset puolueet kuuntelevat äänestäjiään ja heillä tuntuu olevan kansan tuki. Silti populistiset puolueet koetaan "uhkana" eurooppalaisille arvoille, siis kenen arvoille? Vähemmistön?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Populismiahan se väistämättä on, ja ääriajattelua, kun kansa yrittää saada ääntään vaaleissa kuuluville?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eurokevään jälkeen tulee kesä tavanomaisesta elämästä vieraantunut euroameriikkalainen poliittineni ja taloudellinen eliitti kamppailee raivokkaasti olemassaolostaan, jolle on eduksi hajoita ja hallitse halla-aholainen shoppailu politiikka.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sebulle ääntä annettu. Virkistävä lisä nykypolitiikkaan. Käykää katsomassa youtubesta hänen videoita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No "puolueeton" valtamedia on ainakin tehnyt kaikkensa ettei kukaan keikuttaisi EU-titanicia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ääni persuille on ääni Putinin agendalle. Äänestäkää laajemman venäjän puolesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Venäjä osaa hoitaa pakolaisongelmat. On rajat ja rajoilla aseet. Niin se pitää ollakkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joo, näitä aivopestyjä venäjä kammoisia löytyy edelleen. Olisi mielenkiintoista jutella tällaisen henkilön kanssa, mitä heidän aivoissaan liikkuu?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Venäjän palkkaamia trolleja löytyy myös vielä edelleen vaikka ei teitä kukaan kuuntele. Kyllä täällä nämä itänaapurin valloitusretket tiedetään eikä enää sinne päin kumarrella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On parempi äänestää Perussuomalaisia kuin viher-vasemmistoa silloin saa mitä tilaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kannattaa varautua Perussuomalaisten järisyttävän voittoon !
Ihmisiä ärsyttää suuresti kun PS ei ole hallitusneuvotteluissa vaikka äänestäjät niin halusivat.
SDP n porukka putoaa pois Brysselistä sekä keskustan .RKP ei saa yhtään paikkaa ja saattaa joku muukin jäädä ilman.
Kai minulla on oikeus näin ennustaa?
Ehkä sitten oppivat kuinka Suomalaisia kohdellaan ja miten demokratia toimii.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen kansa on vaatinut muutosta jo kansanedutaja vaaleissa, eikä demokratia ole siitä huolimatta toteutunut, tämä politikoitten omapäinen asioittenhoito ei suomessa saa enää kansalta hyväksyntää, tämä hyväosaisten juhlaaika alkaa riittämään, toivottavasti jotkut keinot pysäyttäisi tämän kieroutuneen suomen suunnan maahamme.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (21)

Uutisvirta

11:18
Traktorin peräkärry kaatui Siikalatvan Kestiläntiellä – toinen kaista suljettu onnettomuuspaikalla
11:16
Valio määrättiin maksamaan miljoonakorvaukset paikallismeijereille – summa kuitenkin paljon pienempi kuin alkuperäinen yli 40 miljoonan euron vaade
10:09
Hallitus esittää määrärahaa Oulun ratapihan peruskorjaukseen ja turvalaitteisiin – pohjoisen, idän ja lännen nopeista ratahankkeista päätetään myöhemmin
10:01
Oulun kaupungin puhelinliikennettä vaivannut vika saatiin korjattua, puhelinyhteydet toimivat normaalisti
9:49
Yhdysvallat lähettää lisää joukkoja Lähi-itään "puolustuksellisista syistä" – Iranin syyllisyydestä tankkeri-iskuihin uutta kuvamateriaalia
9:25
Kiimingin Jokirannan koulun rakennustyöt alkavat kesällä – koulun käyttäjät osallistuvat rakennuksen suunnitteluun
9:07
Tulipalo kerrostalossa Rovaniemellä – naapurin nopea toiminta pelasti tilanteen palon leviämiseltä
59
Kovács: "Nyt olisi tyylikästä selkeästi päättää, että palvellaan kaikkia seurakuntalaisia tasapuolisesti"
31
Erkkolan sillalla testataan infotaulua, jolta voi nähdä kevyen liikenteen liikkujien määrän – "Jos kaikki menee hyvin, näyttöjä asennetaan todennäköisesti 3-5 kappaletta"
25
ICT-alan rekrytointinälkä ei ota loppuakseen Oulun seudulla – seuraavien kahden vuoden aikana alalle tarvitaan 1800 työntekijää lisää
24
Hallitus esittää määrärahaa Oulun ratapihan peruskorjaukseen ja turvalaitteisiin – pohjoisen, idän ja lännen nopeista ratahankkeista päätetään myöhemmin
10
Oulun kaupungin puhelinliikennettä vaivannut vika saatiin korjattua, puhelinyhteydet toimivat normaalisti
8
Eero Pyötsiä vahvin ehdokas puolustusvoimain komentajaksi – nimitys voi tulla jo loppuviikosta
6
Ammattiliitot aktivoituivat työnvälityksessä – "Jotkut puhuvat työnvälityspalveluista työelämän Tinderinä"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa maan itäosassa, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä Ylitornion kunnassa.


Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Miksi vain osaa ihmisiä kuunnellaan?

Ei ole kuin yhdenlaisia persuja... Juuri niitä isoja vauvoja... Äänekkäitä isoja vauvoja... Lue lisää...
Sihveri

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

18.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image