Kotimaa

Kelan johtajat huolissaan: Tuki kaikkein heikoimmille ontuu – monissa kunnissa täydentävää toi­meen­tu­lo­tu­kea joutuu odottamaan liian pitkään

Toimeentulotukea haetaan Kelasta enemmän kuin kunnista aikanaan, ja hakemukset ratkaistaan Kelassa nopeammin kuin kunnissa. KUVA: Elias Lahtinen
Kotimaa 18.5.2019 10:00
Elli Aaltonen

Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen ja etuusjohtaja Anne Neimala pelkäävät, että toimeentulotuen haasteet peittävät alleen hyvän kehityksen. Perustoimeentulotuki on kehittynyt Kelan hoidossa yhdenvertaiseksi, mutta hakemusmäärät kasvavat osittain sen takia, että perusturvan taso ei riitä elämiseen.

Kela seuraa huolissaan perustoimeentulotuen hakemusmäärien kasvua.

Kela viesti huhtikuun lopulla, että se tarvitsee lisärahoitusta perustoimeentulotuen maksamiseen. Suurin syy ovat kasvaneet hakemusmäärät. Kun vuonna 2017 Kela teki toimeentulotuesta 1,7 miljoonaa ratkaisua, viime vuonna niitä oli jo 1,9 miljoonaa.

Hakemusmäärät kasvavat osittain sen takia, että perusturvan taso ei kaikkialla riitä elämiseen. Parantunut taloustilanne ei myöskään ole auttanut kaikkia työllistymään. Suuret hakemusmäärät kertovat osittain myös siitä, että tuen alikäyttö on tullut näkyväksi ja että sitä hakevat myös ihmiset, joilla ei ole siihen lain mukaan oikeutta.

Yli 20 prosentissa hakemuksista talouden käytössä olevat varat ovat olleet niin suuret, että toimeentulotukea ei ole myönnetty. Jokainen Kelaan tullut hakemus on kuitenkin käsiteltävä huolellisesti ja lain mukaisessa aikataulussa.

Lähes 70 prosenttia haki tukea verkossa viime vuonna

Hakemusten määrä on valtava, mutta hakemisen prosessia on kehitetty määrätietoisesti. Hieman yli 408 000:sta perustoimeentulotukea saavasta jo lähes 69 prosenttia haki sitä verkossa vuonna 2018. Se on lähes 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2017.

Perustoimeentulotukea haetaan mielellään verkossa ja nimenomaan paikkaamaan toimeentulon vajeita. Toimeentulotukea haetaan Kelasta enemmän kuin kunnista aikanaan, ja hakemukset ratkaistaan Kelassa nopeammin kuin kunnissa. Tuen alikäyttö on odotusten mukaisesti vähentynyt.

Perustoimeentulotuki on Kelan hoidossa kehittynyt yhdenvertaiseksi ja läpinäkyväksi. Tätä hyvää kehitystä ei saa hukata, kun toimeentulotuen haasteita ratkaistaan.

Suurimmat haasteet liittyvät vaikeimmassa tilanteessa olevien asiakkaiden tukemiseen.

Kela lähettää kuntiin tiedot niistä asiakkaista, jotka ovat Kelan näkemyksen mukaan sosiaalityön tarpeessa. Heitä ovat esimerkiksi alennettua perusosaa saavat asiakkaat. Alennettua perusosaa on maksettu 1–2 prosentille perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista.

Kuntien käytännöt vaihtelevat siinä, miten ne toimivat Kelan ilmoitusten perusteella. Usein asiakas joutuu odottamaan liian pitkään yhteydenottoa kunnasta.

Ehkäisevää ja täydentävää tukea pitäisikin voida hakea kunnasta ilman Kelan päätöstä.

Myös tietojen vaihtoa pitäisi helpottaa. Tulisi harkita myös sellaista lainmuutosta, että sosiaalityöntekijä tai Kela voisi viran puolesta hakea asiakkaan puolesta ensisijaiset etuudet, jos asiakas ei itse pysty niitä hakemaan.

Kuntien ja Kelan yhteistä asiakaspalvelua kokeiltu

Kuntien hoitaman sosiaalityön tehtävänä on auttaa asiakasta, joka tarvitsee lisäksi sosiaalityön tarjoamaa tukea. Toisaalta kaikki ne asiakkaat, joista ilmoitus on tehty, eivät mitä ilmeisimmin halua sosiaalityön palveluja. Heitä on ollut vaikea tavoittaa, eivätkä he aina saavu tapaamisiin.

Erityistä huolta kannamme nuorista ja nuorista aikuisista. He ovat myös se asiakasryhmä, jolle toimeentulotukea maksetaan suhteessa eniten.

Toisaalta Kelan tilastoinnin mukaan yli 4 tai 12 kuukautta toimeentulotuella olleiden alle 25-vuotiaiden osuus on pienentynyt sinä aikana, kun Kela on hoitanut toimeentulotukea. Esimerkiksi monen toimijan yhteiset Ohjaamo-palvelut ovat pyrkineet ohjaamaan nuoria paremmin tuen ja kuntoutuksen piiriin. Kuntoutusta on uudistettu: nuori voi nykyisin hakeutua kuntoutukseen myös ilman diagnoosia.

Kuntien ja Kelan yhteistyötä on kehitetty ja kehitetään edelleen vastaamaan ihmisten tarpeisiin. Kelan ja kunnan yhteistä asiakaspalvelua on kokeiltu muun muassa Turussa, Espoossa ja Tampereella. Järvenpäässä on luotu suora yhteys etuuksia ratkaisevien Kelan työntekijöiden ja kunnan sosiaalityöntekijöiden välille.

Oulussa taas Kelan, te-palveluiden ja kunnan sosiaalityöntekijöiden tiiviillä yhteistyöllä tavoitetaan entistä paremmin nuoret toimeentulotuen saajat. Pääkaupunkiseudulla Kela on palkannut sosiaalityöntekijöitä.

Yhteistyön lisäksi tarvitaan muutoksia myös Kelan ja kuntien yhteisiin toimintamalleihin sekä lainsäädäntöön. Perustoimeentulotuen sekä ehkäisevän ja täydentävän tuen yhteyttä pitää tarkentaa.

MAINOS

Kommentoi

Eräs esimerkki kelan toiminnasta. Hain tälle kuulle toimeentulotukea, koska kela peri sairauspäivärahat kokonaan takaisin. Ensin Kelassa päätettiin että ei ole oikeutta tt tukeen koska saan 27. päivä sairauspäivärahat. Minut ohjattiin ottamaan yhteyttä kunnan sosiaalitoimeen, jonne otin sitten yhteyttä. Kunnalla sos. työntekijä soitti kelalle ja yhtäkkiä minulle voitiinkin myöntää tt tuki. Kaikkeen tähän meni noin kaksi viikkoa, jonka johdosta menetin asuntoni, mutta kelaa ei kiinnostanut asia ollenkaan,vaan oltiin, ja ollaan vieläkin, sitä mieltä että kaikki meni ihan oikein ja lakien mukaan.

En ihmettilisi ollenkaan vaikka kelan työntekijät olisi provikkapalkalla töissä ja ainoa päämäärä olisi estää ihmisiä saamasta tukia tai ainakaan oikeaa määrää,muuten en voi virkailijoiden asennetta ymmärtää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kelan virkailijat ohjeistetaan vastaamaan vain niihin asioihin mitä asiakas osaa/ymmärtää olla vailla vastauksia... elikkä pitää osata lainsäädökset jotta osaa asioista keskustella ja saa ne tuet joihin on oikeutettu. Maahanmuuttajille/turvapaikan hakijoille toimeentulotuen hakemuksen tekee korkeakoulun asiantuntija joka saa myös itse tehdä tukipäätöksen. Ollaanko me samalla viivalla tukija haettaessa ja niistä reklamoidessa??? Kyllä kantasuomalaisia perusteettomasti kyykytetään tässä asiassa ja sen myöntävät nämä asiantuntijatkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä on 4,7%, mutta viime vuonna heidän osuutensa Kelan maksamasta työttömyysturvasta oli yli 20%.
Missä analyysi tästä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oisko mitään todisteita? Kuinka paljon yli 20%. Nämä kyllä vaikuttavat samantasoisilta faktoilta kuten esim nämä tasaisin väliajoin paperinkeräyksestä löytyvät sosiaalitoimen myöntämästä harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta. Mikä idea tälläistä sontaa on toistella ilman mitään todisteita tai todistajia. Ei riitä että isot pojat sano.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Perjantain Iltalehdessä, Uutiset/Politiikka, oli artikkeli aiheesta. Sieltä voi käydä lukemassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hienoa Tuomas, ettet niele kaikkea sellaisenaan ilman faktantarkistusta. Tällä kertaa se olisi ollut helppoa tehdä ihan itse tutustumalla päivän uutisiin:
"Kela maksoi viime vuonna maahanmuuttajataustaisille Suomessa asuville työttömille 411 miljoonaa euroa työttömyysturvaa, ilmenee Iltalehden Kelalta saamista tiedoista. Kelan maksaman työttömyysturvan menot olivat viime vuonna yhteensä noin 1 964 miljoonaa euroa. Siitä maahanmuuttajien osuus oli 20,9 prosenttia."

Jatkossa kannattaa lukea myös ne epämieluisat uutiset itseään kiinnostavista aiheista, niin välttyy liian yksipuoliselta maailmankuvalta. Näin myös niiden mielipidekuplien muodostuminen vaikeutuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiitos tiedosta. Kuulosti niin poskettomalta suhdeluvulta etten uskonut. Asiallehan pitää tehdä jotakin. Eikö esim työttömyyskorvausta nostavia venäjän kansalaisia, jotka olivat suurin yksittäinen ryhmä, voisi lähettää takaisin siellä kun ei mitään sotaa ole. Samaan syssyyn virolaiset, turkkilaiset ja thaimaalaiset, nämä kun eivät mitään suojelua tarvitse.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Surkeinta on se, että 20-30 prosenttia suurimmassa tuen tarpeessa olevista, eivät jaksa tai tahdo tukea hakea. Toisaalta monet selleiset, jotka tukea eivät tervitsisi, sitä hakevat ja saavat. Tämä tulee yhteiskunnalle kalliiksi, meillä menee hurja summa rahaa vääriin kohteisiin. 800 € + kohtuulliset (400 €) asumiskustannukset käteen kuussa olisi useimmille rittävä summa. Tämä yhdeltä luukulta riittäisi monille, kannattaa harkita. Vastiketta monella olisi varmaan tuoda, jos siihen annettaisiin mahdollisuudet. Meillä ikääntyneillä ja vammaisillakin, sekä fyysiseati loppuun kuluneillakin olisi yhteiskunnalle annettavaa, mutta nykyisellä järjestelmällä se ei toimi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Huolissaanko? Teinä olisin häpeissäni. Teiltä ei apua heru mihinkään. Piti ostaa laskimoveritukokseen lääke, hyvin kallis. Teiltä tuli kielteinen päätös lääkkeen maksuavustuksesta koska olin hakenut lääkkeen liian aikaisin, ilman ky.päätöstä. kuolleena se olisi ilmeisesti sitten myönnetty. Eikä muutenkaan tule mittään apuja. Ja ihan naurettava on sekin "sääntö" kelalla että yksineläjän vuokran täytyy olla n.480€, jotta te hyväksyisitte sen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaunista höpinää toimintamallien muutostarpeista lainsäädännön muutoksista ym plaaplaaa ja "ollaan huolissaan".
Yhden ( 1 ) kerran olisin tarvinnu apua kun sattu lähiomainen kuolemaan ja ainoana omaisena jäi asunnon tyhjennys ym asioiden hoidot mulle. Kilometrejä kerty yli oman tarpeen.
Virkailija ei ollu asiasta moksiskaan, kyseli vaan SÄHKÖLASKUJA ym sekä tiliotteita.
Piruuttani kysyin kunnasta sitä "viimesijaista" tukea, se on kuulema nisua ja muuta EU apupussukoita.
Eli HUOLEHTIKOON kele vaikka kuntien kera yhdessä. P****apuhetta sanon vaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiitokset edelliselle hallitukselle. Saitte torppareita töihin joille ei tarvitse maksaa mitään kunhan tekevät työnsä.
Missä halvat asunnot....nehän taidettiin ostaa ja myydä moneen kertaan yleishyödyllisten ara kohteiden omistajien taholta. Hyvinvointi Suomessa maksetaan asuntosijoittajille
olipa yksityinen tai yleishyödyllinen roimat tuet sosiaalietuuksien kautta, ei asunnon tarvitsijoiden vika vaan kieroutuneen järjestelmän syy, ollut jo kymmeniä vuosia. Kaikki halpuu...? eihän ne pudonneet muut kuin reali ansiot palkan saajilla.....johtohan näihin talkoisiin ei muistanut osallistua? Kiitos kokoomus, Sipilä, Lindström ja muut veljet hyvin oli lobattu yritysjohtat edellisen hallituksen toimesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lainsäädäntöä voisi muutenkin kehittää, esim. ylivelkaantuneisuuden ja henkilökohtaisen talouden ongelmien tunnistamiseen ja tietoiseen rajoittamiseen, joita pikavipit sekä muut laina-tarjoukset edistävät etenkin niillä joiden osa on muutenkin vaikea.
Elinkeinovapauden rajoittaminen on tietenkin pika-lainoissa ongelmallista, mutta pikavippien vaihtoehto voisi olla myös hallitut sosiaaliset lainat, jotka kokonaisuudessa ovat kuitenkin huokeampia kuin ne perintään joutuvat velkavuoret. Näidenkin maksajat taitavat lopuksi joskus olla veronmaksajia.

Eipä tosin sekään haittaisi, jos työn arvostus näkyisi palkkauksessa ja sillä tulisi toimeen ilman niitä tukia. Tämähän on tosin toinen ongelma, mutta kaupungistuminen on lopuksi aika heikko ratkaisu, koska kulurakenne on kaikissa keskuksissa korkeampi kuin niiden ulkopuolella.
Niin kuin ne kasvavat sosiaali-vastuut sekä muut tuet.

Kehittää voisi myös kansalaispalveluita, jotka nykyisin pyrkivät kaiken sähköistämään ja digitalisoimaan. Sijansa niilläkin, mutta esim. pankkiasiointi ja tavalliset laskujen maksut ovat kohtuuttomia, jos ne on pankin tiskillä tehtävä,palvelumaksut tähtitieteellisiä.

Tämän henkilökortin käyttö myös pankkiasioinnin tunnistuksessa voisi irroittaa sidokset pankkien palveluihin, etenkin jos maksupalveluihin olisi kehitettävissä maltillisilla tuottotavoitteilla toimiva sähköinen "kansalaispankki" jonka kautta laskujen maksu onnistuisi vähäisillä kuluilla ja investoinneilla. Onhan esim. vuotuiset internet-kulut n. 240 € vuodessa, sekä tarvittavat tietokone-välineet omine kuluineen.

Itse maksupalvelun valtiollisena järjestäjänä voisi toimia esim. Kela itse, joka muutenkin käsittelee rahaliikennettä suuresti.
Maksupisteitä voisi olla sijoitettuna nykyisiin kuntien palvelupisteisiin joka on toimiva osa valtiollista kansalaispalvelua viranomaisasionnin yhteydenpidon ohella muutenkin.

Digitalisaatio lienee hyvä ajatus, mutta toteutus tulee olla lähempänä arkitasoa, joka on näkyvimmin hyödyttävää.
Monet nykyiset kasvavat menot johtuvat suurestikin käytännöistä jotka ovat käytössä, mutta niitäkin tulisi tarkistaa ja nähdä näille vaihtoehtoja.
Syrjäytymisen ja toimeentulon ongelmien kasautumisen kulut kasvavat taustalla myös monilla muilla tavoilla, joiden vaihtoehtoja ei riittävästi nähdä eikä tarkastella.
Vaihtoehtojakin on olemassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mennävuosina veivät vain sähkölaskun sossuun kun asuivat vanhassa kodissaan. Riittääkö tulevaisuudessa kunnossapidon kassavirtaan rahaa jää nähtäväksi, huollon alla vanhat kiinteistöt ja hakijan terveys. Väliaikainen työssäolo tuulinen niin tekijälle että työnantajalle, lienee syy eeliseen valintaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kela kyllä otta heti asumistuesta pois, jos sattuu pääsemään edes palkkatuki töihin, nämä ovat brutto määräisesti n.1200-1400 euroa/kk. Eli verojen jälkeen jää vain muutama kolikko enemmän käteen, kuin kelan "perus päiväraha" . Ja kun tuo asumistuen määrä laskee tulos on nolla. Kannustin loukut eivät siis ole kadonneet mihinkään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

17.7.
Leo-Pekka Tähti laittoi ärhäkkään viestin maailmalle Lapinlahden GP-kisoissa – Satasen kärkiajassa 13,83 riittää vastustajille miettimistä
17.7.
Koira juuttui traktorin jättämään uraan Muoniossa – pelastuslaitos sai eläimen irrotettua
17.7.
Ohijuoksutusta padolla
17.7.
Viileä kesä on heikentänyt hunajasatoa, mutta Oulun kasvitieteellisessä puutarhassa mehiläisiä voi nähdä työn touhussa
17.7.
Liikenne pysäytetään jälleen ajoittain Pohjantiellä Lintulan liittymän kohdalla, haittaa Kemiin päin ajaessa
17.7.
Pika-aituri Annimari Korte kohensi ennätystään ja hinasi Reetta Hurskeen alle MM-rajan yleisurheilun Lapinlahden GP-kisoissa
17.7.
Vihiluodon luontopolun grillillä Kempeleessä ilkivaltaa, roskis täytettiin puilla ja sytytettiin tuleen – katso video

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Naton vastustus hiipuu

153 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Vihaan juttutupaa, tai sitten en

Miksi vihata köyhyyttä tai typeryyttä. Yksilöhän itse voi vaikuttaa niihin. Suurin osa on kaltaisiasi "tenevia" ja vaan ... Lue lisää...
Ööh...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

18.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image