Kotimaa

Keikkatöissä ihminen on jatkuvassa odotustilassa – "Viime vuonna olin yhteensä kuusi kuukautta työttömänä ilman rahaa"

Leena Vanhamäki sanoo, että pahimpia tilanteita ovat ne, kun työhaastattelussa jää kakkoseksi.
Kotimaa 11.1.2019 7:00
Ulla Jäske

SAK julkisti torstaina tutkimuksen keikkatyöntekijöistä. Tutkija sanoo, että keikkatyö sopii lähinnä vain nuorille, jotka haluavat näyttää osaamistaan.

Kulttuurituottaja Leena Vanhamäki ei ole ollut vakituisessa työsuhteessa sen jälkeen, kun täytti 49 vuotta. Keikkatöitä sen sijaan on ollut yllin kyllin.

– Viime vuonna työnantajia oli ainakin yhdeksän. Edellisvuonna yhden kuukauden aikana työttömyyskassaan piti toimittaa palkkalaskelma viideltä eri työnantajalta. Yhden työpäivän aikana saatoin käydä kolmessa eri työpaikassa, Vanhamäki luettelee.

Välillä keikkatöitä on niin paljon, ettei hän ole ehtinyt pitää vapaapäivää puoleentoista kuukauteen.

Ei, hän ei ole ahne rahalle, hänen on vain täytynyt kerätä eurot sieltä, mistä niitä saa.

Vanhamäki kertoo, että hän on aina ollut kova tekemään töitä. Hän aloitti kesätöiden tekemisen 15-vuotiaana.

Hän opiskeli merkonomiksi ja aloitti toimistotöistä. Pian hän oli mainostoimistossa ja vähän myöhemmin matkailualalla. Viime vuosina hän on tehnyt projektisihteerin töitä sekä ollut tiedotus- ja markkinointialan töissä. Aina pätkissä.

Töiden ohella hän osallistuu aktiivisesti kaikenlaiseen toimintaan harrastelijateattereista kuoroihin tai poikiensa jalkapalloharrastuksiin. Niistä ei vain saa palkkaa.

– Kävin järjestyksenvalvojan kurssin, jotta pääsin tekemään niitäkin töitä. Olen ollut muun muassa Euroviisuissa järjestyksenvalvojana.

Hän on käynyt vuosien aikana paljon muitakin kursseja. Kulttuurituottajaksi hän valmistui 2014.

Vanhamäen vauhti on ollut hurja, mutta silti vakituinen paikka antaa odotuttaa ja työttömyysjaksoja on riittänyt.

– Ja tämän ikäisenä pitäisi tienata eläkerahoja, 53-vuotias Vanhamäki huokaa.

Keikkatyötulot eivät riitä

Vaikka viime vuosi olikin hänen mittapuullaan hyvä, niin neljä viimeksi kulunutta vuotta on ollut tiukkaa. Vanhamäen nuorempi poika on lukiossa eikä raha ole riittänyt kaikkeen tarpeelliseen.

– Jouduin hakemaan apua monesta eri paikasta vuosien 2015 ja 2017 välillä. Keikkatyötulot eivät yksin ole riittäneet.

Ainainen rahapula on pakottanut tinkimään normaaleista asioista.

– Käyn värimallina. Sillä tavalla saan hiuksiini väriä.

Leena Vanhamäki naurahtaa, että hänen onnensa ovat karjalaiset juuret ja positiivinen asenne. Hän on työpaikkojen aurinkoinen: "karjalainen nauraa, vaikka sydän märkänis". KUVA: Joel Maisalmi

Farkut on kirpputorilta, paidan ja kengät hän sai ostettua halvalla, kun lähti mukaan muuttujapäiville.

Asuntolainaa hän yritti saada eron jälkeen, mutta liian pieni palkka esti sopivan asunnon oston.

– Kun olin naimisissa, sain lainaa, mutta eron jälkeen en.

Kokemuksesta ei ole hyötyä

Vanhamäki kertoo, että masentuminen on ollut lähellä eikä itsetuntokaan ole maailman paras. Hän naurahtaa, että hänen onnensa ovat karjalaiset juuret ja positiivinen asenne.

– Yleensä olen se työpaikan aurinkoinen. Karjalainen nauraa, vaikka sydän märkänis.

Silti epäonnistumiset vakituisen työn saannissa vaivaavat.

– Minulla on työkokemusta monilta aloilta ja olen ollut pariin otteeseen ulkomailla vapaaehtoistöissä. Miksi työkokemuksestani huolimatta en saa vakituista työtä?

Vanhamäki lähettää työhakemuksia jatkuvalla syötöllä. On hän päässyt työhaastatteluihinkin. Siinä vaiheessa, kun hakijoita on kaksi, Vanhamäki on jäänyt kakkoseksi.

– Silloin tuntuu, ettei tätä enää jaksa. Menen lenkille ja huudan metsässä: miksi en taaskaan tullut valituksi.

Unelmien työpaikka olisi markkinointi- ja tiedotusalalta; kiertuemanageri tai näyttelijöiden agentti. Vanhamäki kertoo rakastavansa Exel-taulukoita.

– Olen kiinnostunut tuottamisesta, jossa saa käyttää taloustaitoja sekä tiedotuksesta ja markkinoinnista.

Yt-neuvottelut johtivat keikkatöihin

Pasi Hälisen pisin vakituinen työsuhde kesti 14 vuotta. Vuonna 2015 hänet irtisanottiin yhdeksän muun metallimiehen kanssa yt-neuvottelujen jälkeen.

– Yrityksessä oli kolmet yt:t vuoden sisällä. Sen jälkeen, kun vanhemmat työntekijät oli irtisanottu, firmaan palkattiin nuoria tekijöitä kymmenen euron tuntipalkalla, 48-vuotias Hälinen kertoo.

Harmittaahan se. Yt-neuvottelujen jälkeen hän on tehnyt vain keikkatöitä.

Pasi Hälinen tekee työhakemuksia jatkuvalla syötöllä. Usein se johtaa keikkatyöhön.

Hälinen aloitti työnteon heti peruskoulun jälkeen.

– Se ei harmita ollenkaan, etten opiskellut ammattia. Jos olisi vain yksi työ, jota voi tehdä, niin työttömyys kestäisi kauemmin, Hälinen uskoo.

Metallialan töiden lisäksi hän on muun muassa vaihtanut autonrenkaita, myynyt jäätelöä, ollut Alkossa töissä ja maalannut kattoja.

Metallimies työllistyy omin avuin

Eniten Hälistä harmittaa, että systeemi ei toimi. Te-toimisto ja aktiivimalli saavat mieheltä pelkkää moitetta. Hän ei ole kertaakaan käynyt te-toimistossa ja puheluitakin on tullut vuosien aikana yksi. Hän ei ole kuullut keneltäkään tuttavapiiristään, että te-toimistosta olisi pyydetty käymään ja annettu ohjausta työllistymiseen.

– Joku elämäänsä kyllästynyt herrasmies soitti kerran ja kysyi, miten menee.

Kun Hälinen oli kertonut, että hän sai taas uuden keikkatyön, herrasmies oli todennut, että ainahan sinä työllistyt.

Kyllä, Hälinen työllistyy omin avuin. Hän tekee työhakemuksia jatkuvalla syötöllä. Tällä viikolla hän aloitti taas uudessa työpaikassa. Mutta ongelma ei olekaan se, ettei hän olisi aktiivinen ja saisi töitä. Ongelmana ovat keikkatyöt.

– Viime vuonna olin yhteensä kuusi kuukautta työttömänä ilman rahaa.

Ensin te-toimiston päätös, jonka mukaan Hälinen ei ollut oikeutettu työttömyysturvaan, johtui siitä, että Hälinen sanoi itsensä irti työpaikan ongelmien takia. Siitä seurasi kolmen kuukauden karenssi. Toisella kerralla pätkätyö päättyi, mutta te-toimisto vaati selvityksiä selvityksen perään ja aikaa vierähti kolme kuukautta ennen kuin päätös tuli.

Ilman avopuolison palkkatuloja pitkät työttömyysjaksot ilman työttömyyspäivärahaa tekisivät elämästä mahdotonta.

Hälinen ei ole ikinä käynyt sossussa pyytämässä rahaa. Hän on kuullut, ettei rahaa saa, jos omistaa asunnon ja kesämökin. Niistä hän ei aio luopua.

Työn perässä vaikea muuttaa

Metallimiehistä on pulaa eri puolilla maata. Nykyisin Helsingissä asuva Hälinen sanoo, että hän on nuorempana muuttanut työn perässä, mutta nyt se on vaikeaa avopuolison töiden ja asunnon takia.

Hänelle on tarjottu töitä muun muassa Lahdesta.

– Palkka kymmenen euroa tunti. Minulla on sentään 25 vuoden kokemus metallialalta.

Pasi Hälisellä on 25 vuoden kokemus metallialalta. Silti hänelle tarjotaan työtä kymmenen euron tuntipalkalla.

Selvää on, ettei hän ottanut tarjousta vastaan. Tuntipalkka hupenee nopeasti bensakuluihin.

Ja mitä kymmenen euron tuntipalkasta jää, kun keikkatyö loppuu. Ansiosidonnainen on 60 prosenttia palkasta.

Eläkkeen kertyminenkin on tiukassa.

– Eläkkeen määrä huolestuttaa. Keikkatöistä ei eläkettä juuri kerry.

Keikkatyötä yhä enemmän tarjolla

Tutkija Mikko Kesä teki viime kesänä SAK:lle tutkimuksen keikkatyöntekijöistä. Kesä toteaa, ettei keikkatyötä pitäisi tarjota kenelle vain.

– Joillekin nuorille, esimerkiksi opiskelijoille, se sopii, sillä keikkatyössä voi näyttää, mitä osaa. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan jaksa keikkatöitä pitkään.

Kesä haastatteli tutkimustaan varten 11 keikkatyötä pitkään tehnyttä. Kaikki paitsi yksi halusivat vakituisen työn.

Kesä toteaa, että keikkatyö on kuitenkin parempi kuin työttömyys, sillä töissä ollessa osaaminen kehittyy eikä identiteetti murene. Sosiaalinen status on nimittäin parempi, kun tekee edes silloin tällöin töitä.

Mutta siihen hyvät puolet jäävätkin.

Kesän mukaan keikkatyötä on yhä enemmän tarjolla. Ja mitä enemmän sitä tehdään, sitä vähemmän työnantajat palkkaavat vakituisia työntekijöitä.

– Keikkatyötä hehkutetaan nykyisin, mutta suhtaudun siihen kriittisesti.

Moni keikkatyöläinen on perustulon kannalla. Kesältä se ei saa kiitosta, sillä perustulo kannustaa työnantajia tarjoamaan keikkatöitä.

Keikkatyöntekijän täytyy sietää epävarmuutta. Kesä toteaa, etteivät kaikki keikkatyötä tekevät ole siinä yhtä hyviä. Se ei nimittäin ole valinta niin kuin yrittäjyys.

Elämä kuin tetristä

Kesän mielestä keikkatyöläisen elämä on työlästä, kuin tetristä, jossa palaset täytyy sovittaa yhteen.

– Keikkatyöntekijän pitää yhdistää työnhaku, perhe, vapaa-aika. Aina pitää olla valmis ottamaan töitä vastaan. Siinä voi tulla tunne, ettei ole oikeutta perheeseen ja vapaa-aikaan.

Kesä lisää, että työtön ottaa töitä vastaan toisten ehdoilla. Lomia ei voi suunnitella, tai jos suunnittelee ja kieltäytyy töistä, se voi heikentää mahdollisuuksia saada töitä jatkossa.

– Vakituisessa työsuhteessa oleva saa korvausta, jos hän päivystää. Keikkatyöläiselle ei tarvitse maksaa päivystyksestä.

Kesä toteaa, että keikkatyöläinen kokee tekevänsä äärimmäisen paljon töitä. Silloin, kun töitä ei ole, yhteiskunta vaatii että töitä on etsittävä ja hakemuksia kirjoitettava.

– Kun saa rahaa valtiolta, täytyy keikkatyöläisen hyppiä poliitikkojen päätösten mukaan, Kesä viittaa aktiivimalliin.

Hänen mukaansa työttömyysetuusjärjestelmä on sekava. Jotta sen kanssa pärjäisi eikä etuuksiin tule katkoksia, täytyy tietää miten järjestelmä toimii. Kesä sanoo, että neuvontaa ja tukea on kuitenkin vaikea saada.

– Keikkatyöläistä rangaistaan asioista, joille hän ei voi mitään. Ei ole yksilön vika, jos hän ei löydä oikeaa etuutta.

Tutustu ja tilaa kevättarjous 😎

Kaleva Digi 2 kk vain 9,90 €!
Säästä 67 %! (Norm. 2 kk/31 €)
MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (45)

Tähän mennessä on ollut 24 työsuhdetta ja ikää on 30 vuotta. Koskaan ei ole tarjottu yli 11€/h palkkaa, huonoin palkka oli 7.5€/h yötyöstä. Seuraava työsuhde saakin olla vakituinen tai sitten en yksinkertaisesti mene töihin. Ilmaistyöt ja orjatyöt on myös koettu 9€/päivä palkoilla. Tulevaisuutta ei pysty pötkähommien varaan suunnitella, joten niistä täytyy jatkossa kieltäytyä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Keikkatyöntekijä on valmiustilassa ja puhelin käden ulottuvilla myös ollessaan töissä. Nopein nappaa tarjotut uudet työvuorot.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vuokrafirmat sotkevat työmarkkinat täysin. Ne pitäisi oikeastaan kieltää lailla.

Työttömiä on nyt potkittu päähän kolme ja puoli vuotta. Seuraava neljä vuotta voitaisiin harrastaa yritysten ja yritysjohtajien kovistelua jotta saadaan työmarkkinat taas toimimaan. Ei työtön ole omasta syystään työtön vaan kyllä 75% syyllisistä istuu yritysten johdossa ja työhönotossa.

Yt-neuvottelut ovat aina merkki yrityksen johdon täydellisestä epäonnistumisesta. Ja silti he saavat jatkaa... Omistajaa on toki vaikeaa heittää firmasta ulos, mutta muu johto pitäis vaihtaa aina yt-neuvottelujen jälkeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vartiaisen ja hallituksen mielstä tärkeintä on työ ja työllisyysaste!
Siitä he ei puhu sanaakaan, pitäisikö työllä tulla myös toimeen!
Keikkatyöläinen harvoin pääsee noihin juontajien tuntipalkkoihin, 3500 e/h tai 3000 e/h! Noihin töihin pääsee vain suhteilla ja todella harvat! Kaikille ei noita töitä riitä! Noissa "töissä" maksajana on pääsääntöisesti julkinen sektori, eli verorahoista voi maksaa tuollaistakin tuntipalkkaa!
Tulee mieleen kysyä, että missä on päättäjien moraali?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin tuttua tuo rahattomuus,kun teet pätkätöitä niin saat odottaa päivärahaa ja palkkaa ja sitten kun kaikki on vähennetty päivärahasta niin jäät miinukselle kun käyt töissä eli kaikki on tyhjää ,paitsi se ,että on saanut edes hetken olla työssäkäyvä,teen töitä ilomielin vaikka se ei rahallisesti kannata mutta töitä otan aina vastaan.Mieli on joskus synkkä kun aattelee ,että kukaan vakituisessa työssä käyvän ei tarvitse odotella rahojaan ne tulee aina tiettynä aikana ja tulo on säännöllistä ja työnantaja ei ymmärrä mitä on satunnainen työ vaan aattelee ,että on ne laiskoja nuo työttömät,kyllä nälkä on joka pistää aatteleen monta asiaa....no kiitollinen kuitenkin ,että saan elää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itsekkin olen ammatiltani metallialan asentaja ja todennut että nykyään ei edes ole mahdollista saada vakituista työtä tältä alalta. Olen 31-vuotias ja Cv:ssä on 17-työpaikkaa. Ensi viikolla alkaisi se kahdeksastoista työrupeama.

Hyvin moni työnantaja tarjoaa nykyään näitä muutaman kuukauden "työtarjouksia" 10-euron tuntipalkalla kokemuksesta ja osaamisesta riippumatta. Jos likaisista, raskaista ja osaamista vaativista reissutöistä ei haluta maksaa mitään niin miksi niitä tekisi? Itse ajattelin juuri tästä syystä lähteä pian kouluttautumaan toiselle alalle. Helpommin saman rahan saisi esimerkiksi kaupan tai mäkkärin kassalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pasin tarina kuulostaa tutulta. Mitä enemmän TE toimiston kanssa asiaoi sitä mustemmaksi muuttuu mieli.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

suomalaiset ovat tyhmiä ku suostuu työn antajan pompoteltavaksi.kansa vaatikaa vakkari paikkaa älkää menkö töihin jos ei tule niin alakaa se työn antaja vakinaistaa.olkaa leijonii eikä lampaita

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos on vuosikymmeniä keikka- tai pätkätöissä tai työttömänä, kannattaisiko miettiä, mitä itsessään voisi muuttaa? Hyvä tyyppi kyllä löytää "vakituisempaa" työtä ennen pitkää, joten vuosikymmenten välitilassa roikkuminen kertoo vain tällaisesta ihmisestä itsestään karua kieltä työnantajalle. Eli nöyryyttä peliin, katsetta peiliin ja muutoshousut jalkaan. Työelämä on yhtä julma kaikille, mutta kylläpä vain meistä suurin osa pärjää siellä hyvin ja etenee urallaan. Se että onnistu luomaan itselleen tyydyttävää elämää, ei ole työnantajien vika. Jos ei tunnu koskaan kelpaavan sellaisena kuin on, on vain yksinkertaisesti muututtava ihmisenä, ei kelpaamattomuus ole rakenteissa tai työyhteisöissä.

Oma kantani on toki, että jos sitä vakituisempaa työtä ei löydy, niin pitäähän sitä keikkatyötä sitten tehdä, iästä, terveysriskeistä ym. riippumatta. Tällaiselle ihmiselle on kaikista tärkeintä pysyä työelämän syrjässä kiinni edes jotenkin sen sijaan, että lakkaa kokonaan tuottamasta yhteiskunnalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen eri mieltä siitä, että työelämä on yhtä julmaa kaikille. Näin ei ole. Kun vakituisessa työsuhteessa oleva on sairaana, mitään kamalaa ei tapahdu. Hän sairastaa rauhassa sairaslomalla, ja palkka tulee silti tilille. Kun tuntilainen on sairas, hän saa valita meneekö sairaana töihin tai jääkö ilman rahaa. Ymmärrätkö eron stressitasossa - riittääkö rahat ensi kuussakin vai eikö ne riitä. Oletko töissä vaikka et mitenkään ole työkuntoinen, vai etkö ole. Sama lomien kanssa: vakituinen saa käyttää lomansa palautumiseen. Tuntilaisella ei lomia ole. Tiedän ihmisiä, jotka ovat tehneet töitä vuosia ilman lomia. He ovat jatkuvasti ylivirittyneitä, jatkuvasti valmiina reagoimaan, soi se puhelin sitten viideltä aamulla tai jouluaattona. Mentävä on, kun raha on siitä kiinni. Tässäkin se stressitaso on ihan eri maailmasta kuin sillä vakkarilla, joka tietää melko lailla milloin on töitä ja milloin ei.
Iso osa ihmisistä ei selviäisi keikkalaisena ilman terveysongelmia ja uupumista, koska ei se ole ihmisen hommaa enää siinä vaiheessa, kun on lapsia ja asuntolaina. Väliaikaisena ratkaisuna se toki toimii.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kannattaisiko tällaisen ihmisen sitten miettiä ajoissa vakavasti, kannattaako sitä lainaa ottaa ja lapsia tehdä kärsimään. Eivät lapset ja asuntolaina ole mikään itsestäänselvä kieltämätön ihmisoikeus. Jos se työelämän muoto, johon rahkeet riittää, luo raamit, niiden mukaan pitää sitten elää ja mukautua, tai sitten tosiaan keskittyä muuttumaan "paremmin pärjääväksi" Olisiko nyt kuitenkin niin parempi, että ne lisääntyisivät ja ottaisivat asuntolainoja, joilla on siihen oikeasti varaa? Nöyryyttä tässäkin asiassa. Ei me vaan kaikki onnistuta luomaan itsellemme sellaista elämää, että olisimme aidosti samalla viivalla toisiimme nähden.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä ajatus. Paitsi, että jos lasten tekemisen ehtona on se, että molemmilla vanhemmilla on sataprosenttisen pysyvä työpaikka tästä hetkestä eläkeikään asti, niin kukaan ihminen tässä maassa ei silloin saa lisääntyä. Yleinen taloustilanne vaihtelee, nousukauden jälkeen tulee aina lama, yrityksiä ja kokonaisia toimialoja häviää, eikä tätä kehitystä kukaan voi ennakoida kahtakymmentä vuotta etukäteen. Aivan kuten tässäkin jutussa kävi ilmi, moni pätkätyöläinen on ollut myös vakituisessa työsuhteessa, ja ne lapset ja lainat on tulleet kuvioihin silloin, kun luotto tulevaisuuteen on ollut kova.
Meillä on edessä isoja yhteiskunnallisia uudistuksia, joiden mukana pätkätyöläisyys vain lisääntyy, joten tämä asia voi koskea ihan joka ikistä työssäkäyvää jossain vaiheessa elämää. Se voi olla arkipäivää ihan kenelle vain, ihan milloin vain vaikka asiat olisivat nyt hyvin. Niin moni ihminen on ehtinyt jossain vaiheessa työuraansa ajatella, että hänellä on varma työpaikka, eikä se sitten ollutkaan niin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Älä höpötä muutoshousut, olet selvästi jossakin suojatyöpaikassa julkisella? Asian huomaa kommenteistasi selvästi. Et tiedä todellisuudesta yhtään mitään kun noin kirjoitat!
Itse olin vakityössä, perhe ja asunto, mutta työpaikka saneerattiin alta pois ja jäin työttömäksi.
Tein niinkuin Sinäkin ehdottelet, perustin yrityksen kun ei muuta työtä hyvistä työtodistuksista ja työhistoriasta huolimatta löytynyt.

Sanon suoraan, ettei monestakaan ole yrityksen perustajaksi, saatikka sitten sen saaminen kannattavaksi. Minä onnistuin ja tuo onnistuminen vaatii asennetta, kovaa työtä ja muutosvalmiutta, sekä hyvää tuntoaistia, mihin suuntaan yhteiskunta on menossa!
Suurin osa yhteiskunnan palkkalistoilla olevista ei kykene yrittäjäksi, sen voin sanoa. Yrittäjyys on ihan jotakin muuta kuin mennä vain valmiiseen organisaatioon hypistelemään toisten kirjoittamia papereita ja juttelemaan mukavia työkavereiden kanssa, sekä mielistelemään pomoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pätkäläisessä täytyy olla vikaa - hänen on siis muututtava. Ihmisen persoonaa on mahdoton muuttaa. Olen ollut itse hyvinä aikoina vakitöissä, nykyään pätkäläinen vuokratyöntekijä. Nyt olen ollut 4 kk ilman töitä, viimeisin työnantajani (nimeä en mainitse mutta kuuluisa mm. ruohonleikkuupalveluistaan) on käyttänyt palveluksiani parin kolmen päivän pätkissä. Eli olen opettanut vakituisen reitille ja sitä kautta itseni työttömäksi - ajatelkaapas omalle kohdalle...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Työvoimapula pelottelua et moni. Kouluttasi itsensä metallialalle näin saadaan alalle liikaa ja palkkoja voidaan pienentää kun on ylitarjontas

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jutussa sanotaan, että: "firmaan palkattiin nuoria tekijöitä kymmenen euron tuntipalkalla". Ja toisessa jutussa Yle uutisoi (tänään), että "Valtava työvoimapula vaivaa metallialaa – muutamassa vuodessa tarvitaan 53 000 uutta työntekijää".
Erikoinen yhtälö. Jos palkka on 10 e/tunti, ei ihme, että työvoimapula vaivaa. 1600 euron kuukausipalkalla ei voi ostaa asuntoa, autoa tai hankkia perhettä. Miten tällaiset orjatyömarkkinat ovat voineet syntyä hyvinvointivaltioon?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sama homma on muillakin "työvoimapulasta kärsivillä" aloilla. Palkka ja/tai työolot ovat sellaiset, ettei kukaan täydellä järjellä varustettu ihminen lähde moisiin töihin kuin pakkoraossa. Mutta tähän pakkorakoonhan se hallitus pyrkii työttömiä pistämäänkin.
Työvoimapula loppuisi jos työnantajat A) kouluttaisivat tarvitsemansa henkilöt. B) maksaisivat työstä kohtuullisen korvauksen C) pitäisivät huolen, ettei työolot ole epäinhimilliset.
Mutta kaikki edellä mainittu on pois osakkeenomistajien potista ja sen vuoksi näihin toimiin ei ryhdytä vaan vaaditaan valtiolta valmiita työntekijöitä jotka on pakotettu ottamaan mitä tahansa työltä vaikuttavaa vastaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuo metaallimiehen työttömyys ja 10 euron tuntipalkka tuntuu oudolta koska alalla on huutava pula jolloin olettaisi palkankin olevan kilpailukykyinen, ks. tämän päivän Yle:n nettisivun juttu: https://yle.fi/uutiset/3-10588878:
"Valtava työvoimapula vaivaa metallialaa – muutamassa vuodessa tarvitaan 53 000 uutta työntekijää". Olettaisi että kokeneelle metallimiehelle olisi kysyntää?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lääkäreitä koulutetaan vähän, jotta lääkärien palkat saadaan ylös. Metalliosaajia koulutetaan paljon, jotta metallin palkat saadaan alas. Työnantajien rummutus on tarkoitushakuista. Olen nauraen pannut merkille, miten laadukkaiden firmojen johtajat julkisesti ulisevat työvoimapulaa, että he ovat avuttomia kuin pikku vauvat, kyvyttömiä ratkaisemaan alansa rutiiniongelmia. Toimareiksi näkyy päätyvän ryhdittömiä ämmiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (45)

Uutisvirta

16:44
Kokoomus haluaa tiukentaa hoitotakuuta ja uudistaa soten kuntapohjalta: Vapaaehtoiset kuntayhtymät keinona
16:20
Asiantuntijat pitävät Lokan ja Vehkoon välistä oikeudenkäyntiä poikkeuksellisena – "Tämä on vasta ensimmäinen näytös"
16:18
Nokian yt-neuvottelut päättyivät, Oulusta irtisanotaan noin 70 työntekijää
15:59
Unelmien liikuntapäivä järjestetään Oulussa toukokuussa – kaupunki etsii tapahtumia päivään
14:47
Googlelle jälleen miljardisakko EU:lta – muutti jo eilen hakukonetoimintojaan
14:37
Viktor Orbán muovasi Fideszistä äärikonservatiivisen populistipuolueen – nyt sitä uhkaa lähtö EPP-puolueperheestä
13:39
Donner tilittää eduskuntavuosistaan – Soini halusi koko ajan ulkoministeriksi, harva kollega jutteli tai esitteli itsensä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan keski- ja itäosassa sekä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Oulun Stora Enson tehdas onko seuraava?

146 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Eläkkeiden OSTOvoimaa on korotettava

Kyllä minä mieleni pahoitin. Laitan tämän kommentin tietättömyyden piikkiin. En kirjoita enempää. Lue lisää...
yks`vaan

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.3.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image