Kotimaa

Kaupassa kaurajuoma kiinnostaa, mutta ravintolassa ekologinen ruoka ei pure asiakkaisiin – Syötkö lihaa 81 kiloa vuodessa vai maistuvatko pavut?

Kasvistuotteiden menekkiä on edistänyt ympäristöystävällisen ja terveellisen ruuan trendi sekä se, että tarjontaa on tullut lisää. Kotimaisia vaihtoehtoja on runsaasti tarjolla. KUVA: Marttiina Sairanen
Kotimaa 23.4.2019 7:00
Ossi Rajala

Lännen Media kysyi, miten kasvisvaihtoehdot pärjäävät kaupoissa ja ravintoloissa. Osuudet ovat vielä pieniä, mutta erityisesti kauratuotteissa kasvu on ollut kovaa.

Muutos on hidasta, mutta sitä tapahtuu. Suomalaisten ruokavaliossa kasvipohjaiset tuotteet korvaavat entistä enemmän liha- ja maitotuotteita.

Osuudet ovat toistaiseksi vielä melko pieniä, mutta kaupan alalla ennustetaan kasvistuotteille kasvua.

S-ryhmän ryhmäpäällikkö Heidi Salmi korostaa, että erityisesti kaurapohjaisuus puskee läpi.

– Myyntiluvut ovat kasvaneet räjähdysmäisesti esimerkiksi kasvipohjaisissa välipaloissa, kuten jogurttien ja rahkojen kaltaisissa valmisteissa. Kaurapohjaisten jogurttituotteiden kasvu oli viime vuonna jopa 70 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. Jogurttien, viilien ja vanukkaiden tuoteryhmän kokonaismyynnistä kasvipohjaisten osuus on tällä hetkellä runsaat viisi prosenttia.

– Maidon kulutus on laskussa, mutta vastaavasti kasvipohjaiset juomat kasvoivat viime vuonna yli 30 prosenttia, Salmi kertoo.

Myös Keskolla kehitys on ollut samanlaista.

– Kasvisruokajuomien osuus on jo noin 10 prosenttia maitotuotteiden myynnistä. Kasvisjuomia auttaa esimerkiksi se, että monet niistä ovat hyvän makuisia. Erityisesti kaurapohjaiset tuotteet menestyvät, Keskon osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen kertoo.

Maidonkaltaisia kasvisjuomia tehdään myös soijasta, riisistä ja manteleista.

Menekkiä on edistänyt ympäristöystävällisen ja terveellisen ruuan trendi sekä se, että tarjontaa on tullut lisää. Kotimaisia vaihtoehtoja on runsaasti.

Kasvisproteiinit yleistyvät hitaammin

Lihaa korvaavat kasvistuotteet eivät ole menestyneet ihan yhtä hyvin, mutta nekin ovat lisänneet suosiotaan.

– Lihaa korvaavien kasvistuotteiden myynti kääntyi viime vuonna jopa hieman miinukselle, mutta tänä vuonna kasvu on ollut tammi–maaliskuun aikana vahvaa. Lihatuotteisiin verrattuna kasvistuotteiden myynti on meillä vain muutamia prosentteja, Keskon Vuorinen sanoo.

Kasvisruoka valtaa asemia myös valmisruokahyllyissä.

– Esimerkiksi kasvispohjaiset ”mikroateriat” kasvoivat 50 prosenttia ja kasvispyörykät yli 60 prosenttia viime vuonna vuoteen 2017 verrattuna. ”Nyhtökaurabuumi” oli kuumimmillaan joitakin vuosia sitten, ja sen jälkeen kasvipohjaisten tuotteiden tarjonta on moninkertaistunut, Salmi kertoo.

Esimerkiksi kasvipohjaisissa välipaloissa myyntiluvut ovat kasvaneet paljon. KUVA: Marttiina Sairanen

S-ryhmän kaupoissa kasviproteiinituotteissa kasvua oli viime vuonna noin 5 prosenttia.

– Kasvissyönti ”arkipäiväistyy” ja siitä tulee enemmän ”uusi normaali” kuin vain muotijuttu, Salmi toteaa.

Kotimaisuusaste on kasvistuotteissa vahvaa. Nyhtökaura, härkis ja kauramuru ovat johtavia tuotteita.

– Odotamme, että kasvu jatkuu näiden tuotteiden osalta vahvana, Vuorinen toteaa.

Ravintolaruoka lisää suosiotaan

Ravintolat ruokkivat entistä useammin suomalaisia, sillä ravintolaruokailun suosio on ollut viime vuosina kasvussa. Ravintolaruoissa eivät kuitenkaan aina näy terveellisyys ja ekologisuus.

– Kaikkein nopeinta kasvua on ollut pikaruokaketjuissa, viime vuonna 8,5 prosenttia. Suuressa määrin eettiset ja ekologiset asiat eivät näy ravintola-asiakkaiden valinnoissa. Hinnan merkitys on yhä todella suuri. Buffet-ruokailuihin on tosin tullut enemmän salaattivaihtoehtoja, kertoo Matkailu- ja ravintolapalvelut ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.

– Aika moni sanoo arvostavansa kotimaisuutta, mutta usein kotimaiset raaka-aineet ovat kalliimpia eivätkä asiakkaat ole valmiita maksamaan niistä.

Ravintola-alan menestys on tiukasti kiinni yleisessä talouskehityksessä.

– Erityisesti nuoret aikuiset käyvät kaupungeissa ravintoloissa. Ravintolaruokaa haetaan myös enemmän kotiin joko itse tai eri kuljetuspalveluiden kautta. Suosion kasvu riippuu ostovoiman kehityksestä sekä siitä, että talous kasvaa, Lappi toteaa.

Muutos on jatkuvaa

Johtaja Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitto ry:stä korostaa, että muutos ruoka-alalla on jatkuvaa.

– Valtaosa kuluttajista sanoo, että he kulkevat kohti ekologisesti kestävämpää ja terveellisempää ruokavaliota. Myös kotimaisuutta arvostetaan entistä enemmän. Jopa neljä viidestä sanoo arvostavansa kotimaisuutta. Se on kuitenkin eri asia, näkyykö arvostus lopulta ruokakorissa. Tuontituotteiden tarjonta on valtavaa, Tammivuori sanoo.

Elintarviketeollisuus on Tammivuoren mukaan muutoksessa kohti ympäristöystävällisempää ruokaa.

– Esimerkiksi perinteiset lihayhtiöt ja meijerit tekevät nykyisin kasvisvaihtoehtoja. Se kertoo siitä, että yritykset tuntevat kuluttajan ja haluavat tarjota hänen arvomaailmaansa sopivia tuotteita, hän toteaa.

Muutos on hidasta

Suomalaisten ruokailutottumukset eivät suuressa mittakaavassa vaikuta muuttuvan nopeasti. Luonnonvarakeskus tilastoi vuosittain, kuinka monta kiloa suomalaiset syövät eri ruoka-aineita.

Vuositasolla suuria vaihteluita ei ole. Siipikarjan lihan suosio on ollut nousussa pitkän aikaa.

Suomalainen kulutti vuonna 2017 keskimäärin 160 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 65 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia.

Naudan ja sian lihan kulutus on pysynyt ennallaan 2000-luvulla. Vuonna 2000 lihaa kului keskimäärin 69,5 kiloa suomalaista kohti eli yli 10 kiloa vähemmän kuin 2017.

Juustojen, jogurtin ja kerman käyttö on kasvanut, mutta muiden maitotuotteiden kulutus on ollut 2000-luvulla laskussa.

Tuoreiden vihannesten käyttö on ollut kasvussa. Vuonna 2017 suomalainen söi tuoreita vihanneksia noin 52 kiloa, mikä oli noin 10 kiloa enemmän kuin vuonna 2000.

Lähde: Luonnonvarakeskus

MAINOS

Kommentoi

Vai kaurajuomaa ravintoloissa, älä naurata. Vettä juodaa ja sunnuntaisin rasvatonta maito, kiitso Sipilälle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meidän firman avokonttorissa leijuu torstaisin inha pierunhaju iltapäivisin. Siksi joustan töistä klo 14 aikaan, koska kahvitauko näyttää laukaisevan johtoryhmän ja sen vahennusten anukset. Sukupuoleen katsomatta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos meinaa syödä tuon määrän lihaa puvi-suositusten mukaan vain kerran viikossa, on se kerralla 1.6 kg. Se on vanha maili ja menee parhailla alle neljän minuutin tasasella. Cooperissa pitää sitten sinitellä loppuun viisi kiloa kerralla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihan naurettavaa verrata papuja ja lihaa toisiinsa. Pavuista voi joku kuvitella saavansa proteiinia, mutta kun asia ei ole niin yksinkertainen. Pavun proteiinit kun ovat aminohappoprofiililtaan ihmiselle hyödyttömiä ja menevät polttoon, ei rakennusaineeksi. Lihan proteiini sopii täydellisesti ihmiselle ja sisältää myös muita välttämättömiä ravintoaineita. Pavuilla ei voi siten mitenkään korvata lihaa ruoka-aineena.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oletko tietoinen mistä kehonrakentajien proteiinivalmisteet tehdään? Juurikin niistä pavuista ja maitoproteiinista.

Mutta mahtavaa, että Kalevan kommenteissa on tällaista tietoa ("pavun proteiinista ei ole mitään hyötyä") - lääketieteen maailma mullistuisi jos tutkijat älyäisivät näitä lukea.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Erittäin kiehtovaa, uutta lääketieteellistä tietoa sinulla. Palkokasvien proteiini siis ei käy ihmiselle.

Miksi bodarien lisäravinneprotskut on tehty pitkälti joko soijasta tai maidon herasta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja tämä ”ekologinen” buumi vähentää ekologista monimuotoisuutta Suomessa. Karjan laiduntaminen häviää kulutuksen alentuessa ja kilpailun ajaessa tuotannon isompiin yksikköihin. Laitumailla eläneet lintulajit häviävät. Tuoreita vihanneksia ei Suomessa talvella voi ”ekologisesti” kasvattaa kuin luonnon ulos rajaavissa energiaa tuhlaavissa kasvihuoneissa, lehmät sen sijaan voivat tuottaa maitoa ja lihaa kesällä säilötyllä heinällä. Ja samanlaiseen monokulttuuriin perustuu kasvisten ja viljan tuottaminen ulkomaillakin. Espanjassa kokonainen laakso on verhottu kasvihuoneilla tuottamaan meille sitä ”ekologista” kasvisruokaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin, mutta kun se kasvihuonesähkö tulee talvella siitä ilmansuunnasta, mihin punavihreät itämaantietäjät ovat tunteneet vastustamatonta kaihoa jo yli sata vuotta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

85
Mielikuvat, populismi ja politiikan ääripäät puhuttivat keskustalaisessa kesäillassa – Sipilä: "Maailmankirjat ovat eri asennossa kuin neljä vuotta sitten"
55
Puheenaihe: Tarvitaanko Suomeen kaivosvero?
52
Pääministeri Rinne uskoo, että sivu suun menneet johtopaikat edesauttavat Jutta Urpilaisen pääsyä komissaariksi
39
Lapsen ei tarvitse opettaa itseään, muistuttaa Opetushallitus – opetusneuvos teroittaa opettajien roolia: "Kaiken pitää olla suunniteltua"
30
Törkeästä veropetoksesta epäilty mies pakeni nuuskalastin kanssa, oli ajaa tullimiesten päälle Tervolassa – poliisi tutkii asiaa murhan yrityksenä
28
Vuodetut asiakirjat luovat karun kuvan sopimuksettoman brexitin vaikutuksista – Britanniaa saattaa uhata pula polttoaineesta, ruuasta ja lääkkeistä
19
Sammaltien muuttaminen yleiskaavassa työpaikka-alueeksi huolettaa asukkaita – "Uusia rakennuslupia voi nykytilanteessa saada, mutta hakijaa informoidaan yleiskaavasta, ympäröivästä alueesta ja siihen liittyvistä riskeistä"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: 
Maan pohjois- ja länsiosassa etelätuuli on voimakasta aamulla ja aamupäivällä, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Hoitajien palkkoja pitää leikata

Tuollaisia juttuja tulee, kun tietyt ihmisrymät ei käytä kondomia Lue lisää...
Skeptikko

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

17.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image