Kotimaa

Katri Pihlaja huolestui 26-vuotiaista nuorista, jotka olivat heittäneet hanskat tiskiin – Tampereella on kehitetty hoito-ohjelma mie­len­ter­vey­son­gel­mis­ta kärsiville, joita on aikanaan kiusattu koulussa

Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Suvi Reiman (vas.) ja kehittäjäsosiaalityöntekijä Katri Pihlaja Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluista olivat Suomi-Areenassa kertomassa uudesta mallista kiusaamisväkivallan uhrien auttamiseksi. KUVA: Veera Korhonen
Kotimaa 15.7.2019 15:26
Hannamari Ahonen

Puolet Tampereen mielenterveys- ja päihdepalveluiden alle 30-vuotiaista potilaista on aikanaan kokenut kiusaamisväkivaltaa koulussa. Orivedellä 70 prosenttia hoito-ohjelmaan osallistuneista alaikäisistä nuorista ei ole tarvinnut enää hoitosuhdetta.

"Jotta elämä ei jäisi elämättä" – Porissa maanantaina alkaneen Suomi-Areena -keskustelutapahtuman ensimmäisen aamun keskustelu oli osuvasti nimetty.

Aiheena oli, miten pitkään jatkunut koulukiusaaminen voi vaikuttaa ihmisen elämään aikuisenakin niin, että elämä voi ongelmien takia jäädä elämättä. Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluissa on kehitetty hoito-ohjelma, jolla kiusaamisväkivaltaa kokeneita on saatu autettua. Ohjelmaa on toteutettu 4,5 vuotta.

Tampereella havahduttiin siihen, että alle 30-vuotiaista mielenterveyspotilaista puolet oli sellaisia, joita oli pitkäkestoisesti kiusattu koulussa. Kun potilaat käytiin läpi, heistä oli nuoria enemmän kuin oli ajateltukaan. 1990- ja 2000-luvulla nuoria on psykiatrisissa potilaissa paljon.

Lähetteet mielenterveyspalveluihin kasvaneet koko maassa

Kehittäjäsosiaalityöntekijä Katri Pihlaja alkoi kehittää omaa hoito-ohjelmaa, jolla kiusaamisväkivaltaa kokeneita mielenterveyspalveluiden asiakkaita autettaisiin.

Koulukiusaamisen ehkäisemiseksi on ollut erilaisia kouluohjelmia, mutta silti kiusaamista ei ole saatu kitkettyä. Aina ei huomata, että psykiatrisista ongelmista kärsivien ihmisten ongelmat juontuvat kiusaamiseen. Ei ole siis löydetty juurisyytä.

Työ on tärkeää, koska lähetteet mielenterveyspalveluihin ovat koko valtakunnassa kasvaneet viime vuosina. Yksi selitys on toki sekin, että nyt mielenterveyden ongelmia tunnistetaan paremmin ja apua haetaan helpommin.

– Kun tapaa 26-vuotiaan nuoren, joka on heittänyt hanskat tiskiin, koska kokee että hänellä ei ole merkitystä, se on saanut miettimään, miten kiusaamisväkivaltaa kokeneita voidaan auttaa, Pihlaja sanoo.

Yksinäisyys ja vaikeudet sosiaalisissa tilanteissa seurausta kiusaamisesta

Monilla kiusaaminen on voinut alkaa jo päiväkodissa tai alakoulussa ja joillakin jatkua vielä yläkouluun asti. Toisella asteella eli lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa kiusaaminen voi loppua ja nuori tuntee, että kaikkihan on hyvin.

Kiusaamisesta johtuvat ongelmat voivatkin nousta pintaan vasta myöhemmin elämässä.

– Nuorella jää opinnot kesken tai opinnoista valmistuminen tai työelämään siirtyminen voivat viivästyä, kliininen asiantuntija Minna Jokiniemi Tampereen kaupungin Mielenterveys- ja päihdepalveluista kertoo.

Kiusaamisesta voi seurata myöhemmin elämässä masennusta, ahdistuneisuutta, yksinäisyyden tunnetta ja vaikeuksia selvitä sosiaalisissa tilanteissa.

Nuorten ryhmässä on puhuttu ahdistavista kokemuksista

Katri Pihlajan kehittämä hoito-ohjelma on ryhmämuotoinen malli niille, joilla jo on psykiatrinen sairaus. 4–8 hengen ryhmä kokoontuu viisi kertaa, puolitoista tuntia kerrallaan.

– Aikuisilta osallistujilta on tullut palautetta, että on hyvä, kun ryhmissä on menty suoraan asiaan. On puhuttu auki huonommuuden tunne ja itsemurha-ajatukset.

Ryhmässä on ymmärtänyt, että muutkin ovat kokeneet saman.

Orivedellä samalla hoito-ohjelmalla on autettu alaikäisiä 13–17-vuotiaita nuoria ajatuksella, että ehkäistään pidempiaikaisia ongelmia.

– Kolme vuotta sitten havahduimme siihen, että hoitojaksot ovat pidentyneet ja samat nuoret tulevat aina vain uudelleen hoitoon, kertoo sairaanhoitaja Anna Walinen.

Nuorten ryhmään valittiin osallistujia matalalla kynnyksellä. Ei tarvinnut välttämättä olla lääkärin lähetettä, vaan nuoria tuli myös etsivän nuorisotyön, koulukuraattorien ja kouluterveydenhoitajien kautta.

– Samaan ryhmään ei otettu kaveruksia, eikä samalla luokalla olevia.

Ryhmässä on puhuttu itselle vaikeista ja ahdistavista kokemuksista.

Walisen mukaan mallista ovat hyötyneet erityisesti nuoret, jotka ovat nivelvaiheessa siirtymässä yläkoulusta toisen asteen opintoihin tai jotka ovat juuri siirtyneet.

– 70 prosenttia ryhmään osallistuneiden hoitokontakteista on voitu päättää kokonaan.

Aikuiset eivät aina tee mitään kiusaamiselle

Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Suvi Reiman on ollut koululääkärinä ja nähnyt, miten kiusaamiseen suhtaudutaan.

– Jo se, että käytetään sanaa koulukiusaaminen, on vähättelevää. Usein kuulee sanottavan, että "ainahan jotain kiusataan" tai "elämässä pitää kovettaa nahkansa".

Reiman on myös nähnyt, että kiusattu nuori ei aina saa aikuisilta kaipaamaansa tukea. Vaikka nuori olisi kertonutkin kiusaamisesta useammalle aikuiselle, mitään ei tehdä.

– Silloin viesti nuorelle on selvä. Nuori kokee, että ei ole minkään arvoinen.

Kiusaajan vanhemmat voivat loukkaantua

– Kun kiusaajana olleen nuoren vanhemmille tulee viesti, että heidän lapsensa on osallistunut kiusaamiseen, aikuiset helposti loukkaantuvat. Huoltajat ovat jopa vaatineet anteeksipyyntöä, että heidän lastaan syytetään kiusaamisesta.

Reimanin mukaan kiusaamista on usein vaikea todistaa, ei ole silminnäkijöitä.

Reiman toivoo, että vanhemmat puuttuisivat oman lapsensa käytökseen.

– Jos nuori on elänyt ympäristössä, jossa hänen empatiakykyään ei ole ruokittu, se voi johtaa käyttäytymiseen, jossa ei piitata toisen kärsimyksestä.

Kiusaaminen voi olla myös kiusaajalle suojautumiskeino: hän ei ole itse saanut lämpöä ja rakkautta.

Kiusaajan vanhemmat voivat kuitenkin muistaa, että vaikka heidän lapsensa olisi tehnyt jotakin järkyttävää, sellainen käyttäytyminen voi olla vain kehitysvaihe.

Asia pitää käsitellä.

Kiusaamisväkivalta

Kansankielellä puhutaan koulukiusaamisesta. Koulukiusaaminen-termi voi vähätellä vakavaa asiaa.

6–7 prosenttia peruskoululaisista kokee tulleensa kiusatuksi.

Kouluvuosien kiusaaminen voi vielä myöhemmin elämässä johtaa masennukseen, ahdistuneisuuteen, yksinäisyyteen, itsetunto-ongelmiin ja vaikeuksiin selvitä sosiaalisissa tilanteissa.

Tampereen mielenterveyspalveluiden asiakkaissa noin puolta oli kiusattu koulussa.

Poikia kiusataan enemmän kuin tyttöjä, vaikka ero tasaantunut. Vähemmistöryhmien edustajia kiusataan keskimäärin enemmän.

Tampereella ollut käytössä erityinen ohjelma kiusaamisväkivallan uhreille 4,5 vuotta.

Ohjelman on läpikäynyt reilut 150 osallistujaa.

MAINOS

Kommentoi

Hyvä, että kerrankin on ohjelma, jossa kiusaamista kokenut nuori pääsee elpymään ja vahvistuu. Kaikilla on oikeus elää rauhassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minkälaisia ovat vanhemmat jotka jotka eivät voi hyväksyä omien lasten huonoa toimintaa kiusaustilanteissa.
Jotenkin tuntuu että vanhemmuus on monella hukassa. Ei meidän kulta tee sellaista. Aina pitäisi olla tietty varauksellisuus.
Kukaan meistä ei ole 'synnitön'.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kesken jääneitä kouluja, masennusta, sairauslomia, itsemurhayritys, sosiaalisten tilanteiden pelko ja vasta diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö. Taustalla koko peruskoulun ja 2.asteen koulutuksen aikainen kiusaaminen, jota jatkui myös työelämässä. Pääsin psykoterapiaan ja toivottavasti minusta tulee vielä työkykyinen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ovat jotenkin outoja ja erilaisia. He kuuluvat erikoisiin perheisiin ja kasvaneet ilman vanjempien tukea ja rakkautta. Ihan normaaleja lapsia ei kiusata ollenkaan. Ketäänhän ei saisi kiusata millään perusteella mutta aina sitä esiintyy. Millään kivakoulu höpötyksillä ja lässytyksillä kiusaaminen ei lopu. Kerran kun pamauttaa nyrkillä päin pläsiä niin loppuu. Jos ei niin toisella kerralla kyllä. Tämä on totuus joka toituu aina. Siihen ei vaan höpöhankkeet ala. Loppuisi heti kiusaaminen heti eikä jatku vuosikausia niinkuin nykyään ja pilaa elämän toisilta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Entäpä sitten, jos kiusaaminen tapahtuu perheen sisällä. Veli kiusaa toistaan. Vanhemmat eivät huomaa, eivätkä opeta kiusaajalle mikä on oikein ja mikä väärin. Eivät huomaa tai halua huomata pitkäkestoista, koko lapsuuden jatkuvaa mollaamista ja ulkopuolelle jättämistä. Tämä sinun kirjoitus on provo. Moni kiusattu on oikeasti todella kultainen ihminen, viisas mutta herkkä. Sinä itse taidat olla kiusaaja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

vika valitettavasti. Nämä nykyhankkeet voisi kuopata kokonaan. Näkee niiden tulokset, ei mitään saatu aikaiseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyi mikä kommentti. Väkivalta ei ole keino vaan oikea ja riittävä puuttuminen tilanteeseen ja kiusaajan saattaminen vastuuseen teostaan. Minäkin olen koulukiusattu ja kärsin siitä edelleen, vielä 30 v päästä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Löin osaa kiusaajistani, ja se loppui siihen. Ketään ei kiinnostanut, miksi kiusattiin ja miten puuttua, joten totta kyllä puhut tuossa kohtaa.

Mutta kiusaajia voi lopulta olla niin monta, että kaikkia ei yksin pysty päihittämään,ja myös aikuiset voivat kiusata/käyttää hyväkseen jo muutenkin ahdisteltua lasta, joten joskus tilanteiden kuormittavuus ja pitkä kestoisuus vie voiton.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun kiusattu lyö kiusaajaa päin pläsiä, niin kiusaaminen loppu vain tämän yhden henkilön kohdalla. Kiusaaja vaihtaa kohteekseen toisen hekilön. Kiusaaminen ei siis lopu. Kaikista ei ole lyömään takaisin.
Kun tulee kiusatuksi ryhmän toimesta, niin takaisinlyöminen on harvoin vaihtoehto.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Edellinen viesti lähti liian aikaisin. On niin väärin, että kun vanhempi näkee omien lastensa kiusaavan toistaan, sanotaan vain, että oppiipa pitämään puoliaan. Ei. Se on kasvatuksen paikka. Jos kiusaamisen kotonakin annetaan jatkua, kiusattu (usein herkempi, pehmeämpi, nöyrempi lapsi), oppii varomaan, pelkäämään ja vihaamaan. Taas se kiusaaja, joka voi olla kovempiluonteinen, oppii, että kiusaamalla ja syrjimällä hän saa tahtonsa läpi ja kovettuu entisestään. Oma napa tulee liian tärkeäksi.

Tämä jos jatkuu koko kouluiän, koulussa, kotona, riparilla, ammattikoulussa, lopputuloksena on aikuinen joka ei kykene luottamaan keneenkään. Joka oppii vihaamaan kiusaajiaan, oppii pelkäämään, että kaikilla ihmisillä on jotain häntä vastaan. Oppii sen, että ihmisiä on syytä varoa. Ihmiset eivät opi tuntemaan, kuinka ihana ja huumorintajuinen tämä kiusattu ihminen sisältään on. Pahimmassa tapauksessa hän syrjäytyy työelämästä ja kaikesta. Kiusaajat sen sijaan porskuttavat ja menestyvät ja kaiketi kiusaavat myös työelämässä.

Kiusaaminen tulisi kitkeä pois, niin kaikilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet menestyä elämässä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulussa on autististen henkilöiden hoitoon pääsyjä vaikeutettu ja kuntoutus ei ota kunnolla huomioon autismin kirjon oireita ja vaikeutta. Esimerkiksi asumisten kuntoutuksissa tungetaan sekaan, kuten psykoosi-tyyppisistä sairauksista kärsivien joukkoon. Skitsofreenikot eivät todellakaan ole välttämättä aivan sitä parasta seuraa autismin kirjon henkilöille.

Mtt/"Oksote" keskittyy ymmärrettävistä syistä nuorten henkilöiden hoitoon. Itse kärsin muun muassa PTSD-oireiluista, mikä voi ilmetä vaikeina jaksoina mm. IBD-oireiluna eli rajuna suolisto-oireiluna sekä ihottumana ja kovina fyysisinä kipuina. Post-traumaattisen stressisyndrooman diagnoosia en ole saanut. Itse olen kokenut joutuneeni viettämään sellaista elämää, mitä täysin voitaisiin esimerkiksi sota-aikaan todellakin rinnastaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kunpa kiusaaminen otettaisiin vakavasti! Se on pidemmän päälle suuri yhteiskunnallinen ongelma. Moni kiusattu syrjäytyy työelämästä, ei pysty aikuisena verkostoitumaan jne, koska ei luota ihmisiin. On NIIN VÄÄRIN

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

11.12.
Oulussa perjantaina esiintyvä Take 6 hitsaa yhteen gospelmusiikkia ja pophittejä – "Olemme vanhan koulukunnan a cappella -yhtye"
11.12.
Kaksi miestä mur­tau­tui lii­ke­ti­loi­hin ja va­ras­toon Ko­la­ris­sa – aje­li­vat va­ras­te­tuil­la moot­to­ri­kel­kal­la ja mön­ki­jäl­lä läpi yön, kunnes poliisi sai miehet kiinni
11.12.
Kärpät palasi voittojen tielle junioripainotteisella joukkueella – Päävalmentaja Manneria sijaistava Lauri Mikkola: ”Tämä oli iso taisteluvoitto”
11.12.
Ikimuistoinen ilta – Kärppien tähtien tuuraajaksi hälytetty Olli Vanttaja, 20, nautti kauan odottamastaan liigadebyytistä jokaisella solullaan Tilaajille
11.12.
Korjaamohallissa tulipalo Torniossa, vahingot jäivät lieviksi
11.12.
Oulujoella käyty koulua 90 vuotta – juhlaa vietettiin keskiviikkona
11.12.
Oulujoen koulua on kehitetty perinteitä kunnioittaen – se perustettiin Oulujoen kuntaan 1939

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono aluksi maan itäosassa, Kainuun maakunnassa, Lapin itäosassa sekä Koillismaalla Taivalkoski ja Kuusamo lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli on huono maan itäosassa sekä Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Kerrostalo

Kaupunkiin matkaa 20 km. Yleinen liikenne pelaa hyvin. Lentokentälle sentään on matkaa se 30 km jotta pääsee avartumaan.... Lue lisää...
OKT asukki

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

12.12.

Fingerpori

12.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image