Kotimaa

Kätilöliiton mukaan huoli synnyttäjien ja vauvojen tur­val­li­suu­des­ta on maanlaajuinen – "Arvostammeko me uusien lasten syntymää ja perheitä satsaamalla heihin?"

Suomessa synnyttäminen on maailman turvallisinta, mutta siltikin kätilöt ovat ilmaisseet huolensa synnyttäjien ja vauvojen potilasturvallisuudesta.
Kotimaa 16.2.2020 14:59
Minna Akimo

Kun kätilöllä on työssään liian kiire ja liikaa potilaita vastuullaan, aika on pois synnyttävien äitien ja perheiden tukemisesta ja kohtaamisesta. Oysissa työskentelevät kätilöt tekivät työpaikastaan kantelun, kun aikaa tärkeisiin seurantamittauksiin ei jäänyt.

Kätilöliiton puheenjohtaja Katriina Bildjuschkin on kuullut saman viestin monta kertaa: kätilöiden työskentelyolot ovat muuttuneet tavalla, joka uhkaa jo synnyttävien naisten ja vauvojen potilasturvallisuutta.

Kätilöt kertovat kiireestä, joka johtaa siihen, että synnyttäviä naisia ei ehditä auttaa ja tukea riittävän hyvin.

Lauantaina Yle kertoi, että toistakymmentä Oulun yliopistollisen sairaalan (Oys) vierihoito-osastolla työskentelevää kätilöä on kannellut osaston tilanteesta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Kätilöiden mielestä potilasturvallisuus sairaalan vierihoito-osastolla on vaarassa.

Ylen haastattelemien kätilöiden mukaan joissain tapauksissa potilaiden infektioiden hoito on saattanut viivästyä tai sikiöiden sydänääniä ei ole ehditty seurata riittävällä tarkkuudella. Myös vauvojen verensokerimittaukset ovat viivästyneet.

– Riskit näissä asioissa voivat olla hengenvaarallisia. Perusasiat pitää pystyä hoitamaan synnytyksen aikana, ja kätilöllä on oltava aikaa seurata tilannetta. Jos näin ei ole, silloin tilanne voi olla vaarallinen, Kätilöliiton puheenjohtaja Katriina Bildjuschkin sanoo.

Bildjuschkinin mukaan Oysin tilanne ei ole ainutkertainen.

– Kentältä tulevat viestit kertovat samanlaisista huolista ja kiireistä.

Kätilöliitto teki asiasta oman kannanottonsa jo 13. helmikuuta. Kannanotossa liitto toi esille sen, että kätilöresurssit on jaettava uudelleen niin, että huomioidaan työn vaativuus ja tehtävien laajuus.

– Synnyttäjillä ja tuoreilla vanhemmilla on oikeus saada riittävästi ohjausta ja tukea elämänsä suurimmassa muutoksessa. Kätilön paikka on perheiden luona, ja työantajan on se mahdollistettava, kannanotossa todetaan.

Vastuualuejohtaja kiistää ongelmat

Ylen haastattelussa Oulun yliopistollisen sairaalan naistentautien ja synnytysten vastuualuejohtaja Eila Suvanto kiisti jyrkästi kätilöiden esiin nostamat ongelmat.

Hänen mukaansa vierihoito-osasto ei ole huonosti hoidettu tai resursoitu, eikä potilasturvallisuus osastolla ole uhattuna.

Katriina Bildjuschkinin mukaan näin varmasti onkin, jos katsoo pelkkiä tilastoja ja budjettia.

– Ymmärrän sen, että sairaanhoitopiirit ovat puun ja kuoren välissä, koska kunnat maksavat sen, mitä erikoissairaanhoito kuluttaa. Nyt on arvovalintojen tekemisen hetki. Arvostammeko me uusien lasten syntymää ja perheitä satsaamalla heihin?

Bildjuschkin konkretisoi tilannetta kätilöiden ja potilaiden suhteella. Jos paperilla yhden kätilön vastuulla on seitsemän perhettä, se ei suinkaan tarkoita seitsemää henkilöä. Todellisuudessa potilasmäärä voi olla moninkertainen.

– On ongelmallista, että seitsemän perhettä lasketaan seitsemäksi potilaaksi, kun käytännössä siinä on äidin lisäksi puoliso, yksi tai kaksi vauvaa ja joitain muita läheisiä, jotka tarvitsevat kätilöltä jotain. Työnjohdon pitäisi nähdä se todellinen potilasmäärä, jota yksi ja sama kätilö hoitaa.

Bildjuschkin toteaa, että mitoitus toimii silloin, kun kaikki menee hyvin. Jos synnytys ei sujukaan suunnitelmien mukaan, ongelmat kasautuvat hetkenä, jolloin avun tarve on suurin.

– Kyse on siitä, kun yhdellä kätilöllä on liian monta asiakasta yhtä aikaa. Hän ehkä ehtii tehdä toimenpiteet teknisesti hyvin, mutta hänellä ei ole ylimääräistä aikaa kysyä, miten potilas voi ja tarvitseeko hän kenties jotain. Jokainen ihminen ymmärtää, että sellainen ei ole hyvää hoitoa.

Kyse naisten oikeuksista

Kätilöliiton puheenjohtaja katsoo, että turvallinen synnytys on mitä suurimmassa määrin myös nais-, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymys.

Arvopohjaiset kysymykset nousevat merkityksellisiksi maassa, jossa pohditaan syitä, miksi syntyvien lasten määrä vähenee vuosi vuodelta.

– Näen tämän asian vahvasti nais-, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksenä, sekä myös lapsen oikeutena hyvään hoitoon. On ratkaistava se, nähdäänkö synnyttävät naiset ja heidän perheensä niin arvokkaina, että heillä olisi oikeus saada hyvää seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvää hoitoa ja ohjausta.

Bildjuschkin tunnistaa keskustelun taustalla myös vanhakantaista ihmettelyä siitä, mikä synnyttämisessä voi olla niin vaikeaa, koska "ainahan naiset ovat synnyttäneet, eikä ennenkään kukaan ollut heitä tukemassa".

– On totta, että naiset ovat pelänneet synnytystä, kun vielä 1800-luvulla äitiyskuolleisuus oli yleistä. Nykyisin äitiyskuolleisuus hyvinvointivaltiossa on poikkeuksellista, joten nyt mitataan sitä, ovatko puheet perheystävällisyydestä totta vai pelkkää päälle liimattua juhlapuhetta.

Bildjuschkin korostaa, että kätilön työssä ei ole kysymys vain "vauvan ulosauttamisesta", vaan koko perheen tukemisesta uudessa elämäntilanteessa.

Kätilöt ohjaavat ja tukevat synnyttäviä äitejä muun muassa varhaisen vuorovaikutussuhteen luomisessa ja imetyksen aloittamisessa.

– Näitä asioita ei voi opettaa videolta, vaan tässä kaikessa tarvitaan dialogista ohjaamista, puheenjohtaja sanoo ja jatkaa:

– En tiedä mitään merkittävämpää asiaa kuin raskauden aika, jolloin lapsi kasvaa kohdussa. Siinä vaiheessa tapahtuu paljon sellaista, joka vaikuttaa vauvan ja koko perheen loppuelämään merkittävällä tavalla.

Synnytysten keskittäminen näkyy nyt

Lännen Media kertoi marraskuussa 2018, että koko 2000-luvun ajan Suomesta on lakkautettu yksi synnytyssairaala tai -yksikkö vuodessa. Vielä vuonna 1975 lapsia synnytettiin 63 synnytysyksikössä tai -sairaalassa.

Nyt synnytyssairaaloiden määrä on reilut kaksikymmentä. Osa toimii poikkeusluvan turvin.

Kätilöiden esiin tuomat huolet potilasturvallisuudesta kertovat myös synnytysten keskittämisen tuomista ongelmista.

– Varmasti (synnytysten keskittäminen) näkyy. Synnytysmatkojen piteneminen tuo mukanaan omat ongelmansa, ja isoissa yksiköissä kodinomaista tunnelmaa on vaikea luoda. Isoissa yksiköissä tulee helposti tunnelma, että toisesta päästä sisään ja toisesta ulos. Sellaisessa tilanteessa kodinomaisuus kärsii, hän sanoo.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (59)

Lieneekö poliittinen lskkoilu ja uhksilu kysymyksessä. Tällainen tuntuma minulle tulee kun tiedän isojen vuodikertojen aikana syntyneen lähes kolmikertaisen lspdimäärän js vielä pari vuosikymmentä ditten kakdikertainen vsuvajoukko nykyiseen. Nyt ei jakseta tuotakaan määrää asiallisesti synnyttää,väittävät niin . Olenko ymmärtänyt väärin ?Pienimmissä yksiköissä vain 1,6-1,7 lasta vuorokaudessa!!! Haloo.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisi mielenkiintoista nähdä pitemmän ajan tilastoja kätilöiden ja synnytysten määrän suhteesta. Onko nyt vähemmän kätilöitä suhteessa synnytyksiin.
Silloin voisi pohtia tätäkin keskustelua faktojen pohjalta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos Meri-Lapistakin synnytysosasto poistuu, niin samalla katoaa myös muutkin leikkaukset ja leikkaushenkilökunta. Tyhmyyttä on ollut ajaa alas toimivat synnytyssairaalat. Miehethän näitä päätöksiä ovat etupäässä olleet ajamassa. Nainen ja lapset ovat näköjään vielä nykyaikana toisarvoisia, joiden hengellä ja hyvinvoinnilla ei ole mitään väliä. Mitä tapahtuu paikkakunnilla jonkun katastrofin yhteydessä, jos leikkaushenkiökuntaa ei ole. Kemi-Tornio akselillakin on lukuisia suuria tehtaita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitikö tämäkin vielä nähdä 2020-luvun Suomessa, että ollaan ku kehitysmaat. Aivan käsittämätöntä toimintaa ja eihän kukaan lähde valittamaan, jos ei todella ole aihetta ja, jos ei ole pitempää seurantaa asioista. Nyt kuntapolitikot asiat kuntoon ja vähän äkkiä, että Suomessa on edelleen turvallista synnyttää.

Minulla on vain hyviä kokemuksia synnytyksistä, joissa olen saanut olla mukana, mutta yhtään ei ole tämän päivän tilanteen mukaan arvioiden onneksi ollut Oulussa. Kolme tyttöä syntyi Tammisaaressa, jossa oli valtakunnan paras synnytyssairaala, mutta sekin piti lopettaa, kun se oli liian hyvä. Se oli muuten aivan erinomainen sairaala, huippu hyvä. Suomi näköjään säästää itsensä hengiltä. Suuruuden ekonomia ei vain toimi kaikissa asioissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulaskankaan synnäri uudelleen käyttöön loppuu , siellä saa vauvat ja äidit erittäin hyvää hoitoa. Nyt ei ole Saarikko päättämässä ei muuta kun adressi liikenteeseen niin kyllä kannattajia löytyy. Tyhmää siirtää kaikki Ouluun kun muutenkin on kaikki sekasi remontin vuoksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tää on niin totta. Hyvin toimivat synnärit lakkautettu ja tässä sitä nyt ollaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulaskankaan sairaala oli turvallinen synnytyssairaala. Tutut hoitajat ja lääkärit ja nyt Oulussa epäpäteviä hoitajia ravaamaassa edestakaisin. Täytyy ottaa uusi perheenjäsen vastaan kotona, lapsi saa syntyä rauhallisessa ympäristössä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minä ole se synnyttäjä joka vuotaa ko seula synnytysten jälkeen.Ja olen saanut hyvää hoitoa usemmman kerran.Olen saanut vauvalle hoitoa yöllä, että saan vahvistua ennen kotiin lähtöä.Voi niitä aikoja,kun pieni tuotiin viekkuun yöllä syömään.:))
Nyt opiskelen hoitajaksi,näille vauvoille.Sen verran oli ihanat kokemukset että sitä haluaisin tehdä.Olkoon kiirettä mutta asiakkaat ovat parasta siellä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vuonna 2011 synnytin tytön oulussa ja tänä päivänäkään emme tiedä syntymä painoa. Koska kätilö mittäsi sen 3800g. Seuraavan päivänä mainitsin asiasta eträ paino ei voi pitää paikkaansa joten puntaroimme uudelleen. Joten syntymä painoksi on paperwihin laitettu n. 3300g. Kiire on ollut jo sillon ei käy kateeksi kätilöitä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Terveydenhoitokunnan työteho on todella heikko. Some-asit ja juoroilut pitää hoitaa kotona, ja keskittyä työhön. Akvaarioissa on ruuhkaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiirettä pitää joillain hoitajilla, toisilla taas ei. Muuan vuosi sit lääkäri käski käydä kysymässä hoitajaa, josko voisi helpottaa oloa. Noh oveen koputettuani odotin hetken ilman mitään vastausta. Sit koputin uudestaan ja avasin oven. Toistakymmentä hoitajaa rupatteli hämärässä huoneessa suurin osa älylaitteet käsissä ja kun kysyin jeesiä, kaikki hiljaa tuijottelivat toisiaan, kunnes yksi nousi keskellä huonetta ja tuli tiedustelemaan mitä asiaa. Ei näyttänyt olevan kiire kenelläkään, vaikka potilaita kyllä jonossa oli melkoisen paljon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiire näkyy ja tuntuu osastolla 13. Soittokellot soi koko ajan, toiset synnyttäneet auttavat sektioäitiä ja muita synnyttäneitä, kun kätilöt eivät ehdi tulla. Ensi synnyttäjä yrittää avuttomana saada apua imetykseen ja vauvan hoitoon, mutta kukaan ei ehdi kunnolla auttaa.
Samana päivänä synnyttäneelle äidille puhutaan jo kotiutumisesta. Potilaita on liikaa ja sitä yritetään selvittää aivan liian aikaisella kotiuttamisella. Vieripolilla kulkeminen pienen vauvan kanssa on todella raskasta ja vaikuttaa tosi paljon äidin jaksamiseen.
Olen synnyttänyt Oyssissa 10 vuotta sitten ja nyt. Ero on hirvittävä. Mitä osastolle 13 on tapahtunut näinä vuosina?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oikeuttaako kiire laiminlyöntiin ?

Ensisynnyttäjän katsottiin kärsivän raskausmyrkytyksen vaarasta , kohonneesta verenpaineesta ja väsymyksestä. Taustalla masennuslääkitys joka lopetettu yhteisellä sopimusella psykiatrian erikoislääkärin suosituksesta heti raskauden alettua.
Viikkoa ennen laskettua aikaa osastolle jossa em oireita yritettiin valvottuna hoitaa. Väsynyt odottava äiti joutui verenpainemittausrumbaan jota suoritettiin myös yöaikan tunnin välein. Huomaa väsymys ja hoitohenkilöstön hysteria verenpainemittausten vuoksi valvottaminen. Valvominen aiheutti osaltaan myös verenpaineen nousua ja samanaikaisesti odottava äiti huomautteli hoitohenkilökuntaa nesteen kertymisestä ja lisääntyneestä virtsaamisen tarpeesta. Lääkäri ( synnytyslääkäri ) suositteli masennuslääkityksen aloittamista välittömästi synnytyksen jälkeen potilaan perusteluista huolimatta.
Kuvantamisen kautta ilmeni lapsen pään painavan äidin virtsarakkoa jolloin virtsan tulo estyi. Katetdroinnin avulla rakosta tyhjennettiin vielä 1,2 litraa välittömästi virtsaamisen jälkeen. Säännölliset katedroinnit ja yöllisten verenpainemittausten vähentämien saivat niin turvotuksen kuin verenpaineenkin laskemaan. Kuvantamista ja virtsan kertymisen tutkimista ehdottivat isovanhemmat ja samalla vaativat yöllisten heräättämisten osalta lääkäritä uudelleenarviointia. Lääkäri ymmärsi yhteyden muodostuneisiin ongelmiin joilla oli suora yhteys raskausmyrkytyksen riskin kasvattamiseen.
Tälläistä meillä. Synnytys hyvin ja terve tyttövauva, mutta ikävä muisto synnyttäjälle kun lääkäri aloitti huolimattomuuttaan ompelemisen ilman puudutusta jolloin äiti joutui kiljumaan kivusta. Kivusta joka johtui hoitohenkilökunnan laiminlyönnistä .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Todellakin Saarikko naulasi Oulaskankaan lopullisesti ja piiloutui Valviran taakse. Monet synnytykset kokeneena tiedän, ettei paikka kuntalaisenakaan aina ehdi kauas synnyttään. Joten arvata voi vain matka synnytyksien määrän ja riskit. Oyksin tilanne oli jo arvattavissa mihin turvattomuuteen päättyy.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jo 70-luvulta alkaen on kätilöiden työtä romutettu ja alasajettu vaikka minkälaiseen malliin, milloin vauvasta vaariin, milloin lakkautetaan synnytysosastot, sekaan sullotaan muita hoidettavia, kun työn luonnetta tänäkin päivänä pidetään luonnollisena ja ns normaalina tapahtumana naiselle. Koska päättäjät ja muut viisastelijat ymmärtävät, että uuden ihmisen maailmaan tulossa on AINA elämä ja kuolema rinnakkain, ja että se työ vaatii spesiaaaliosaamista.
Yli 40 vuotta ko työtä tehneenä, en ymmärrä, että hierarkian yläpäässä on aina niitä jotka omaa egoa pönkittääkseen näkevät kasassa olevat ongelmat toisin kuin rivityöntekijät, kätilöt ja naistentautien ja synnytysten lääkärit. He jotka tekevät rinnatusten työtä uusien kansalaisten turvallisesti maailmaan saattamiseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muistaakseni entinen ministeri Saarikko pisti ns. viimeisen naulan Oulaskankaan synnytysosaston sulkemiseksi, kylläkin hän yritti piiloutua Valviran selän taakse.
Oulaskankaan sulkemisen takia synnyttäjien matkat pitenivät huomattavasti Kokkolaan tai 50 km kauemmas Ouluun.
Onko tutkittu, kuinka monta matkasynnytystä on tehty sulkemisen jälkeen, sillä tiedän, että 25km päästäkään Oys:sta ei tahdo keritä, kun syöksysynnytyksestä kyse?
Sipilän hallituksessa ollut ministeri Saarikko aikanaan sanoi, että synnytyslaitos on huono lapsimyönteisyyden mittari ja kansanliikkeiden pitäisi kohdistaa tarmo peruspalveluiden puolustamiseen eli mitenkähän on?
Nykyisten uutisten perusteella ei voi ainakaan enään lapsimyönteisyydestä puhua, eikä tälläinen uutisointi kasvata halua perustaa perhettä ja pienentää Suomessa vallitsevaa vauvakatoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koko hoitotyö on täydessä suossa ja kaaoksessa. Potilaiden turvallisuus kärsii jäätävästä kiireestä ja lääkehoito ei toteudu saatikka muu hyvä kokonaisvaltainen hoito, uusien jos niitä etes hoitajia saa perehdyttämisestä puhumattakaa. Lähes kaikki keitä sairaanhoitajia tiedän on väsyneitä ja uupumus painaa. Alalta lähtöä miettii moni ja työssä kerkiee tehdä juuri ja juuri välttämättömimmän. Se eettinen stressi siitä kun ei kerkiä hoitaa ihmisiä niin hyvin mitä ammattietiikan mukaan pitäisi. Tilanne on kestämätön ja syö jaksamista ja psyykettä. Itse olen sairaanhoitaja ja teen vaativaa sairaiden hoitoa jaellei muutosta tule tähän hommaan lähen tältä alalta. Sijaisia ja hoitajia kun ei enää saa mistään ja enään en voi suosittaa tätä alaa kenellekään. Kestämätön tilanne kertakaikkiaan!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (59)

Uutisvirta

31.3.
Urpiaisia ruokinnalla Lukijalta
31.3.
Valtioneuvoston muistio ravintoloiden sulkemisesta kertoo: Koronaa tavattu Pohjois-Pohjanmaalla kuudessa kunnassa – "Oulussa on havaittu useita COVID-19 -tapauksia"
31.3.
Haukiputaan yli 40-vuotias Jatulin liikuntakeskus kaipaa kipeästi isoa remonttia – vajaan yhdeksän miljoonan peruskorjaushanke on paraikaa selvityksessä
31.3.
Messi piikitteli Barcelonan seurajohtoa – "Olemme aina olleet ensimmäisinä auttamassa seuraa, kun on ollut tarve"
31.3.
Muhoksen kunta aloittaa yt-neuvottelut – vielä ei selvillä, kuinka suurta henkilöstömäärää lomautukset koskevat
31.3.
Maaliskuun lukijakuva: Enkun tunti sujuu Iidalla kotona Kiimingissä pappakoiran kanssa
31.3.
MTV Uutiset selvitti että enemmistö suurimmista pörssiyhtiöistä aikoo maksaa osinkoa koronaviruksen keskellä

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

En ymmärrä yrittäjien "ahdinkoa"

Eikö samalla logiikalla työttömäksi jäävänkin pitäisi olla nillittämättä työttömyyttään ja kestää se puoli vuotta ilman ... Lue lisää...
Eikö työttömäksi

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

1.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image