Kotimaa

Kan­sal­li­sar­kis­to esittää tutkimusta suomalaisista Venäjällä Stalinin vainojen aikaan – Tietokantaa täy­den­net­täi­siin myös kansalaisten tiedoilla

Arkistokuvassa virallinen todistus Stalinin vainojen ajalta. Paperissa kerrotaan kotietsinnästä. KUVA: Kari Mankonen
Kotimaa 15.1.2020 18:11
Vanessa Valkama

Kansallisarkiston esittämä tutkimushanke alkaisi elokuussa ja kestäisi viisi vuotta. Keskustelu Stalinin vainojen suomalaisuhrien tutkimisesta alkoi viime kesänä.

Kansallisarkisto esittää laajaa tutkimushanketta suomalaisten vaiheista Venäjällä vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen. Tutkimus koskisi neuvostojohtaja Josif Stalinin vainojen aikaa vuoteen 1953 asti.

Viisivuotisen tutkimushankkeen tuloksena syntyisi muun muassa interaktiivinen tietokanta suomalaisista ja heidän elämäkertatiedoistaan.

Tietokantaan koottaisiin tiedot Venäjällä ennen vuoden 1917 suurta vallankumousta asuneista Suomen suuriruhtinaskunnan kansalaisista sekä luterilaisten seurakuntien suomalaisista jäsenistä. Tiedot tulisi koota myös vuosina 1917–1918 Neuvostoliitossa kadonneista ja surmansa saaneista suomalaisista. Esiselvityksen mukaan tietokantaa tulee voida täydentää kansalaisilta saadulla tiedolla.

Lisäksi tutkimushankkeessa syntyisi useita tutkimuksia, tietokirjoja sekä tieteellisiä ja populaareja artikkeleita sekä raportti hankkeen tuloksista loppuvuodesta 2025. Kansallisarkiston mukaan tutkimushankkeen tulokset antaisivat paljon lisätietoa Stalinin ajan tapahtumista ja väestönsiirroista ja palvelisivat myös kansainvälistä historiantutkimusta

Keskustelu tutkimuksen tarpeesta alkoi lehtijutusta

Keskustelu tutkimuksesta koskien Stalinin vainojen suomalaisuhreja käynnistyi Helsingin Sanomien artikkelista elokuun lopussa 2019. Asian tarkempaa selvittämistä kannattivat myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö sekä silloinen pääministeri Antti Rinne.

Valtioneuvoston kanslia päätti viime vuoden lopulla teettää Kansallisarkistolla toimeksiannon tutkimustarpeesta. Selvityksen laati Helsingin yliopiston tutkija, filosofian tohtori Aleksi Mainio. Tutkimustarpeen yhteenvedosta vastasivat pääjohtaja Jussi Nuorteva ja tutkimusjohtaja Päivi Happonen Kansallisarkistosta.

Kansallisarkisto luovutti esiselvityksen tutkimustarpeesta valtioneuvoston kanslialle keskiviikkona. Esitettävä tutkimushanke alkaisi elokuussa. Tutkimushankkeen toteuttaminen esitetyssä muodossa edellyttää erillistä rahoitusta.

 

Surmattujen suomalaisten määrä epävarma

Neuvosto-Venäjällä ja Neuvostoliitossa toteutettiin 1920-luvulta lähtien ja etenkin 1930-luvulla laajoja väestönsiirtoja.

Stalinin ajan laajamittaiset surmaamiset ja pakkotoimet kohdistuivat voimakkaina moniin etnisiin tai muihin vähemmistöihin.

Surmaamisten ja pakkotoimien huippu saavutettiin vuosina 1937–1938.

Suomalaisten pakkosiirrot

Suomessa pakkosiirtoihin kiinnitettiin huomiota 1930-luvun puolivälistä lähtien. Esimerkiksi Akateeminen Karjala Seura toi vuosina 1934–1935 kansainväliseen julkisuuteen inkeriläisten pakkosiirrot sekä suomensukuisten kansojen aseman Karjalan kansantasavallassa ja Vienan alueella.

Surmattujen suomalaisten tarkan määrän arvioiminen on vaikeaa ja osin epävarmaa esimerkiksi siksi, ettei suomalaisuuden määrittely ole helppoa.

Monet kuolivat väestönsiirtojen aikana tai pakkotyössä nälkiintymisen tai heikon terveydenhuollon vuoksi.

Pakkosiirrot olivat pitkäaikaisia, joten on vaikeaa osoittaa, mitkä olivat suoranaiset tai välilliset vaikutukset niiden aikana menehtyneiden henkilöiden kuolemiin.

Edelleen sukua Suomessa

Ennen vuoden 1917 vallankumousta Venäjän keisarikunnassa, Suomen suuriruhtinaskuntaa lukuun ottamatta, asui arviolta yli 400 000 kieleltään tai etniseltä taustaltaan suomalaisiksi luokiteltua kansalaista.

Monilla Neuvostoliittoon vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen jääneillä tai sinne myöhemmin asettuneilla suomalaisilla on edelleen sukulaisia Suomessa.

Kansallisarkiston selvityshankkeen aikana saatiin useita tiedusteluja henkilöistä, joiden kohtaloista omaisilla ei ole tietoja. Useimmissa tapauksissa heidän vaiheensa ovat edelleen jääneet tuntemattomiksi.

Lähde: Kansallisarkiston esiselvitys suomalaisista Venäjällä 1917–1953

MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

28.1.
Kiinalainen matkailija on tuotu eristykseen Lapin keskussairaalaan koronavirusepäilyn vuoksi – potilas oli tullut Wuhanista
28.1.
Oulun ammattikorkeakoulussa ultralujasta teräksestä rakennetulla autolla pyritään parantamaan autojen energiatehokkuutta – "Tavoitteena oli suunnitella mahdollisimman luja ja kevyt auton runkorakenne"
28.1.
Karibianmerellä voimakas maanjäristys, useille maille annettiin tsunamivaroitus – Vedenalainen järistys oli voimakkuudeltaan 7,7 richteriä
28.1.
Lin­ja-au­to suistui ojaan Enon­te­kiöl­lä
28.1.
Oulun keskustan Snellmaninpuistolle laadittiin rakennussuunnitelma – puistoon suunnitellaan oleskelumahdollisuuksia ja taidepolkua
28.1.
Trump: Palestiinalle itsenäinen valtio, Israelin miehittämät siirtokunnat tunnustetaan, Jerusalem säilyy "jakamattomasti" Israelilla, Palestiinalle pääkaupunki Itä-Jerusalemiin
28.1.
Hiihtosuunnistuksen kuusinkertainen nuorten maailmanmestari Liisa Nenonen muutti Ouluun opiskelemaan: "Lunta on pitänyt etsiä" Tilaajille

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan itäosassa sekä Päijät-Hämeen, Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumisateen, lumisten teiden ja sohjoisten teiden vuoksi.
Ajokeli on huono Lapin länsiosassa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Posio ja Kemijärvi pöllyävän lumen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi aamusta alkaen maan etelä- ja keskiosassa lukuunottamatta Ahvenanmaan maakuntaa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Lukijakuvat

Katsotuin tänään

Iitaz

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Hinnoittelevatko selluköpit itsensä työttömäksi?

Ei mitään rajaa taas suomalaisen työntekijän haukkumisella. Ylen telkemän tutkimuksen , Yle uutiset Politiikka 28.2.201... Lue lisää...
taas aivan bullshitt...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

29.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image