Kotimaa

Kah­vi­kup­pi­neu­roo­si on geenivika

Kahvikuppineuroosille on löydetty syy geenivirheestä.
Kotimaa 16.2.2006 0:00 | Päivitetty 16.2.2006 9:40
Vuokko Pentzin
Satoja tuhansia suomalaisia kiusaava kahvikuppineuroosi ei johdu huonoista hermoista vaan geenivirheestä.

"Geenivika on löydetty kahdesta eri kromosomista. Sitä ei vielä tunneta tarkasti eikä siihen ole hoitoa, mutta tulevaisuudessa vian tarkempi selvittäminen voi tuoda uusia hoitokeinoja ja jopa mahdollisuuden vapinan parantamiseen", neurologian erikoislääkäri Mikko Kärppä kertoi Pohjolan lääkäripäivillä keskiviikkona.

Kahvikuppineuroosi tunnetaan lääketieteessä essentiaalina vapinana, joka alkaa usein nuoruusiässä ja etenee hitaasti iän myötä. "Se alkaa tavallisesti toispuoleisena, mutta kehittyy aina molemminpuoliseksi. Tyypillisesti vapina pahenee tarkkuutta vaativissa tehtävissä tai jännittäessä", Mikko Kärppä kertoi.

"Essentiaali vapina on hyvänlaatuinen vaiva, mutta sosiaalisissa tilanteissa se voi olla hyvinkin kiusallinen ja saattaa aiheuttaa jopa työkyvyttömyyden. Se on monin verroin yleisempi kuin Parkinsonin tauti."

Yhtä yleinen miehillä ja naisilla

Kahvikuppineuroosi aiheuttaa nimensä mukaisesti käsien tärinää kahvikuppia tai muuta esinettä kannateltaessa, mutta oireena voi olla myös pään, jalkojen tai puheen vapina. "Hikoilu ja punastelu eivät kuulu oireisiin, mutta jos ihminen häpeää vapinaansa, hermoston ylireagointi voi aiheuttaa punastelua ja hikoilua."

Essentiaalin vapinan perimmäinen syy on yhä epäselvä, mutta siihen ei liity selvää rakenteellista aivomuutosta eikä neuroottista taustaa. Vaiva on yhtä yleinen miehillä ja naisilla.

Essentiaalia vapinaa on Mikko Kärpän mukaan 2--3 prosentilla suomalaisista. "Jos heitä on kaksi prosenttia, se tarkoittaisi että kaikki oululaiset vapisevat. Jos heitä on kolme prosenttia, kaikki turkulaiset vapisisivat. Vaiva on erittäin yleinen, mutta hoito ei ole juuri edistynyt. Jotkut saavat avun beetasalpaajista. Alkoholi lievittää oireita selvästi, mutta voi runsaasti käytettynä aiheuttaa pikkuaivojen rappeutumista, joka taas ilmenee toisenlaisena vapinana."

Neurologina Kärppä tekee huomaamattaan diagnooseja muuallakin kuin vastaanotolla. "Kyllä näitä näkee kohtuullisen paljon, televisiossa, luentosaleissa ja missä nyt ihmiset yleensä liikkuvat."

Monet vapisijat syövän Kärpän mukaan beetasalpaajia ennen julkista esiintymistä, luentoa tai tv-haastattelua.

Kaikki ihmiset vapisevat joskus

"Vapina on ihmisen yleisin liikehäiriö. Me kaikki vapisemme joskus, usein huomaamattamme ja selvemmin stressitilanteissa tai kylmässä. Myös jotkut lääkkeet voivat aiheuttaa vapinaa", Mikko Kärppä kertoi.

Vapinan taustalla voi olla jokin pikkuaivosairaus. Vapina on silloin hyvin hidasta ja siihen liittyy muita oireita. Tavallisimpia syitä ovat MS-tauti, alkoholi, kasvaimet ja verenkiertohäiriöt. Vapina voi johtua myös kilpirauhasen ylitoiminnasta tai dystoniaksi kutsutusta lihasjännityksestä, jota hoidetaan botuliiniruiskeilla.

Parkinsonin taudissa vapina johtuu aivojen dopamiinia välittävien hermosolujen rappeutumisesta. Sairauteen on oireita lievittäviä lääkkeitä, mutta ei parantavaa hoitoa.

Oysin neurokirurgian klinikassa lievitetään Parkinsonin taudin oireita paikallispuudutuksessa tehtävällä leikkauksella, jossa potilaan aivoihin asennetaan vapinaa lievittävä stimulaattori. Potilas voi itse säätää stimulaattorin voimakkuuden haluamalleen tasolle.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Tuntematon sotilas 3.0

230 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Tuliko katsottua MOT työnvälityksestä

Mauno Koivisto siteerasi aikoinaan jotain henkilöä sanoin: "Tärkeintä ei ole päämäärä, vaan liike." Tässäkin asiassa tun... Lue lisää...
Rivien välistä

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

23.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image