Kotimaa

Joko nyt tulisi valmista? – Virkamiehen arvio yli 12 vuotta kestäneiden sote-valmistelujen karikoista: "Poliittinen ohjaus on yltänyt jopa py­kä­lä­ta­sol­le"

Taas on paljon pelissä, kun perustuslakivaliokunta antaa sote-lausuntonsa. Kuva viime kesäkuulta, jolloin lautakunta antoi edellisen arvionsa. Keskellä istuu lautakunnan puheenjohtaja, Vasemmistoliiton Annika Lapintie. Oikealla on kokoomuksen Wille Rydman ja vasemmalla keskustan Tapani Tölli. KUVA: Silja Viitala
Kotimaa 11.2.2019 8:00
Pekka Mauno

Sote-linjaukset ovat aina olleet poliittisia. Siksi valmisteluissa on törmätty ongelmiin, sanoi hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Lännen Median jutussa maaliskuussa 2018. Lähes ikuisuushankkeeksi muodostunut sote-uudistus saattaa nytkähtää tänään maanantaina eteenpäin, sillä perustuslakivaliokunta voi saada valmiiksi omat linjauksensa. Lähes vuoden takainen juttu sote-uudistuksen historiasta julkaistaan nyt uudelleen, koska aihe on jälleen ajankohtainen.

Perustuslakivaliokunta pyrkii saamaan sote-lausuntonsa valmiiksi tänään maanantaina. Lausunnossa on kyse siitä, ovatko sote-esitykset sopusoinnussa perustuslain kanssa vai onko niihin tehtävä vielä muutoksia. Uudistuksen käsittelyllä on kiire, sillä eduskunnan istuntotauon on määrä alkaa jo ensi kuun puolivälissä kevään eduskuntavaalien vuoksi.

Valiokunnan kokous alkaa kello 12 ja sen odotetaan kestävän mahdollisesti pitkälle iltaan. Mahdollisena pidetään sitäkin, että työ jatkuu vielä tiistaina.

Vaikeuksia vaikeuksien perään

Sote-uudistus on ollut vaikeuksissa juuri perustuslaillisten ongelmien takia. Missään vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen ei ole ollut helppoa. Sen osoittaa sote-uudistusten 12 vuoden historia.

Kaikkien hankkeiden valmistelussa keskeisesti mukana ollut valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston hallitusneuvos Auli Valli-Lintu sanoo, että poliitikkojen ohjaus on sotkenut lain kirjoittamista kaikissa käänteissä.

– Sote-uudistushankkeissa normaali lainkirjoitus on ollut lähes mahdotonta ja poliittinen ohjaus on yltänyt jopa pykälätasolle. Valmistelemattomat etukäteislinjaukset ovat johtaneet valmistelussa jatkuviin uusiin linjauksiin ja jopa eduskunnassa olevien esitysten takaisinvetoihin, hän sanoo.

Poliittisesta lainkirjoituksesta Valli-Lintu nostaa esimerkiksi Paras-lain. Se kirjoitettiin silloisen kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) ja valtiovarainministeri Eero Heinäluoman (sd.) poliittisen kompromissin pohjalta puitelakina.

– Siinä heitettiin pallo kunnille ja katsottiin, kuinka moni noudattaa velvoitetta. Puitelaki antoi suunnan, mutta ei varauduttu siihen, että entä jos kaikki kunnat eivät sitä noudata.

Niinpä sitten puitelakia jouduttiin täydentämään seuraavan hallituksen aikana ns. perälautaesityksellä, jonka toimeenpano jäi kesken Kataisen hallituksen toisenlaisten linjauksien vuoksi. Kataisen kuntarakenneuudistus selvitysvelvollisuuksineen jäi myös kesken Sipilän hallituksen maakuntalinjauksien vuoksi.

Valli-Lintu on ollut keskeisessä virkamiesroolissa Paras-hankkeessa, Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallitusten kuntauudistushankkeessa sekä osallistunut myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote- ja maakuntauudistukseen. Hän on kirjoittanut uudistushankkeista myös raportin, jossa analysoi varsin suorasukaisesti epäonnistumisten syitä.

Asia, jota Valli-Lintu kritisoi, on valtava kiire. Se on näkynyt myös nykyisen hallituksen sote-valmistelussa.

– Jos olisi alun perin uskottu virkamiesten aikataulua, että uudistusta ei voida hallitusti toteuttaa kuin vasta vuonna 2020, olisimme ehtineet välttää monet lainvalmistelukarikot, sanoo Valli-Lintu.

Suuritöisin on ollut valinnanvapauslain valmistelu. Sen osalta ei ollut juuri mitään vanhaa lainvalmistelua, jota olisi voinut käyttää hyväksi, vaan työ alkoi niin sanotusti lähes nollasta.

– Neljä vuotta on lyhyt aika lainsäädännön valmistelussa, puhumattakaan täytäntöönpanosta, Valli-Lintu sanoo.

Poliittisia sopimuksia

Millaisia vaiheita sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen 12 vuoden historia sisältää? Kun nykyisen sote-uudistuksen eteneminen kompuroi, päästäisiinkö aiemmasta oppimalla maaliin saakka?

Helmikuussa vuonna 2005 pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus piti politiikkariiheksi kutsumaansa puolivälikokousta.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) oli kirjoittanut muistion, jonka hän esitteli riihessä ensi kertaa. Siitä ei tiennyt kuin puoluetoveri Liisa Hyssälä (kesk.).

Muistion ydinsanoma oli, että kuntien sote-kulujen jatkuva kasvu ei voi jatkua. Jotain oli tehtävä. Tarvittiin laajemmat kuin yhden kunnan hartiat.

Vaikka asiasta oli puhuttu vuosia, esitys tuli yllätyksenä hallituskumppaneille.

Manninen muistelee, että aika helposti asiassa päästiin kuitenkin eteenpäin. Se jäi Mannisen ja demareiden ministerikierrätyksen vuoksi valtiovarainministeriksi nousseen Eero Heinäluoman keskenään paimentamaksi. He myös sopivat uudistuksen keskeisen sisällön.

Poliittinen tuki tuli hallituspuolueiden halusta toteuttaa uudistus. Mutta ei se silti helppoa ollut.

– Monta kertaa asia oli veitsen terällä. Vielä siinäkin vaiheessa, kun lakiesitystä annettiin eduskunnalle, Manninen sanoo Lännen Medialle.

Viimeisissä viilauksissa keskustan ja demarien valtiosihteerit ryhtyivät kinaamaan. Manninen lähti neuvotteluista ja sanoi odottavansa seuraavaan aamuun saakka. Sopu syntyi vastuuministereiden kesken.

Mannisen mielestä onnistumisen keskeinen syy oli, ettei yritetty haukata liian suurta palaa kerralla. Mitä suurempi uudistus, sitä monimutkaisempi ja sitä enemmän eturyhmiä, joilla on omat intressit valvottavanaan.

– Vallankumouksen tekeminen ei ole helppoa. Jos vihollisia tulee liikaa, ei enää pärjää, sanoo Hannes Manninen.

Paras-hankkeen kakkosvaiheen perälautamalli kaatui, kun sen käsittely keskeytyi eduskunnassa vaalien vuoksi. Perälautamallilla olisi pakotettu uudistukseen haluttomat kunnat neuvottelemaan yhteistyöstä sote-asioissa.

– Vaikka tavoitteena ei ollut kuntien yhdistäminen, Paras-hankkeen seurauksena tapahtui vuosikausiin suurin kuntien lukumäärän väheneminen. Se oli aika hyvä saavutus, sanoo Manninen.

Kaikkien puolueiden tukikaan ei riitä

Poliittista ohjausta on tehty sote-uudistusten yhteydessä aina. Välillä sitä ovat tehneet hallituspuolueet, välillä mukana on ollut myös oppositio. Laaja parlamentaarinen tuki ei ole kuitenkaan takuu siitä, että maaliin päästäisiin.

Tästä on hyvä esimerkki on Jyrki Kataisen hallituksen tavoittelema kuntien määrän vähentäminen, jonka kyljessä kulki sote-palvelujen siirtäminen yhden kunnan harteilta keskuskuntavetoiseksi.

Toisen päähallituspuolueen, demarien pääneuvottelijana uudistuksessa toiminut Jouni Backman (sd.) sanoo, että viime kädessä uudistuksessa törmättiin perustuslain tulkintaan.

– Mihin suuntaan tahansa uudistuksessa edettiin, aina oli edessä tulkinta perustuslain vastaisuudesta. Siitä huolimatta, että asiasta oli laaja poliittinen yhteisymmärrys, Backman sanoo.

Sote-uudistusten valmistelua on aina leimannut myös kiire. Lain pykäliä on kirjoitettu nopeaan tahtiin, melkeinpä ylitöinä.

Backman sanoo, että kiire ei kuitenkaan ole ollut syy epäonnistumisiin. Aina käytetään tarjolla oleva aika, oli sitä vähän tai paljon. Jos tarjolla on puolen vuoden valmisteluaika, valmista alkaa tulla vasta loppuvaiheessa

Backman muistuttaa, että vuoden 1906 eduskuntauudistuksen liittyneet vaalilait päätettiin ja kirjoitettiin pykälineen parissa kuukaudessa.

– Kun nykyisin kymmenen vuotta suunnitellaan ja vatvotaan, eikä valmista tule, poliittisen päätöksenteon järjestelmässä on jotain vikaa, hän sanoo.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (59)

Hallituksen (Keskustan) maakuntamallissa on 18 maakuntaa, joista osalla ei ole nytkään riittävää rahoituspohjaa ja väkimäärä laskee koko ajan.

Sopiva hallinnollinen jako olisi 5 aluetta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No toivon sydämeni pohjasta, että sote ei todellakaan toteudu sellaisena kuin se on suunniteltu. Lisää espereistä ja attendojako me haluamme?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Keskustapuolue on innostunut vain oman valtansa pönkittämisestä maakuntatasolla ja kokoomus terveyspalvelujen luovuttamisestä markkinavoimille eli suurille yksityisille firmoille. Näin hallituksessa ei löytynyt ketään ajamaan sotessa kansalaisten perimmäisiä tavoitteita eli tasa-arvoisia ja kustannustehokkaita terveyspalveluja. Kansalaiset saavat toivomanlaisensa soten vain vaihtamalla maan hallitusta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Poliittinen ohjaus on yltänyt jopa py­kä­lä­ta­sol­le", eli korruptio on ulottunut lakiin jolla pyritään poistamaan Suomesta julkinen terveydenhuolto ja varmistamaan veroparatiisiyhtiöiden valta ja rahastus. Kohta hallitus pötkii pakoon, ja alkaa nostamaan rahojaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valmista ei tule siksi että joka puolueella on omat intressiryhmänsä joiden etu ajaa aina yhteiskunnan edun edelle. Siksi lainsäädännössä syntyy vain sutta ja sekundaa. Muissa maissa tätä voitaisiin kutsua korruptioksi, suomessa se on maan tapa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vuonna 2015 vihreiden entinen kansanedustaja ja ex-ministeri Osmo Soininvaara julkaisi muistelmakirjan Jäähyväiset eduskunnalle (Teos). Hän kirjoitti Krista Kiurun 2011-2015 ministeriajasta murskaavasti:

– Neliraajajarrutus ei ollut hallituksessa vain erityisavustajien tehtävä. Suoranaista raivoa herätti muissa puolueissa ministeri Krista Kiurun tapa jarruttaa ja jumiuttaa kaikkea päätöksentekoa. Joku luonnehtikin asiaa niin, että harvoin on yksi henkilö pystynyt aiheuttamaan niin paljon vahinkoa kolmessa eri ministeriössä kuin jääräpäisenä pidetty Kiuru, Osmo Soininvaara kirjoitti.

Soininvaaran mukaan ”sitä eivät ulkopuoliset pysty sanomaan, jumiuttiko Kiuru puoluejohtonsa tahdosta asioita vai oliko kyse hänen omasta linjastaan. Huonosta hengestä hallituksen sisällä tällainen kyllä kertoi”.

– Hän (Krista Kiuru) myös hidasti päätöksentekoa. koska piti tärkeänä tutustua avustajineen ulkomaiden kokemuksiin. Hänen pitkien, jopa yli viikon pituisten ulkomaanmatkojensa aikana asiat seisoivat – eivät vain hänen omat asiansa, vaan kaikki ne hallituksessa käsiteltävät asiat, joissa hän toimi puolueensa neuvottelijana.

– Muut neuvotteluihin osallistuvat tuskailivat hänen pitkiä – väitetään, että jopa yli tunnin pituisia – monologejaan, joissa hän toisteli julistuksenomaisia lausahduksia, Osmo Soininvaara kuvaili Krista Kiurua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä tämäkin ja nykyinen jarruttelu, jota on yhdessä valiokunnassa tapahtunut, saadaan kääntymään tämän hallituksen syyksi. Viimeistään seuraavalla hallituskaudella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen samaa mieltä että maakuntahallintoon on palkattu johtajia eikä koko sotesta ole mitään tietoa. Kyllä Sipilän hallinto himmeli tulee kalliiksi. Oikeuteen pitäisi laittaa ne jotka ovat tällaisia menneet tekemään. Kyllä Kepu tekee suurta munausta ja häviö tulee sotessa ja vaaleissa. Eipä ole hetkeen Pylväs ja Rantakangas mitään kirjoitelleet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Keskusta on ainoa joka ymmärtää, että tämä villi toiminta jonka tuloksia saamme lukea uustista loppuu kun sote päätös tehdään. Miksi maakuntamalli ei kelpaa kun sinne vaaleilla valitaan päättäjät päättämään keneltä palvelut jatkossa otetaan .On paljon leveämmät hartijat. Elkää haukkuko keskustaa tässä asiassa haukkukaa vastuun pakolijoita sdp,vass,vihr jne..he kannattavat tällä hetkellä soten kuoppaamista ja tätä villiä systeeemiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Esperin ja Attendon bisnesten varmistamiseksi sote on saatava ehdottomasti maaliin.Bisnes

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jo pelkästään epäily poliittisesta ohjauksesta olis pitänyt keskeyttää koko valmistelun ja ohjaukseen syylliset tulisi putsata päätöksenteosta pois.

Suurin ongelma on että liian paljon on valmisteltu huonosti ja salassa ja puhtaasti omia etuja ajaen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiireesti stoppi maakuntahimmelin veroeurosyöpölle ja palataan kehittämään jo nyt kohtuullisen hyvin toimivaa järjestelmää

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kannatetaan lämpimästi, nyt stoppi kekustan/kokoomuksen susi-sotelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Osa apua tarvitsevista ihmisistä jää soten ulkopuolelle, kun tarvittuja palveluita ei ole kirjattu tuohon malliin. Entäpä sitten, kun huomataan ettei sote toimi, menee pitkä aika saada asiat korjattua tai entiselleen ja rahaa palaa vielä enempi. Maakunnista kaikki eivät pysty tarjoamaan tarvittuja sotepalveluita ja eikä valinnanvapaus toimi, koska ei ole valinnanmahdollisuuksia kyseisen maakunnan alueella. Yksityiset firmat tulevat vaikuttamaan vieläkin enemmän kuin nyt, just ne samat toimijat joiden toiminnassa on ollut räikeitä väärinkäytöksiä ja puutteita. Asiakasmaksut tulevat nousemaan soten myötä eli tavalliselle ihmiselle tulee kalliimmaksi sairastaa. Tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen ja uusiminen soten myötä tulee kalliiksi eli rahaa kuluu jo alkuvaiheessa tosi paljon. Maakuntamallissa on käsittääkseni maakunnille asetettu säästötavoitteita, miten silloin toteutuu hyvien sotepalveluiden tuottaminen. Miten maakunnat pystyvät valvomaan noita sotepalveluja tuottavia yksityisfirmoja, kun oikeasti ei ole vara järjestää valvontajärjestelmää,joka kattaisi kaikki maakunnan alueella olevat sotepalvelut. Nyt jo on esim.vanhustenhoitopuolella meno ollut kuin villissä lännessä, yksityiset firmat ovat huseeranneet mitä sattuu, eivät ole piitanneet laista ja ovat pitäneet valvontaelimiä pilkkanaan, jos sote tulee homma ei parane vaan pahenee. Olis hyvä, jos sote lykättäis, ei keskeneräistä tekelettä sais läpi päästää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maakuntahallintoon on palkattu jo suuri määrä isopalkkaisia johtajia vaikka koko systeemiä ei ole olemassakaan?
Rahaa riittää verovaroista!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paljonko lie suunnittelu maksanut tähän mennessä ja paljonko maksaa kun aloitetaan taas alusta ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Alusta aloittaminen ei tule ainakaan niin kalliiksi kuin nykyesityksen läpimeneminen

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mediassa on mainittu jopa 1 - 2 miljardia maakunta- ja SOTE-kuluja tähän mennessä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä sotessa ei ole mistään muusta kysymys kuin verovarojen pumppaamisesta veroparatiiseihin. Mikäli sote menee läpi, valtio ja kansa köyhtyy entisestään ja hyväveliverkosto hieroo käsiään yhteen saadessaan entistä isompia potteja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvän esimerkin tulevasta olemme nyt nähneet vanhustenhoidon osalta. Tärkeintä on vain mahdollisimman suuri voitto sijoittajille. Tätäkö me todella haluamme ja tämänkö vuoksi maksamme veroja? Tätä ainakin kokoomus haluaa. Ja Sipilän Jussi haluaa maakuntaudistuksella vain varmistaa kavereilleen hyvät virat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (59)

Uutisvirta

11:07
Esperi Care kertoo tehneensä isoja muutoksia talven kohun jälkeen – hoitajaliiton mukaan laatu vanhusten hoivakodeissa on parantunut vain viranomaisten huomautuksesta
10:53
Poliisi valvoo tehostetusti raskasta liikennettä koko ensi viikon – valvonta kohdistuu muun muassa ajo- ja lepoaikojen noudattamiseen
10:43
Nyt apu ehtii vesille entistä nopeammin: Oulu-Koillismaan pelastuslaitos otti käyttöön vesijetin
10:40
Sorsapoikue joutui pinteeseen Ranualla – pelastuslaitos auttoi poikaset ulos lietealtaasta
10:34
Kotimaisesta viljasta on tulossa keskimääräinen sato – Vuodet eivät ole veljeksiä, sillä vuosi sitten pelättiin jopa leipäpulaa
10:23
Ed Sheeranin lentokenttäkonsertit rikkovat Suomen suurimman konserttitapahtuman ennätyksen – paikalle odotetaan yli 106 000 katsojaa
9:39
Oulun uimarantojen vedet täyttivät laatuvaatimukset – sinilevää kahdella rannalla

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sotkun munkki.

79 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Paljonko sinä tienaat bruttona/kk ja montako vuotta on yläasteen jälkeen koulutusta ja paljonko työelämää?

Minäpä kerron, joten nyt kuulolle! Yleisin palkka "täällä" ei todellakaan ole 4000 kuukaudessa, joten älä puhu höpöjä! ... Lue lisää...
Pannarimies

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

19.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image