Kotimaa

Järjestöille tes­ta­men­ta­taan yhä useammin omaisuutta, jopa lem­mik­kie­läi­miä – katso, minkä alojen järjestöille lahjoitetaan mieluiten

Järjestöille tehtävät testamenttilahjoitukset vaihtelevat pienestä kodin irtaimistosta jopa asuntoihin. KUVA: Minna Antila
Kotimaa 12.9.2019 18:16
Anna Kilponen

Järjestöille testamentataan esimerkiksi asuntoja, kesämökkejä, koruja ja tauluja. Perheettömien vainajien omaisuudesta huomattava osa päätyy kuitenkin edelleen valtiolle, koska testamenttia ei ole tehty.

Nykyisin moni suomalainen haluaa luovuttaa testamentillaan perintöään hyväntekeväisyyteen.

Yli puolet suomalaisista on tehnyt testamentin tai harkinnut sen tekemistä. Heistä yhdeksän prosenttia haluaisi laatia testamentin, jossa edunsaajana on jokin järjestö tai järjestöjä.

Tämä selviää Hyvä testamentti -kampanjan teettämästä tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan erityisesti alle 35-vuotiaat ja naiset ovat kiinnostuneita omien arvojen mukaisesta testamenttilahjoittamisesta. Taustalla on halu tukea itselle tärkeitä asioita.

Tästä huolimatta vainajien omaisuudesta huomattava osa päätyy Suomessa valtiolle, koska kaikilla ihmisillä ei ole lain mukaisia perillisiä. Tyypillisin testamenttilahjoittaja onkin usein perheetön.

– Tietoisuus ja halu testamentata omaisuutta järjestöille ovat lisääntyneet. Kun edellisen kerran vuonna 2014 kysyimme, mikä on ollut mieluinen tapa tehdä hyväntekeväisyyttä, niin muistaminen testamentissa oli prosentin luokkaa. Nyt henkilöistä yhdeksän prosenttia mainitsi sen. Siinä on iso ero, toteaa pääsihteeri Pia Tornikoski Vastuullinen Lahjoittaminen ry:stä.

Terveys, lapset ja luonto tärkeitä

Eniten testamenttilahjoituksia tehdään järjestöille ja tahoille, jotka edistävät sairauksien hoitoa ja terveyttä. Tornikoski arvelee, että auttamishalun taustalla voi oma tai läheisen sairaus, johon ihminen kokee saaneensa järjestöltä apua.

– Rahaa voidaan testamentata vaikkapa hoitomenetelmien kehittämiseen, esimerkiksi syöpätutkimukseen tai vaikkapa Sydänliiton vertaistukeen.

Seuraavaksi eniten testamentataan lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä luonnonsuojeluun ja vanhusten hyvinvointiin kotimaassa.

Tornikosken mukaan tuloksissa näkyy se, että ihmiset ovat heränneet esimerkiksi ilmastonmuutokseen: lapsenlapsille halutaan turvata tulevaisuutta testamenttaamalla luontojärjestölle.

Suosituimpien testamenttilahjoituskohteiden joukkoon nousivat myös tiede ja koulutus sekä eläinten, esimerkiksi löytökissojen hyvinvointi.

Lahjoitusten määrä vaihtelee

Järjestöille testamentataan Tornikosken mukaan kiinteistöomaisuutta, maata, metsää, asuntoja, kesämökkejä, osakekirjoja, tauluja, koruja tai muuta irtaimistoa.

– Osa järjestöistä voi hyödyntää niitä järjestämällä vaikka huutokauppaa. Joskus taas testamentin jättäjä voi toivoa, että piano olisi edistämässä vaikka lasten musiikkiharrastusta.

Tornikoski kertoo, että joskus heidän lakiasiantuntijoiltaan kysytään myös sitä, voiko lemmikkieläintä testamentata. Jatkokysymys on puolestaan kuulunut: tarvitseeko jättää rahaa esimerkiksi lemmikin ruokintakuluihin. Lemmikin voi kyllä testamentata eikä ruokarahaakaan tarvitse jättää.

Lahjoitusten määrä vaihtelee Tornikosken mukaan tuhannesta eurosta jopa miljoonaan arvoiseen omaisuuteen.

– Lahjoittajat ovat tyypillisesti myös hyvin koulutettuja ja he suunnittelevat tarkasti talouttaan. Viime vuosina mukaan on tullut nuorempaa sukupolvea, jotka tekevät ensimmäisen testamenttinsa jo ennen parisuhdetta tai perheen perustamista.

Alle viisi prosenttia järjestöjen rahoituksesta

Testamenttilahjoitukset saattavat tuoda järjestöille huomattavia, joskin epäsäännöllisiä tulovirtoja.

– Yhtenä vuonna ne voivat muodostaa vaikka 60 prosenttia tulovirroista ja toisena vain 15 prosenttia. Britanniassa testamenttilahjoitukset ovat olleet kahtena vuonna peräkkäin järjestöjen suurin yksittäinen yksityislahjoituksen muoto, Tornikoski kertoo.

Suomessa järjestöjen rahoituksesta alle viisi prosenttia katetaan testamenttilahjoituksilla. Pia Tornikosken mukaan määrä on kasvussa.

Testamentin tekijä on useimmiten yli 65-vuotias

Keskeisin syy testamentin tekemiselle on, että testamentin tekijä haluaa päättää mihin hänen omaisuuteensa menee kuoleman jälkeen.

Lisäksi testamentin avulla halutaan muistaa itselle tärkeitä ihmisiä sekä tehdä verosuunnittelua perijöiden puolesta.

Testamentin ovat useimmiten tehneet yli 65-vuotiaat, korkeasti koulutetut ja eläkeläiset.

Hyvä testamentti -kampanja teetätti syyskuussa 2019 IRO Research Oy:lla tutkimuksen testamentin tekemisestä. Haastattelututkimukseen vastasi 1 000 suomalaista.

Hyvä testamentti -kampanja aloitettiin vuonna 2015. Kampanjan avulla halutaan muuttaa testamenttikulttuuria Suomessa.

Hyvatestamentti.fi

MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

20:55
Lämpöpatterit päälle ja tulet uuniin: Alkava viikko on Oulun seudulla hyinen ja sateinen, viikon puolivälin kylmät yöt voivat tietää mustaa jäätä
20:10
Reissusa: Roomasta leirintäaluemökin vuokrannut Päivi Kinnunen pääsi seuraamaan lempisarjansa Isä Matteon kuvauksia
19:17
Kuka kätki hopea-aarteen Inarijärven rannalle? Kysymys piinasi Seppo Saraspäätä 16 vuotta, kunnes hän ratkaisi sen Tilaajille
19:10
Talouden käänne heikompaan panee vipinää kinttuihin – Hallituspuolueet lähtevät sorvaamaan budjettia "kaikki mulle heti" -asetelmassa
19:01
Roope Korhonen onnistui supervuorossa – Sotkamon Jymy selvitti ensimmäisen ottelupallon
18:44
Espanja palasi ansaitusti koripallomestariksi – titteli heltisi puhtaalla pelillä
18:13
Bensan hinta voi nousta Saudi-Arabian öljyntuotantolaitoksiin kohdistuneiden iskujen seurauksena, mutta miten paljon?
86
Puheenaihe: "Myrkky, joka ei kuulu ympäristöön" – Kysyimme, pitääkö lyijy kieltää hauleissa ja luodeissa
44
Vaasalaisfanit riehuivat Raksilassa: Järjestyksenvalvoja joutui sairaalaan, poliisi kirjasi rikosilmoituksia pahoinpitelyistä
29
EU harkitsee lentojen tai petrolin verottamista – Suomessa kokoontuneet EU:n valtiovarainministerit puivat ympäristöverojen lisäämistä
23
Rakennetaan omaleimainen Oulu – myös matala ja tiivis rakentaminen on tehokasta Lukijalta
22
Verkkokirjautuminen ja -maksaminen muuttuivat – puhelinpalveluissa ruuhkaa, osa asiakkaista näreissään
21
Sport juhli alussa, Kärpät lopussa – Hiljalleen täyttä pelikuntoa lähestyvä Jussi Jokinen kiteytti kotiavauksen: ”Ensimmäisen kympin olimme jaloissa, mutta pystyimme parantamaan”
21
Vieraslaji ottaa haltuun Venäjän Karjalan peltoja – ikääntyvät asukkaat eivät jaksa taistella jättiputkea vastaan

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Kun sanotaan ettei palkka riitä elämiseen

84 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Kun sanotaan ettei palkka riitä elämiseen

Niin mikä on nyt sitä? Tämä nykyinen yltäkylläisyyskö? Ihmiset elävät pidempään ja rutiköyhien osuus on maailmassa pien... Lue lisää...
Taloudesta

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

14.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image