Kotimaa

Jako naisten ja miesten ammatteihin syntyy jo lukion ai­ne­va­lin­nois­ta - pojat kirjoittavat pitkän matematiikan ja fysiikan ja päätyvät ko­va­palk­kai­siin töihin

Jo yläkoulussa nuori tekee valinnan, joka määrittelee tulevaisuutta. Jatkaako lukioon vai vaikka ammatilliseen oppilaitokseen? Lukion ainevalinnat taas vaikuttavat tulevaan urakehitykseen ja palkkaukseen. Kuvituskuva yo-kirjoituksista.
Kotimaa 13.5.2018 19:00
Hannamari Ahonen

Jako naisten ja miesten ammatteihin syntyy jo lukion ainevalinnoista. Se on työelämän tasa-arvokysymys.

Yksi selitys ammattien jakautumiseen selkeästi naisten ja miesten ammatteihin on nuorten tiedon puute erilaisista mahdollisuuksista ja siitä, miten ainevalinnat vaikuttavat tulevaisuuteen.

Eurooppalaisittainkin tarkasteltuna Suomessa ammatit ovat jakautuneet vahvasti sukupuolen mukaan. Esimerkiksi tekniikan alan opiskelijoista 78 prosenttia on miehiä ja kasvatustieteiden opiskelijoista 84 prosenttia naisia.

– Pelkästään yliopistoissa on valtavasti eri vaihtoehtoja. Minusta tuntuu, että keskivertolukiolainen puhumattakaan yläkoululaisesta ei ole tietoinen tarjolla olevista monista vaihtoehdoista, sanoo Oulun yliopiston kemian professori Jouni Pursiainen.

Pursiainen on tutkinut Oulun yliopiston tutkimusryhmässä lukion aine-valintojen ja tasa-arvon yhteyttä.

Hänen lisäkseen työryhmään kuuluivat kasvatuspsykologian professori Hanni Muukkonen, maantieteen professori Jarmo Rusanen ja koulutusdekaani Sari Harmoinen kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.

Vanhemmilla on vaikutusta lastensa valintoihin, joten vanhempienkin on hyvä olla perillä, minkälaiset ammattinäkymät lapsen ainevalinnat mahdollistavat. Opinto-ohjaajilla ja opettajilla on tietysti myös tärkeä rooli.

Lääkärin ammatti tasa-arvoinen

Jo yläkoulussa nuori tekee valinnan, joka määrittelee tulevaisuutta. Jatkaako lukioon vai vaikka ammatilliseen oppilaitokseen? Lukion oppiainevalinnat taas vaikuttavat tulevaan urakehitykseen ja palkkaukseen.

Enemmistö fysiikan ja pitkän matematiikan kirjoittavista on poikia. Sillä aineyhdistelmällä on luontevaa jatkaa opiskelemaan tekniikkaa ja luonnontieteitä. Niiltä aloilta valmistutaan vientiteollisuuden hyväpalkkaisiin töihin, joilla voi helposti edetä uralla.

Poikien ainevalinnoilla myös pääsee helpommin yliopistoon. Suurille opiskelualoille tekniikkaan, kauppatieteisiin ja luonnontieteisiin valitaan runsaasti juuri poikien suosimien pitkän matematiikan, fysiikan ja yhteiskuntaopin kirjoittaneita.

Tytöt taas kirjoittavat poikia useammin psykologian, biologian ja terveystiedon. Naisten opinnot johtavat miehiä useammin töihin keskimäärin huonommin palkatulle julkiselle sektorille ja kasvatus- ja hoitoalan töihin.

Poikkeuksen tekee lääketiede. Lääkäreiksi opiskelee yhtä lailla naisia kuin miehiä. Eläinlääkäriopiskelijoissa naisia on enemmän.

Mielikuvat vaikuttavat yhä paljon. Naiset menestyvät keskimäärin paremmin fysiikan ja kemian kirjoituksissa, mutta tytöt eivät pidä tekniikkaa kiinnostavana alana.

– Ei ole kovin paljon mahdollisuuksia lähteä pakonomaisesti ohjaamaan ihmisiä alalle, johon he eivät halua. Enemmän kohderyhmänä ovat nuoret, jotka eivät tiedä, mitä haluavat, eivätkä edes tiedä kaikista vaihtoehdoista.

Ruotsalaiset tytöt tykkäävät tekniikasta

Pursiainen ottaa vertailukohdaksi Ruotsin, jossa tytöt valitsevat tekniikan alan Suomea innokkaammin.

Esimerkiksi Teknologiateollisuudessa on havahduttu siihen, että houkuttelu alan töihin kannattaa aloittaa jo kouluista. Teknologiateollisuuden MyTech-ohjelma on matemaattis-luonnontieteellinen ja teknologiakasvatukseen liittyvä oppimisprojekti, jota tarjotaan kouluille.

– Tekniikan ala hyötyisi, jos erilaisia ratkaisuja olisi suunnittelemassa sekä miehiä että naisia. Siinä voisi tulla erilaisia painotuksia. Samoin sekä terveydenhoidossa että koulumaailmassa olisi hyvä, että miesten osuus olisi suurempi.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (40)

Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun televisiosta tulee ohjelma nimeltä ulosottomiehet. Eikä Suomen tekstittäjäkään ole sensuroinut tätä sukupuolirajoittunutta ammattinimikettä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Enpä kehuisi kovapalkkaisuutta vaikka miesten ammatissa olen. Vai johtuuko siitä että on it-alalla eikä teollisuudessa. Lisäksi joutuu pätevyytensä osoittamaan ihan erilailla kuin miehet ja aina on niitä joiden mielestä naisten paikka on nyrkin ja hellan välissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllähän tämä pitää saada muuttumaan. Tyttöjen ikäluokasta 50% täytyy määrätä matemaattisiin ja teknisiin opintoihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaatimustasoa ei tämän päivän peruskoulussa enää ole, kun sossujen mielestä kaikki pitää päästää läpi ettei syrjäytyisi kun ei saa onnistumisen tunteita, tämä ei mielestäni ole oikea linja kun annetaan signaali nuorille että mitään ei tarvitse tehdä kun kuitenkin pääsee läpi. Hyvät ovat toki aina olleet hyviä ja ovat edelleenkin, mutta siinä isossa porukassa on valtavia eroja. Vertailun vuoksi Suomen peruskouluissa vuonna 2000 jäi luokalle 3333 oppilasta ja 2014 1737 ja samaan aikaan puhutaan, että oppimistulokset laskee, peruskoulu luo kuitenkin pohjan kaikelle ja millään 6,5 keskiarvolla ei pärjää lukiossa. Mielestäni tässä on käynyt niin, että tasoerot kasvaa ja parhaat menee lukiosta hyvillä papereilla yliopistoon ja ammattikorkeakoulujen vetovoima on heikentynyt tämän myötä varsinkin tekniikan aloilla, sinne pääsee kaikki jotka haluaa ja viitsii vähänkään panostaa pääsykokeisiin, ja varsinkin tekniikan aloilla suurin osa opiskelijoista alkaa olla ammatillisista oppilaitoksista, ei siinä toki mitään väärää ole, mutta vaikuttaa siltä ettei amkin käytännön läheisemmässä tekniikassa ole enää sitä vetovoimaa mitä oli aikaisemmin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miesten ja naisten lahjakkuus on erillaista. Matemaattis-luonnontieteellinen lahjakkuus on yleisempää miehillä kuin naisilla. On parempi suuntautua aloille, joilla lahjakkuuttaan pääsee toteuttamaan kuin rämpiä alalla, joka ei itselle sovi. Palkkaa ei useinkaan katsota taulukosta miesvaltaisissa hyväpalkkaisissa ammateissa. Väkisin alalle vääntäytyneet karsiutuvat viimeistään tässä vaiheessa kisasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihmisten lahjakkuus noin yleensäkin on erilaista. Ei se sukuelimistä riipu, vaan aivoista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitkän matematiikan suorittaneet miehet ja naiset ovat työelämässä täysin tasapalkkaisia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En osaa niin pahana pitää sitä, jos on olemassa "miesten" ja "naisten" töitä. Oon nähnyt ajan, jolloin naisia oli mettätöissä ja vaikkapa rakennuksilla raskaissa töissä eikä sekään näky oikein mieltä ylentänyt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lukion ainevalinnat tehdään yläasteella, viimeistään ysillä. Siellä ainevalinnoista neuvoo opot ja opet, sillä tietämyksellä, joka heillä on. Eipä ole yläasteella vieraillut puhujia yliopistoista/amkeista kertomassa, mihin ne yläasteella tehdyt valinnat vaikuttavat.

2016 alkaneessa lukion uudessa opsissa on kaikille yhteinen ensimmäinen matematiikan kurssi, jonka jälkeen voi muuttaa valintaansa pitkä/lyhyt matematiikka. Valitettavasti tuohon ensimmäiseen matikan kurssiin tungettiin paljon asiaa ja osa aika haastavaakin. Se ei ainakaan ole lisäämässä pitkän matematiikan lukijoita.

Yleensä puhutaan, että opiskelemalla pitkän matematiikan ja fysiikan, kaikki ovet ovat auki.. Mutta mitkä ovet todella sulkeutuvat, jos näitä ei valitse? Se pitäisi nuorille kertoa. Ja onko myös aloja, joille esim. lyhyt matematiikka olisikin järkevämpi hakupisteiden kannalta?

Lukiossa tuntuu opintojen ohjaus olevan sillä linjalla, että lukiosta kaikki suuntautuvat yliopistoon. Miksi? AMKeissa on myös paljon tarjontaa..
Erityisesti eri alojen mahdollisuuksista pitäisi markkinointia olla paljon enemmän lukiolaisille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näin se elämä etenee.
Luonnollisia ratkaisuja.
Jotku pitää ääritasa-arvoa uskontonaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On totta, että 25 vuotta tästä samasta on puhuttu. Koteja ja koulua on syytetty, mutta onko tekniikan maailma itse tehnyt Suomessa riittävästi saadakseen aivoja palvelukseensa. Teollisuushan niitä osaajia tarvitsee, ovat kuitenkin seisoneet tumput suorina.

Nykymenolla, kun ammatillisilta kouluilta vielä leikattu mahdollisuudet kouluttaa (oppilaat opiskelevat etänä itsenäisesti), olisin teollisuustyönantajan vielä kiinnostuneempi aivoista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ole tiedon puute vaan yksinkertaisesti se, että naisia ja miehiä kiinnostavat eri asiat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eri ihmisiä yleensäkin kiinnostavat erilaiset asiat ja hyvä niin. Jos haluaa tiukasti pysytellä kiinnostuksensa mukaisella alueella, ei voi sitten mieluista työpaikkaa ja palkkaa vaatiakaan. Jotkut saavat, mutta kaikille ei riitä . Tuntuu kyllä siltä, että raha kiinnostaa useimpia ihmisiä sukupuolesta riippumatta...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ihmiset ja varsinkaan nuoret ole tyhmiä. Kyllä näistä asioista tiedetään ja valinnat tehdään harkinnan jälkeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"...nuorten tiedon puute erilaisista mahdollisuuksista ja siitä, miten ainevalinnat vaikuttavat tulevaisuuteen."

Onko asiaa oikeasti tutkittu vai onko kyseessä vain heitto? Kuulostaa hieman todellisuuden pakottamisesta omaan ideologiseen muottiin. Tutkimustiedonvalossa alojen sukupuolittunut jakautuminen johtuu sukupuolten erilaisista mielenkiinnonkohteista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eipä ole tilanne muuttunut 25 vuodessa siitä kun itse kirjoitin ylioppilaaksi. Asia tiedostettiin jo silloin, mutta eipä ole mitään tapahtunut. Ehkäpä jo seuraavan 25 vuoden aikana tilastot tasoittuvat, epäilen tosin vahvasti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Semmoisen havainnon olen tehnyt että pojat valitsevat useammin alan jossa on töitä ja kova palkka. Tytöt enempi semmoisen alan mikä tuntuu mukavalle . Tässä valossa on turha syyttää ketään palkkojen eroista.
Toki poikkeuksia on mutta keskimäärin jakautuu kuitenkin noin..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itse kirjoitin ylioppilaaksi myös jo kauan sitten. Tytöille nimenomaan korostettiin, että pitää valita ammatti, jossa viihtyy. Palkoista ei puhuttu mitään, ei koulussa eikä kotona. Olisin ottanut pitkän matikan, jos olisin tiennyt, että ilman sitä ei voi opiskella lääkäriksi. Päädyin mielekiinnon vuoksi kieliluokille, vaikka matikka oli 10.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei noista uravaihtoehdoista kovin paljon ollut tietoa yläasteella tai lukion alussa. Lukion lopussa opo yritti tyrkyttää hoitoalaa. Muutenkin lukiossa opinto-ohjaus ammatin näkökulmasta tuntui painottuvan abivuodelle eli sinne, missä oli myöhäistä enää vaihtaa ainevalintojaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Tytöille nimenomaan korostettiin, että pitää valita ammatti, jossa viihtyy. "
Miksi ihmeessä tulkitsit tämän sitten niin, että matemaattis-, teknis- tai luonnontieteellisaloilla ei voisi viihtyä? Eikä em. aineiden opiskelu estä kielten opiskelua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (40)

Uutisvirta

20:46
Herola piti kovinta hiihtovauhtia ja nousi kuudenneksi
20:46
Niskanen ei löytänyt parasta iskua yhdistelmäkilpailuun
20:45
Jenna Laukkanen ui EM-Skotlannissa toistamiseen pronssia – "Kauheaa sanoa, mutta tämä alkaa tuntua vähän rutiinilta"
20:36
Leskinen pääsi pisteille heti voittoisassa HIFK-debyytissään – Raksilan yleisön luopiohuutelu ei jäänyt ex-kärpältä huomaamatta: ”Eihän se hyvältä tunnu, mutta ymmärrän yleisön reaktion”
20:00
Toppilan satamassa riitti työtä ja porinaa sotien jälkeen – satamapoliisilla piti kiirettä, kun satamajätkät riehaantuivat tappelemaan juovuspäissään Tilaajille
19:00
Vuosia sitten Haukiputaalla ihmeteltiin puhki kuluvia veneenpohjia, syyksi selvisi mustaliuskeen aiheuttama hapan vesi Tilaajille
18:39
Suomalaisoperaattorit luottavat Huawein laitteisiin – Pohjois-Suomessa Huaweille ulkoistettu verkon operointia
91
Eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen mielestä epäluottamuksen vuoksi eronnut Rinne voi jatkaa uuden hallituksen ministerinä – "Ei hän tässä mikään hylkiö ole"
64
HIFK kuritti taas Kärppiä – Rybarin ulosajo ja Leskisen HIFK-debyytti kuumensivat tunteita Raksilassa, yleisö pilkkalauloi ex-kärpälle
50
Suomalaiset kuluttavat jouluun reilut 500 euroa – vain joka neljäs kertoi säästäneensä veronpalautuksia joulua varten
42
Näin Ruotsin puolustus vahvistuu – Ruotsin puolustusvoimat julkaisi raportin, jossa on suoraa puhetta Suomen tärkeästä roolista ja Baltian haavoittuvuudesta
35
Itsenäisyyspäivän marsseihin varaudutaan satojen poliisien voimin – Keskiviikkona poliisi kielsi uusnatsien mielenosoituksen, torstaina ilmoitettiin toisesta vastaavasta
34
Näkökulma: "Tää on viimeinen taisto?" – Antti Rinne sai puolueiden vastaukset, mutta tämän jälkeen hallitusta tuskin vähään aikaan muodostetaan demareiden johdolla
23
Kaikki Rinteen kaatuneen hallituksen puolueet valmiita jatkamaan vanhan hallitusohjelman pohjalta –  "Kynnyskysymyksemme on, että kaikesta Rinteen hallituksessa sovitusta pidetään kiinni"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

7.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image