Kotimaa

Jäkälän määrä on vähentynyt lähes kol­man­nek­sel­la 10 vuodessa – porojen talvilaitumet ovat pirstoutuneet

Porojen hyvät talvilaitumet ovat vähentyneet. Syitä tähän ovat muun muassa metsätalous, muu maankäyttö ja ilmastonmuutos.
Kotimaa 15.5.2019 9:26
Ossi Rajala

Porojen laidunmetsät ovat muuttuneet ja pirstoutuneet siten, että jäkälät ovat vähentyneet samalla kun sammalet ja varvut lisääntyneet.

Näin kerrotaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuosina 2016−2018 tekemässä porolaiduninventoinnissa.

Muutokset johtuvat Luken mukaan suurelta osin poronhoidon, metsätalouden ja laajenevan maankäytön vaikutuksista. Jäkäliköiden heikkenemiseen vaikuttaa todennäköisesti yhä enemmän myös ilmastonmuutos.

Poronhoitoalueen etelä- ja keskiosan 33 paliskunnassa muu maankäyttö kuten asutus, matkailu, maanviljely, kaivokset, turvetuotantoalueet ja tiestö sekä niitä ympäröivät häiriöalueet kattavat jo yli 25 prosenttia laidunten kokonaisalasta

Suomen kasvimaantieteellinen aluejako Pohjois-Suomen osalta.

Kahdessakymmenessä pohjoisimmassa paliskunnassa sijaitsevilla pysyvillä koealoilla jäkäläbiomassat ovat vähentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 30 prosenttia.

Inventoinnin perusteella havumetsäalueen yhtenäisimmät ja laadultaan parhaat varttuneiden ja vanhojen metsien jäkälä- ja luppolaitumet sijaitsevat Metsä-Lapin laajoilla suojelualueilla.

Laadultaan heikoimmat talvilaitumet sijaitsevat poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa, jossa metsien rakennetta hallitsevat hakkuualueet, taimikot ja nuoret kasvatusmetsät.

– Tilastoanalyysien perusteella koealojen jäkäläbiomassoihin vaikuttavat selvimmin laidunnuksen vuodenaikainen ajoittuminen, porotiheydet ja metsätalouden aiheuttamat muutokset metsien rakenteessa ja vanhojen metsien määrissä. Myös maankäytön laajuus ja todennäköisesti ilmastonmuutos selittävät kasvillisuusmuutoksia, kertoo Luken erikoistutkija Jouko Kumpula.

Vanhoja metsiä tarvitaan

Talvilaidunten tilan parantaminen edellyttäisi Luken mukaan monipuolisia toimenpiteitä poronhoidossa, metsien käsittelyssä ja maankäytön suunnittelussa.

Poronhoidossa paliskuntien laidunkiertojärjestelmien kehittäminen sekä poromäärien säätelyn tarpeet ja mahdollisuudet tulisi huomioida.

Metsätaloudessa suojelualueiden ulkopuolella olevien poronhoidolle tärkeiden, luonnontilaisten vanhojen metsien säästäminen tai varovainen käsittely säilyttäisi poronhoidolle tärkeitä laidunmetsiä.

Metsän jatkuvan kasvatuksen kehittäminen ja laajempi käyttöönotto avohakkuiden sijaan todennäköisesti parantaisivat Luken mukaan laidunmetsien tilaa kattavammin.

Vanhojen metsien kohtalosta ollaan laajemminkin huolissaan, sillä ne ovat tärkeitä suomalaisen luonnon monimuotoisuudelle.

Poronhoitoalue kolmannes Suomesta

Havumetsäalueella parhaita talvilaitumia ovat laajat ja yhtenäiset varttuneet ja vanhat mänty ja kuusimetsät, joissa on runsaimmin maajäkäliä ja puissa kasvavia luppojäkäliä. Tunturialueella jäkäläiset

kuivat ja karut tunturikoivikot ja -kankaat ovat tärkein talvilaidunvara.

Luonnonvarakeskus kartoitti paliskuntien talvilaitumet satelliittikuvien avulla.

Maankäyttömuotojen ja infrastruktuurin peitto- ja häiriöalueet selvitettiin paikkatietoaineistojen ja maankäytön vaikutuksia porojen laiduntamiseen käsittelevän tutkimustiedon avulla.

Poronhoitoalue kattaa yhden kolmanneksen Suomen pinta-alasta. Valtio omistaa poronhoitoalueen maa-alasta noin 64 prosenttia ja suojelualueiden osuus on noin 28 prosenttia.

Lähde: Luonnonvarakeskus

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (80)

Poronhoidon vuosittaisia välittömiä kustannuksia yhteiskunnalle ovat esimerkiksi
- 40 milj. euroa liikennevahinkoina
- 3 milj. euroa petovahinkoina
- 6,5 milj. euroa EU-tukina

Lisäksi valtion tukia annetaan paliskunnille, aitojen rakentamiselle, tai kalusto - ja materiaalihankintoihin. Poronhoitoa pääelinkeinonaan harjoittavia on Suomessa alle tuhat kappaletta. Kyseessä on siis yhteiskunnalle erittäin kallis ammatti.
Ehdotan, että poronhoito rajataan koskemaan vain sitä ammatikseen harjoittavia seuraavaksi viideksi vuodeksi. Tämän jälkeen purkitetaan loputkin porot, ja aletaan maksamaan poromiehille joka vuosi valtion tukea saman verran, mitä heidän aiemmin omistamiensa porojen myyntiarvo vuosittain on ollut. Ilmaista rahaa siis. Kuitenkin säästettäisiin miljoonia ja taas miljoonia euroja ja tuhansia autoja, jotka nyt ruttaantuvat porokolareissa. Säästetyt rahat laitettaisiin Lapin tieverkoston kunnostukseen.
Lopulta kaikilla olisi hyvä mieli. Olisi hyvät tiet. Arvokas ja herkkä arktinen luonto säilyisi myös tuleville sukupolville. Poromiehillä olisi suu messingillä aamusta iltaan, kun vähemmällä vaivalla saisi kohtuulliset tulot. Kaikki hyötyisivät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

-poromiehetkin ala huolehtia elikoistaan kun alkaa kylmästi ampua omille maille tulevat elukat ja muistaa leikata korvat pois ja heittää ne lämmityskattilaan hiilloksen päälle. Ei ole mitään millä kertoa kelle pitäisi maksaa... Ja persaukset voi leikata paistitarpeiksi ;-) Onnea vain poromiehille etten asu alueella. Poromäärä kolmannekseen nykyisestä, niin alkaa jäkälääkin näkyä jo parinkymmenen vuoden päästä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saikohan tuo Tsernobyl becgereillään seleeni pitoisen jäkälän rajuun kasvuun metsän loisena, kuin sädehoito päinvastoin tuhoaa kasvaimet ja syövät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vanhat metsät ovat jo todella vähissä. Luulisi että olisi itsestään selvää että jäljellä olevat suojellaan. Lautatarhat ovat asia erikseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun olisit lukenut artikkelin niin selviäisi sinullekin, että juurikin lappi on se alue jota tulee suojella porojen ja poroisäntien tekemiltä tuhoilta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulun kaupunki voisi alkaa kehittelemään jäkäläturismia. Se olisi varmasti harvinaista herkkua mitäkauempaasenhienompaajakansainvälisempää-tuleville turisteille. Business Oulu lienee jo selvitellyt asiaa, raportti vain jäi kaikessa pöhinässä julkaisematta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos menen naapuriin syömään sapuskat ja teen tortut pihalle
Mitä kommentoijat tykkäsivät
Jos esitän kaiken johtuvan ilmaston muutoksesta ja olen
Alkuasukas jota sorretaan
Minulla oikeus syödä toisen kiinteistöllä ja tehdä tarpeeni Vaikka lasten leikkipuistoon

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Selvää on että poroja on liikaa. Ei se kuiten hetkiään ainut syy jäkälän vähyyteen ole.

Moni kommentoija saisi lukea artikkelista tämänkin lauseen:
”Inventoinnin perusteella havumetsäalueen yhtenäisimmät ja laadultaan parhaat varttuneiden ja vanhojen metsien jäkälä- ja luppolaitumet sijaitsevat Metsä-Lapin laajoilla suojelualueilla.”

Ei pitäisi olla kovin vaikeaa käsittää, että jäkäläkasvustot kärsii kun metsänpohja myllätään. Aika monen luulisi käsittävän senkin kummassa luppo viihtyy paremmin, vanhassa kuusikossa vai nuoressa taimikoissa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täällä päin tavallinen talliainen ja mökkiläinen viettää porojen kanssa enemmän aikaa kuin niiden omistaja ikinä. Niiden jälkiä siivotaan jatkuvasti, hätistellään pois tontilta, varjellaan viljelyksiä, ja sairaista poroista ilmoitetaan omistajalle.
Sitten tulee poromies kertomaan, että te ette tiedä mitään tästä upeasta luonnonläheisestä porotaloudesta, turhaa kritisoitte.
Vaikka eiköhän me just tiedetä. Ainakin kaiken olennaisen. Meidän tonteillahan ne elämänsä elävät. Mitä muuta tietämistä tässä on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toisten ihmisten viljelyspelloilla perustuvaan laiduntamiseen perustuva porotalous pitää kieltää lailla. Totta kai lukumäärä kasvaa yli sallitun kun porojen ruokinnasta ei tarvitse itse omistajien juurikaan huolehtia. Porot pitää laitaa aidattuihin tarhoihin, joissa niitä voidaan ruokkia ja juottaa kuten muitakin tuotantoeläimiä. Paliskunnilla ja porojen omistajilla on riittävästi maata tarhoihin. Jotain tolkkua pitää saada tähän malliin missä porot sotkevat säännöllisesti joka vuosi ihmisten rehu- ja viljapellot sekä puutarhat eikä mikään taho korvaa vahinkoja. Vapaana juostessa porolaumat aiheuttava varmaan satoja turhia kolareita vuosittain, autokolareita ja junien eteen ryntäämisiä. Niissä tulee aivan turhia vammautumisia ja satojen tuhansien eurojen autovahinkoja. Toivottavasti Rinteen hallitus saisi tämän asian maaliin. Ei muuta kuin uusia Lapin ja Pohjois-Suomen kansanedustajia ja mahdollisia ministereitä puhuttamaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No mutta, kansanedustajatar Tytti Tuppurainenhan on Kalevan sivuilla ilmaissut huolensa ja ymmärryksensä monet kerrat. Nyt kun ei enää tarvitse huutaa oppositiosta vaan on vallan kammareissa, niin varmaan saadaan nähdä .. ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No tulihan se Kalevaltakin artikkelissaan paniikki-sana "Ilmastonmuutos".Tällä sitä ylläpidetään hysteriaa ilmastosta,jota jokainen yrittää omalla
tavallaan mm.kierrättämällä ja muovinkäyttöä kontrolloimalla helpottaa.Kannattaa lukea Matti Virtasen kirja "Ilmastopaniikki" jossa syy poron ruuan
=jäkälän vähyyteen .Todellinen syy on ylisuuret porolaumat laiduntamassa ettei jäkälä pääse uusiutumaan..tämän myöntää myös poronomistajatkin.

Järki käteen ja lopetetaan tämä "jäkälä-hysteria" ja otetaan asioista selvää.Kaikki paniikki "ilmastonmuutoksesta" sataa luonnonsuojelujärjestöjen
kassaan rahana ja politikkoja taas nypitään naruista.Jos tutkija ei laula "ilmastokuoron mukana"...loppuu yksinkertaisesti apurahat !!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi reakoit noin tunteellisesti? Kuulutko "oikeassa" olevaan vähemistöön vai pelkäätkö ilmastonmuutoksen olevan totta? Ilmastonmuutos ei ole äänestettävissä oleva asia tai mielipide.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Perusasia karjanhoidossa pitäisi olla, että oma karja laiduntaa vain omilla mailla, tai muilta vuokratuilla mailla. Ei naapurin mailla vasten naapurin tahtoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

--> Maksettava tuki on nostanut poromäärät liian suuriksi
--> Liian suuria poromääriä ruokitaan sitten keinotekoisesti
--> Poronlihasta poistuu riistan maku --> Kysyntä vähenee !!!
--> Maksettavaa tukea on nostettava

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

...tuota rataa ei koskaan tulla rakentamaan. Täysin utopistinen hanke joka on onneksi ymmärretty jättää väliin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (80)

Uutisvirta

22:00
Lumotut sanat -festivaali kokoaa oululaisia lapsia ja perheitä kirjallisten asioiden äärelle kuukauden ajan
20:47
Lyonissa kirjepommi haavoittanut useita ihmisiä – kukaan ei ole kuollut
20:47
Talon lunastus ja purku tiehankkeen alta aiheuttivat haikean mielen – Iin ohitustiehanke saattaa alkaa toteutua luultua nopeammin, jo kymmenen vuoden päästä Tilaajille
20:00
Kysyimme, ehtiikö vielä varata kampaajaa ensi viikon lopun valmistujaisia varten – "Muutamia vapaita aikoja on"
19:42
Kumpi tienaa enemmän euroedustaja vai kansanedustaja? – Brysselissä tilille voi kilahtaa kuukausipalkkioiden ja kulukorvausten lisäksi tuhansien eurojen veroton päiväraha
19:40
Sakari Mannisen Minna-äiti pyrkii seuraamaan poikansa jokaisen pelin, puolivälierän suoritus liikutti kyyneliin – Kaapo-koira kaipaa kotona isäntänsä rapsutusta
19:21
Seta huolestui translain kohtalosta hallitusneuvotteluissa – Rinne sanoo ihmisiä auttavia muutoksia olevan tulossa
63
Hamal tekee kahta työtä ja yrittää ansaita nettona 2 600 euroa kuussa, jotta saisi perheensä Suomeen – Korkea tuloraja on vähentänyt perheenyhdistämisiä
45
Nuoret jalkautuivat toisen kerran kaduille ympäri maailmaa ilmaston puolesta – missä ovat aikuiset?
38
Näin asianajajat ja muut oikeusavustajat törttöilevät – "Tuomarilla on persiljaa korvissa aina, kun minä puhun"
33
Jupakka sai uuden käänteen – Heinäluoman rypsiöljyerä myyty loppuun
29
Osaajapula voi olla ratkaiseva isku yksittäisen yrityksen maailmanvalloitukselle – miksi ict-alan työvoiman tarve ja tarjonta eivät kohtaa? Lukijalta
29
Fennovoima: Kaikki lupa-asiakirjat STUKille viimeistään keväällä 2021 – "Viime kesän jälkeenhän koko hankkeen aikataulu on muuttunut"
23
Leijonat kaatoi Ruotsin ja etenee mitalipeleihin! Ratkaisu haettiin jatkoajalta – seuraavaksi vastaan Venäjä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Koiran ulkoitus

Pyörätiellä jalankulkijalla on oikeus valita kumpaa reunaa kulkee, oli koira tai ei. Lue lisää...
Tämä fakta

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image