Kotimaa

Isyydestä puhuvat enemmän muut kuin isät itse – "Voisimme aloittaa äitiyden yli­ver­tai­suu­den pur­ka­mis­tal­koot"

Vanhemmuus on edelleen epätasa-arvoista muun muassa siksi, ettei isyyteen kohdistu yhtä suuria vaatimuksia kuin äitiyteen. KUVA: Jouko Hänninen
Kotimaa 18.11.2017 19:37
Silja Aitoaho

Vanhemmuudesta puhutaan nykyään paljon, mutta isät ottavat itse liian vähän osaa tähän keskusteluun, sanoo isyystutkija Jouko Huttunen.

Etenkin miesten kokemuspuhetta isyydestä tarvitaan lisää, sanoo Topi Linjama, yksi Isän kirjan kirjoittajista.

Mitä isät ajattelevat isyydestä? Emme tiedä kovin hyvin. Vanhemmuudesta puhutaan nykyään paljon, mutta silti isyydestä puhuvat ja kirjoittavat eniten muut kuin isät itse.

Se tiedetään, että suomalaisen isyyden muutos 1950-luvulta tähän päivään on ollut valtava. Isyystutkija Jouko Huttusen mukaan voidaan puhua isyyden murroksesta.

Muutos on tapahtunut kahdella rintamalla: perhepolitiikassa isyyttä on tuotu tasaveroiseksi vanhemmuudeksi äitiyden rinnalle ja perheiden tasolla vanhemmuuden työnjako taas on muuttunut äidin ylivallasta jaetun vanhemmuuden suuntaan.

– Nykyään myös yhä useammat miehet kiinnittävät huomiota omaan isyyteensä ja ovat halukkaita tekemään toisin kuin heidän omat isänsä. Silti miesten itsensä tuottamaa isäkeskustelua on ollut hyvin vähän, sanoo Huttunen, itsekin viiden lapsen isä.

Miesten kokemuspuheelle vanhemmuudesta on kuitenkin selkeä tarve, sillä vanhemmuuden nopean muutoksen myötä aiempien sukupolvien miesmallit eivät välttämättä enää toimi, sanoo Topi Linjama. Pelastakaa lapset ry:n projektisuunnittelija on yksi uunituoreen Isän kirja - kasvu vanhemmuuteen -kirjan kirjoittajista.

Linjaman mielestä miesten on usein helpompi samaistua toisten miesten kokemuksiin kuin naisen tai ammattilaisen toisen käden tietoihin.

– Naiset ovat nopeita sanoittamaan asioita. He sanoittavat äitiyden, vanhemmuuden ja jopa isyyden. Mielestäni vanhemmuuskeskusteluun tarvitaan sellaista miesten kokemuspuhetta, joka ei ole ketään vastaan.

Erityisesti pienten lasten isille ja pian isäksi tuleville suunnatussa kirjassa ääneen pääsevät isät ja heidän kokemuksensa isyydestä. Millaista on tulla isäksi ja olla isä? Miten lapsi muuttaa miehen elämää ja mistä mies ammentaa ainekset isyyteensä?

Linjama, hänkin viiden lapsen isä, on sitä mieltä, että vanhemmuus on edelleen epätasa-arvoista muun muassa siksi, ettei isyyteen kohdistu yhtä suuria vaatimuksia kuin äitiyteen.

– Lapsia kotona hoitavaa isää pidetään yhä poikkeuksena ja sankarina, mutta naista vastaavassa tilanteessa aivan tavallisena äitinä.

Linjama haluaakin herätellä miehiä ymmärtämään, että oman vanhemmuuden tavan ja identiteetin löytäminen vaatii työtä. Olisi vietettävä tarpeeksi aikaa lastensa kanssa ja toisaalta puhuttava enemmän vanhemmuudesta.

Huttunen sanoo, että vaikka isät näyttävät pääsevän vanhemmuuteen kohdistuvista odotuksista huomattavasti helpommalla kuin äidit, on tilanne heidän kannaltaan helpompi vain näennäisesti.

Samalla kun isiin kohdistuvat odotukset jätetään sanoittamatta, ne myös jäävät piiloisiksi.

– Antti Rinnettä mukaillen voisimme aloittaa äitiyden ylivertaisuuden purkamistalkoot. Tästä hyötyisivät perheiden kaikki jäsenet ja koko yhteiskunta.

Isän hoivan ja huolenpidon merkitystä lapsen tulevaisuudelle ei ole Huttusen mielestä vieläkään ymmärretty.

– Väitän, että esimerkiksi tämän hetken 70 000 syrjäytyneen nuoren joukko olisi ainakin puolta pienempi, mikäli heidän elämässään olisi ollut riittävästi miehen hoivaa syntymästä lähtien; miesvanhempaa, joka olisi ollut jakamassa lapsen kasvatusvastuuta.

Huttusen mukaan lapsi tarvitsee elämäänsä miehen yksinkertaisesti siksi, että hän ei voi koskaan päästä äidin avulla miesten maailman sisäpiiriin, eikä varsinkaan miesten sisäiseen puheeseen ja ajatteluun.

– Siihen tarvitaan miestä.

Miehet voisivat Huttusen mielestä itse pitää isompaa ääntä isyydestään, mutta silti liian moni mies ajautuu hänen mukaansa omassa isyydessään Näkymättömän Ninnin rooliin.

– Ehkä hänet on vaiennettu leikinlaskulla tai ironialla kuten Muumilaakson tarinoissa, tai hän on muuten vaan jäänyt ulkokehälle omassa perheessään. Moni isä jää myös vapaaehtoisesti taustalle hiljaiseksi yhtiömieheksi, koska se rooli ikään kuin tarjotaan hänelle, vaikka kukaan ei sitä myönnä jälkeenpäin.

Ole läsnä lapsesi vuoksi

Hyvä isäsuhde rakentuu pienistä asioista. Lapsen kannalta tärkeintä on mahdollisuus jatkuvaan, luotettavaan ja turvalliseen suhteeseen, jossa on läheisyyttä, lämpöä ja hoivaa.

Läsnä olevan isän edut tytölle: parempi itseluottamus, itsekunnioitus naisena, koulu- ja työorientoituneisuus sekä toimivat miessuhteet.

Läsnä olevan isän edut pojalle: paremmat sosiaaliset ja vuorovaikutus- ja elämänhallintataidot sekä koulumenestys.

Lähde: Isyystutkija Jouko Huttunen

MAINOS

Kommentoi

Äidit synnyttää, ei sitä tosiasiaa voi alkaa purkamaan eikä muuttamaan miksikään, äidillä on tästä johtuenen eritysisuhde lapseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joissain perheissä isälle ei anneta mahdollisuutta osallistua tasavertaisesti lapsen elämään heti vauva-ajasta alkaen. Monilla naisilla kannattaisi antaa lapsen isälle enemmän tilaa kasvattaa lastaan omalla tavallaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Iisä on tärkeä lapselle mutta sen pitää olla kunnollinen isä joka hoitaa ja on pitkäpinnainen .ajjattelee lapsenparasta ja on tukena lapsenelatuksessa ja hoitamisessa eikä vain ajattelemättomasti hanki lapsia maailmaan ilman minkäänlaista tarkoitusta ottaa vastuuta lapsistaan minä en yksin pystynyt kasvattamaan lastani mutta taloudellisesti annoin melkoisen tuen ja ilapsen isä toisella tavalla mutta en tiedä olemmeko onnistuneet aika näyttää mutta puutteita meissä molemmissa vanhemmissa on

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi isänä en valita koskaan noista päätöksistä vaikka minua kohdeltaisiin kuinka paljon tahansa huonosti? Sillä saa heti naisvihaajan maineen, syytetään etten arvosta naisia ollenkaan tämän vuoksi ja minun pitäisi pitää suu kiinni asiasta ja "kestää se kuin mies". Moni muukin isä on asiasta kertonut vuosien varrella.
Kiitos tästä "tasa-arvon" ajasta joka on puoliväkisin luotu nykyiseen yhteiskuntaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Äitiyden ylivertaisuuden purkamisen voisi aloittaa oikeuslaitos huoltajuuskiistoissa. Sukupuolikiintiöt olisivat huomattavasti tärkeämmät sosiaalitoimessa kuin politiikassa ja johtoryhmissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

KUINKA ALAS HALLITUS VOIKAAN MENNÄ

221 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

KUINKA ALAS HALLITUS VOIKAAN MENNÄ

"Kun itse kysyy ja itse vastaa.Saa mieleisiään vastauksia". Niinpä. Näin toimii Sipilän enemmistöhallitus ensi keskiviik... Lue lisää...
HESEKIEL

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

15.10.

Fingerpori

15.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image