Kotimaa

Il­mas­to­lak­koi­le­vil­le suo­ma­lais­nuo­ril­le tukea tie­deyh­tei­söl­tä – Yli 300 akateemikkoa allekirjoitti tukikirjeen: "Vähintä mitä voimme tehdä"

Marraskuussa ilmastolakkoilijat osoittivat mieltään eduskuntatalon edessä.
Kotimaa 18.2.2019 17:05
Jaana Mattila

Tuhannet nuoret ympäri Eurooppaa lintsaavat koulusta perjantaisin ja vaativat päättäjiä reagoimaan nykyistä nopeammin ilmastokriisiin. Suomalainen tiedeyhteisö antaa tukea lakkoileville lapsille ja nuorille.

Yli 300 suomalaisen akateemisen yhteisön jäsentä allekirjoitti viikonlopun aikana tiedeyhteisön ilmastolakkolaisille osoittaman tukikirjeen.

Lakkoilijoiden ajatuksena on, että koulussa istuminen ei kannata, mikäli aikuiset tuhoavat heidän tulevaisuuttaan kieltäytymällä vahvan ilmastopolitiikan toteuttamisesta.

Perjantaina julkaistusta tukikirjeestä vastasi Helsingin yliopistossa väitöskirjatutkijana toimiva Roope Kaaronen.

– Lapset ja nuoret osoittavat oikeutetusti mieltään siitä, millaisen maailman me aikuiset olemme jättämässä heille. Vähintä mitä voimme tehdä, on osoittaa tukemme ilmastolakkoilijoille. Olen itse ollut myös mukana lakkoilemassa eduskuntatalon portailla, Kaaronen toteaa tiedotteessa.

Kaarosen lisäksi tukikirjeen ovat allekirjoittaneet muun muassa Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja, professori Leif Schulman, Sitran johtaja Mari Pantsar ja Suomen ympäristökeskuksen Ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén.

Brittilehti The Guardianin mukaan yli 200 brittitutkijaa allekirjoitti viime viikolla vastaavan tukikirjeen.

Kapinointi sai alkunsa Ruotsista

Ilmastolakko sai alkunsa viime vuoden elokuussa, kun 16-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg tympääntyi poliitikkojen toimettomuuteen ja aloitti koululakon.

Hän alkoi osoittaa mieltään joka perjantai Ruotsin parlamenttitalon edessä. Thunberg kieltäytyi palaamasta kouluun, kunnes poliitikot ottaisivat vastuuta ilmastokriisistä.

Sen jälkeen ilmastolakko on levinnyt Belgiaan, Saksaan ja Hollantiin, ja viime perjantaina mukaan lähtivät ranskalaiset ja brittiläiset nuoret.

Myös suomalaisopiskelijat ovat liittyneet kapinoitsijoiden joukkoon. Tähän mennessä lakkoja on järjestetty ainakin Helsingissä, Lahdessa, Turussa, Tampereella, Salossa, Oulussa, Forssassa, Jokioisissa, Jyväskylässä ja Pietarsaaressa.

Tuhannet nuoret ympäri Eurooppaa vaativat nyt päättäjiä reagoimaan nykyistä nopeammin ilmastonmuutokseen.

Tukikirjeen tavoitteena tuhat nimeä ennen maailmanlaajuista ulosmarssia

Ilmastolakkoilijoiden suunnitelmissa on järjestää 15. maaliskuuta globaali ilmastolakkopäivä, jonka tarkoituksena on koululaisten ulosmarssi ympäri maailman.

Huhtikuun 5. päivä Suomessa järjestetään opiskelijoiden ilmastolakko.

Kaarosen mukaan tiedeyhteisö Suomessa ja koko maailmassa on erittäin hyvin verkostoitunut.

– En ihmettelisi, vaikka näkisimme pian tukikirje-trendin leviävän tutkijoiden keskuudessa ympäri maailmaa. Tukikirje ja sen allekirjoittaneiden nimet julkaistaan ennen maaliskuun globaalia ilmastolakkopäivää. Tavoitteena on kerätä tuhat nimeä.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (21)

Kannattaisiko kuitenkin istuskella siellä oppitunnilla ja opiskella maantietoa ja biologiaa? Voisi oppia että hiilidioksidi ei ole saastetta vaan kasvit tarvitsevat sitä tuottaakseen meille happea. Lisäksi voisi oppia että hiilidioksidia on ilmassa vaivaiset 0,04 %. Yli seitsemän miljardia ihmistä uloshengittää hiilidioksidia, kääk! Laskepa mikä hiilijalanjälki vuodessa. Antaa nuorten hörhöillä. Kyllä ne siitä viisastuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihmisen keuhkoistaan ulos hengittämässä ilmassa on hiilidioksidia 4% - 5% - satakertainen määrä ulkoilmaan verrattuna.

Kuka väittääkään hiilidioksidia saasteeksi? Jos se sellainen olisi, niin olisimme kaikki kuolleita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hiilidioksidista kirjoitetaan kuin se olisi saaste ja ongelma. Luodaan mielikuvia että se on päästö kuin saaste ja jokaisen hiilijalanjälki on ongelma. Asiaa ymmärtämättömät ja termejä sekoittavat lankeavat ilmastouskonnon uhreiksi. Lapset ja nuoret ovat erityisen haavoittuvaisia tämmöinen informaatiovaikuttamisen ja mielipidemuokkauksen kohteina.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On todella riemastuttavaa, että nuoret saavat tutkijoita tuekseen. Talouseliitti ja rahan perässä juoksevat ovat menettäneet kykynsä nähdä tulevaisuuteen. Kaikki tuki nuorten ja lasten mielenilmauksille

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muistavathan nuoret itsekin osallistua ilmastotalkoisiin? Ihan ruohonjuuritason keinoja olisi luopua älykännyköistä, joiden käyttöikä on vain muutaman vuoden. Lithium akut ovat myrkkyä Luontoäidille. Samoin pitää lopettaa halpavaatteiden ja polyesteri kertakäyttömuodin kulutus kokonaan ja ostaa vain luonnonmateriaalisia vaatteita (puuvilla, villa, silkki, hamppu jne). Pikaruoka menee pannaan tyystin, siinä jokainen yksittäinen annos ja juoma on pakattu muovipahviin. Eli pois hampurilaiset ja pizzat. Ja sitten, liha, kasvikset ja hedelmät ostetaan luomuna (toivottavasti opiskelijan lompsa kestää) koska Äiti Maa ei kestä keinolannoitteita tuholaistorjunta-aineita. Hyönteiset ovat jo katoamassa niiden massiivsen käytön myötä. Syödään vain sesonginmukaista lähiruokaa eikä maapallon toiselta puolelta lennätettyjä papuja. Muistakaa papujen hiilijalanjälki! Näillä keinoilla jokainen perjantaina koululusta linstaava opiskelija voi itse vaikuttaa siihen millaisessa maailmassa haluaa elää. Ja kun vanhemmat lähtevät Thaimaaseen lomalle, voi itse jäädä kotiin Kauniaisiin ilmastotalkoilemaan. Ai että ei käy?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näille nuorille pitäisi kertoa elämän realiteetteja. Marssimaan kannattaisi mennä vaikkapa Helsingin kaupungintalolle ja vaatia kivihiilivapaata energiaa. Kylmä olisi lapsilla neljänä päivänä koulussa, jos ilmastotalkoot alkaisivat Pääkaupunkiseudulta!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nuoret lakkoilijat muistanevat, että internetin aiheuttamat kokonaispäästöt ovat lähes samat kuin lentoliikenteen. Aloitetaanko sieltä? Ai ei vai?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jassoo, mistä ruvetaan sitten karsimaan? Kun kerran jotakin tarttis tehdä. Kännykät - resurssien, energian, rahan ja ajan haaskausta. Tapletit ja tietokoneet - sama juttu. Yksiöt opiskelija-asuntoina - kyllä yhteen pitäisi kolme mahtua asumaan, säästäähän se luontoa. Pitkät viikonloput euroopassa - nou nou, lentäminen saastuttaa. Parin viikon aurinkoloma tropiikissa - heh, arvaat varmaan. Muoti ja trendit - ihan törkeää kerskakulutusta ja maapallon saastuttamista, siis pannaan. Yksityisautot - romuttamolle, rikkaat ja vihreät saa ajaa sähköautoillaan.

Kuulostaako fantsulta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Totta turiset. Trendivaatteet ovat kehitysmaiden lasten tekemiä, smoothien raaka-aineet pienten sormien poimimia, salaatin pikaruokapaikassa kokoaa ja tarjoilee maahanmuuttaja, kännykän akkumateriaalit louhitaan lapsityövoimalla, laturin sähkö tulee kivihiilestä ja kivihiili saastuttaa jo lähtömaassa valtavasti. Menkääpä lapset kiltisti kouluun ja opiskelkaa, kun se kerran on mahdollista. Kaikille se ei ole. Maailmalla on miljardeja ihmisiä, jotka haluaisivat edes pikkuriikkisen osan teidän riistokapitalistista unelmaelämäänne, jota te ette itse edes tajua elävänne. Muinainen tubettaja, Dostojevski, totesi, että: "Ihminen on onneton siksi, ettei tiedä olevansa onnellinen."

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nuoria pelotellaan, että eivät uskalla hengittää. Tiedätte mitä sitten tapahtuu. Sikamaista pelotella lapsia ja nuoria tulevaisuudella, varsinkin kun kysymys esim Suomessa on ilmastoaneilla rahastamisella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Globaalit hiilidioksidipäästöt kasvoivat viime vuonna 2,7%. Edellisenä vuonna kasvu oli 1,6%.

Suomen hiilidioksidipäästöt ovat 0,14% globaaleista päästöistä. Viime vuonna pelkkä päästöjen kasvu oli siis 20 kertaa suurempi kuin Suomen kaikki päästöt yhteensä. Millaisiahan ilmastotekoja Suomen päättäjiltä nyt vaaditaan?

Ilmeisesti ilmastolakkoilijat ovat lyhyen matematiikan lukijoita... :)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lyhyt matematiikka voi selittää osan,mutta toinen osa voidaan laittaa nuoruuden ja kokemattomuuden piikkiin. Silloin mennään helposti lauman mukana ja oma ajattelu jää sivummalle. Jokainen sukupolvi haluaa parantaa mailmaa ja kuvittelee nuoruuden humassaan olevansa edellistä fiksumpi. Kyllä ne kasvaa siitä iän myötä ulos :-)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ovatko lakkoilijat itse mukana ilmastotalkoissa. Onko päällä aina uusimman muodin mukaiset vaatteet ja uusin puhelimalli jne. Käytetäänkö alkoholia ja tupakkaa. Matkustellaanko ympäri maailmaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Akateemikkojen määrä on rajoitettu, kuuluminen akateemiseen yhteisöön ei vielä tee akateemikkoa, tiedoksi arvon to9imittajalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Lakkoilijoiden ajatuksena on, että koulussa istuminen ei kannata, mikäli aikuiset tuhoavat heidän tulevaisuuttaan"

Juuri tämän edellä olevan faktan takia minäkin lintsasin koulusta jo 70-luvulla. Mitä sain palkaksi: jälki-istuntoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voihan sitä mittasuhteiden ymmärtämättömyyttä mainostaa noinkin, mutta eihän sitä kesken kehitysvaiheen voi aivoilta liikaa odottaakaan. Tärkeintä on, ettei kudoksen kehitys pysähdy.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä. Lisää painetta vaan joka suunnasta - tiedä vaikka ( tuo ilmiselvä ) sanoma menisi perillekin ainakin joillekuille poliitikoistamme.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Poliitikot tekee päätöksiä, jotka pakottavat sinut muuttamaan käytöstäsi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (21)

Uutisvirta

19
Talentia tyrmää Kelan ehdotuksen etuisuuksien hakemisesta asiakkaan puolesta: "Miksi hakemuksia pitäisi tehdä kunnan sosiaalitoimessa?"
19
Kasvihuonekaasujen päästöt kasvoivat Oulussa hieman – yhtä syytä kasvuun ei ole vaan kyse on monesta pienestä tekijästä
11
Oulun yliopiston rehtoriksi kuusi hakijaa
10
Liikennevalot saivat kyytiä – kaksi ajoneuvoa kolaroi Oulun keskustassa
7
Rinne: "Tämän hallituksen ei tarvitse leikata menoja, rahaa voi käyttää lisää sekä pysyviin menolisäyksiin että investointimenoihin"
7
Lapset puheeksi tukee opettajan työtä – se ei tee opettajasta psykoterapeuttia tai sosiaalityöntekijä, vaan opettaja pysyy ammattiroolissaan Lukijalta
7
Oulussa osataan sopia isoista asioista – ongelma on päätösten ja sitä kautta toimeenpanon viivästyminen Lukijalta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Työvoimapula pötypuhetta

Töitä kyllä on. Niitä täytyy vain itse etsiä, pelkkä rekryfirmoissa käyminen ja hakemusten lähettäminen eivät riitä. Eli... Lue lisää...
Lukija Kempeleestä

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image