Kotimaa

Ilmastolakko yllätti koulut – "Yksittäiset koulut miettivät nyt, mitkä ovat niitä asioita, joiden nimissä voi ottaa kantaa"

Nuoret osallistuivat ruotsalaisen Greta Thunbergin innoittamana globaalin ilmastolakkoon perjantaina. Kuva on Oulun tapahtumasta. KUVA: Pekka Peura
Kotimaa 18.3.2019 19:11
Anna Kilponen

Nuorten ilmastolakkoa ei katsottu pelkästään hyvällä. Kouluissa se ei kuitenkaan tiettävästi aiheuttanut laajempia ongelmia. Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtajalta heruu myös sympatiaa ilmastolakkoileville nuorille.

Maailmanlaajuinen ilmastolakko sai Suomenkin koululaiset barrikadeille noin 30 paikkakunnalla perjantaina. Yksistään Helsingissä mielenilmaukseen osallistui poliisin arvion mukaan yli 2 000 nuorta.

Ilmastomuutoksen hillitsemistä vaatinut mielenilmaus on herättänyt myös närää: nuorten on muun muassa väitetty käyttäneen tilaisuutta hyväkseen ja lintsaavan koulusta. Esiin on noussut myös kysymys, kuinka paljon se on ollut aikuisten toimien innoittama tai ohjaama.

Kävikö kouluissa oppilaskato ja aiheutuiko kouluille ongelmia perjantaisen tapahtuman vuoksi? Ainakaan Opetushallitukseen saakka tietoa sellaisesta ei ole tullut.

– Meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka monet koulut ja oppilaat osallistuivat perjantain mielenilmaukseen, kertoo johtaja Matti Lahtinen Opetushallituksen mahdollistajapalveluista.

Hänen mukaansa tempauksesta ei ole ollut tiettävästi laajempaa yleistä haittaa koulujen toiminnalle.

– Toki paikallisia vaikutuksia on voinut olla, mutta ainakaan meille ei ole tullut tietoa, että jonkun koulun suunnitelmat olisivat menneet sekaisin sen vuoksi.

Mahdollisista kustannushaitoista ei myöskään raportoitu.

"Nuoret olivat unilukkareita"

Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Antti Ikoselta heruu sympatiaa ilmastolakkoileville nuorille.

– Oppilaskuntaan on jo vuosia kannustettu oppilaita ja nyt oppilaat ovat ottaneet yhä enemmän asioita omakseen. Joskus tarvitaan unilukkareita, ja tällä kertaa ne ovat olleet nuoret, jotka ovat ottaneet sen roolin. He ovat toimineet ansiokkaasti ja tehokkaasti.

Ikosen mukaan ilmastolakko on osoittautunut hyvin sensitiiviseksi kysymykseksi, jonka kautta on jouduttu pohtimaan muun muassa sitä, mitkä yhteiskunnalliset asiat ovat niin tärkeitä asioita, että perjantaisen mielenilmauksen kaltaiset radikaalit keinot ovat niiden edistämiseksi hyviä.

– Maailmanmuutos edellyttää aina sitä, että epäkohdat nostetaan esiin. Pitäisi pohtia sitä, minkä vuoksi barrikadeille on noustu ja korotettu ääntä ja mitä pitäisi tehdä, jottei tarvitsisi näin poikkeuksellisin keinoin hakea asialle huomiota.

Ikonen muistuttaa, että alkuherätyksen jälkeen tarvitaan normaalia koulun ja yhteiskunnan kehittämistä, jotta asiaa saadaan eteenpäin.

Kouluissa oli epätietoisuutta

Useissa kouluissa oli epätietoisuutta siitä, miten oppilaiden ilmastolakkoon pitäisi suhtautua. Selvää toimintamallia perjantain kaltaisille tempauksille ei ole.

Lahtinen myöntää, että tilanne on kouluille uusi sikäli, että vastaavaa yhtä laajaa mielenilmausta ei ole aiemmin ollut. Sen sijaan paikallisia tempauksia ja mielenilmauksia esimerkiksi koulujen lakkauttamista vastaan on ollut.

Myös Ikonen sanoo tilanteen olleen kouluille uusi ja yllättävä.

– Yksittäiset koulut miettivät nyt, mitkä ovat niitä asioita, joiden nimissä voi ottaa kantaa.

Kuittaus ei tee luvattomasta luvallista

Opetushallitus linjasi jo etukäteen, että jos oppilas on poissa koulusta ilmastolakon vuoksi, siihen pitää saada lupa.

Lahtisen mukaan heille tuli jonkin verran myös kyselyjä etukäteen, onko lakkoon osallistuminen laillista. Opetushallitus halusi jättää sen koulujen harkittavaksi.

– Kouluissa on tehty erilaisia ratkaisuja. Oli kouluja, joissa päätettiin, että luokka tai koulu lähtee mukaan paikkakunnan mielenilmaukseen, jolloin voidaan samalla harjoitella yhteiskunnallista vaikuttamista. Oli kouluja, joissa oppilaat hakivat luvan poissaoloon ja sellainen heille myönnettiin.

Mielenilmauksessa on tiettävästi ollut myös oppilaita, joilla lupaa ei ollut. Silloin kyse on Lahtisen mukaan luvattomasta poissaolosta, josta voidaan määrätä kurinpidollisia toimia.

Jos vanhemmat taas kuittaavat poissaolon, seuraamukset riippuvat poissaolon perusteesta.

– Huoltajan kuittaus ei tee kuitenkaan luvattomasta luvallista. On koulun harkinnassa, miten menetellään, huomauttaa Lahtinen.

Seuraamuksista päätetään erikseen

Mahdollisista seuraamuksista päätetään hänen mukaansa tapauskohtaisesti, mutta ei sentään etukäteen, kuten eräässä koulussa oli käynyt.

– Meille tuli viestiä, jossa koulun rehtori oli etukäteen sanonut oppilaille, että seurauksena on kaksi tuntia jälki-istuntoa, jos koulusta lähtee luvatta pois (mielenilmaukseen). Jokainen tapaus on tutkittava erikseen, ei seuraamuksia voi etukäteen päättää.

Miten sitten toimitaan, jos mielenilmauksia esiintyy vastaisuudessakin?

– Pitää vielä harkita, mikä olisi se oikea tapa suhtautua. Kertatempauksena tämä meni koulujen harkinnassa, mutta toistuvasti se ei olisi kestävä tapa. Silloin siinä olisi sekin mahdollisuus, että tilannetta hyväksikäytettäisiin, toteaa Lahtinen viitaten lintsausväitteisiin.

– Seuraamme, tuleeko tästä toistuvaa ilmiötä Suomessa. Mitään ratkaisuja emme ole vielä tehneet, hän jatkaa.

"Pitäisi pohtia sitä, minkä vuoksi barrikadeille on noustu ja korotettu ääntä ja mitä pitäisi tehdä, jottei tarvitsisi näin poikkeuksellisin keinoin hakea asialle huomiota."

Antti Ikonen Suomen Rehtorit ry.

Tähän mennessä tapahtunutta

Ruotsalainen koululainen Greta Thunberg aloitti viime vuonna ilmastolakot. Hän kieltäytyi menemästä perjantaisin kouluun siihen asti, kunnes ruotsalaiset poliitikot tekevät päätöksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

llmastolakko järjestettiin yli sadassa maassa perjantaina 15. maaliskuuta.

Tarkkaa lukumäärää Suomen tapahtumiin osallistuneista nuorista ei ole, mutta yksistään Helsingissä osallistujia oli poliisin arvion mukaan yli 2 000.

Kansalaisaloite.fi-palvelussa julkaistiin maanantaina aloite, jossa ehdotetaan, että ilmasto-oppia ryhdyttäisiin opettamaan peruskoulussa uutena oppiaineena.

Maanantaina julkaistiin myös valtionhallinnon ilmastoviestinnän kyselytutkimus, jonka mukaan ilmastonmuutosta tehokkaasti hillitsevää politiikkaa toivotaan hallitukselta selvästi enemmän kuin edellisten eduskuntavaalien alla.

MAINOS

Kommentoi

Saastuttamisen lopettamisen puolesta olisi hyvä marssia, eikä epämääräisen ilmaston muutoksen takia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin, ja turhaa kuluttamista, väestön liikakasvua kehitysmaissa, turismia ja ruoan haaskaamista vastaan. Ne on kongreettisia tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koululaiset voisivat myös lakkoilun oheella tehdä itse asialle jotain, nimittäin monet koululaiset haluavat aina sen uusimman puhelimen, mikä on markkinoille tullut, yhden matkapuhelimen valmistukseen tarvitaan paljon erilaisia mineraaleja, jotka pitää myös kaivaa maaperästä pois. Siksi on naurettavaa että osoitetaan mieltä samalla, kun se uusin iphone on kädessä kuvaamassa koko tapahtumaa.
Koululaiset voisi siis ostaa pitkään kestäviä tai käytettyjä puhelimia "karvalakkimalleja" jos ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvin arveluttavaa tällaisien poliittisten vaikuttajien masinoimiin "mielenilmauksiin" koulu aikana lapsia käyttää ajamaan omaa agendaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paperista kertakäyttölehteä painava kalea on taas erittäinkin tekopyhä. Eilisiä uutisia painetaan paperille. Mitä järkeä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jotenkin ihmeellisiä mielipiteitä. Nimenomaan sehän se tärkeä asia oppia tässä on, että jotkin asiat ovat niin tärkeitä, että ihmisten on osallistuttava mielenosoituksiin ja muuhun järkevään toimintaan, vaikka se ei olisikaan täysin sallittua - kunhan ei muita tai muiden omaisuutta vahingoiteta.

Päivä poissa koulusta on lopulta hyvin vähäpitoinen asia, mutta kokemus siitä, että aktiivisesti osallistutaan yhteiskuntaan on erittäin tärkeää. Pointtina jopa on, että tärkeiden asioiden vuoksi voi itse päättää kärsiä, kuten esimerkiksi jälki-istunnon muodossa. Kaksi tuntia jälki-istuntoa versus maailman tulevaisuus ei pitäisi olla kovin vaikea valinta kenellekään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihan sellainen silkin ohut huuhaa tuosta paistaa läpi, nimittäin kun katsoi niitä videoita ja haastatteluita tuolta Oulun kaupungintalon edestä, niin kyllä siinä ei ollut yhdelläkään nuorella sellaista oikeaa ja aitoa intoa tai edes halukkuutta siellä portailla istua. Kylttien iskulauseet oli selkeästi otettu copy-pastella ääriliikkeiden kotisivuilta tai ääriliikkeiden sosiaalisen median ryhmistä.

Oulussa portailla oli istumassa (videokuvan perusteella) kymmeniä nuoria - ei esimerkiksi satoja. Minä sanoisin, että ei aiheuta mitään toimenpiteitä, että sen verran marginaalisesta ilmiöstä on kyse. Eikä se edes ole tavatonta lintsata koulusta perjantaisin varsinkin jos on tekosyy tarjolla. Luulenpa, että moni joka sanoi, että menee portaille heilumaan, niin menikin suoraan Valkeaan kavereiden kanssa heilumaan.

Nuoret ovat viisaita ja ymmärtävät hyvin, että puheet ihmisen osuudesta ilmastonmuutokseen ovat globaalin eliitin rasvainen valhe. Vai että nyt sitten kaikkien näiden sotien ja keskitysleirien jälkeen meidän pitäisi luottaa tähän savuverhojen takana oleilevaan eliittiin. Voin kertoa, että ei mene läpi nuorille eikä edes meille hieman vanhemmille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itsekkyys ei tee raiskauksesta kaunista ja tällä tarkoitan 1900-luvulla synryneitä jotka raiskaavat niin ilman. maan kuin vedetkin sekä niiden eliöstön, melkein 1900 luvulla syntyneet ovat onnistuneet tuhoamaan miljoona vuotisen planeetan.

Nuorilla on täysi oikeus osoittaa mieltään ja aikuisten syytä muuttaa käyttäytymistään ja nopeasti

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nykyhetken uutissykli on jo ohittanut tämän uutisen. Ei kiinnosta enää. Nyt odotellaan jotakin uutta jysäystä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Jokainen tapaus on tutkittava erikseen, ei seuraamuksia voi etukäteen päättää." Ja millähän perusteella samasta teosta voisi tulla erilaisia seuraamuksia? Ehkäpä puolueen jäsenkirjan mukaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näinpä epäilen minäkin. Seuraamus tullee rehtorin jäsenkirjan mukaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ehkäpä moraalinen kysymys piilee siinä, että kuuluuko koululaisten ylipäänsä lakkoilla ja osoittaa mieltään veronmaksajien rahoilla? Tuskinpa meidän ilmainen koulujärjestelmä on luotu lakkoilua silmällä pitäen.

Kenen aloitteesta ja minkälaisin motiivein tällainen on sallittua? Mielestäni ilmastonmuutoksen ympärillä on aivan liikaa ristiriitaisia näkemyksiä tieteen puolelta, sekä monia poliittisia ja taloudellisia intressejä. Asiaan liittyy suorastaan valtava määrä erilaisia etupiirejä, mikä voi polarisoida julkisuuteen tulevia näkemyksiä.

Sen vuoksi tässä liikutaan mielestäni selkeästi ns. harmaalla alueella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Homma on vihneiden eli vihreiden agitaatio saada lisää kannatusta. Heilleihän on aina ollut kaikki keinot pyhiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luonnollista ilmastonmuutosta ei ole pystytty uskottavasti selittämään, saatikka ennustamaan millään mallilla.

Tästä voi vetää ainakin sen johtopäätöksen, että nykyisestä ilmaston lämpenemisestä ei pystytä erottelemaan luonnollista muutosta. Korollaari tästä on, että ihmisen toiminnan vaikutusta ilmaston lämpenemiseen ei myöskään voida tietää.

Kaikki ilmastopuhe on siis vain huulten höpinää, jonka voi joko uskoa tai olla uskomatta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuinka muuten osoittaisit nuorille että heidän mielipiteet ovat tärkeitä - kieltämällä ja vähättelemällä nuorten arvoja?
Tapaus osoittaa että nuoret voivat yhteisesti kokea tärkeitä asioita. Mielummin asia pitäisi nähdä voimavarana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

29
MTV: Kalle Palander muuttaa takaisin synnyinkaupunkiinsa Tornioon – syynä lasten koulunkäynti
22
IS: Liikennelääketieteen professori pitää uutta pistekohtaista nopeusvalvontaa älyttömänä – "Homma on lähtenyt täysin lapasesta"
12
Poliisi valvoi liikennettä Käsivarren Lapissa: ylinopeuksia, useita ajokieltoja ja 11 000 euron ylikuormamaksu
10
Pari kysymystä: Miksi Kiimingin ekopisteitä on lopetettu?
9
Suomalainen autojen yhteiskäyttöpalvelu aikoo globaaliksi – "Sama jakamis- ja kiertotalouden mullistus tapahtuu liikkumisessa nyt kuin Airbnb:ssä 10 vuotta sitten"
8
Yrittäjä myy "sotkun munkkeja", joita ei ole leivottu missään sotilaskodissa – Sotilaskotiyhdistys pitää toimintaa moraalittomana Tilaajille
8
Tuore tangokuningas Johannes Vatjus otettiin lämmöllä vastaan kotikaupungissaan Haapavedellä – "Voi Johannes, minkä teit!"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Tornio, Enontekiö ja Utsjoki.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Naton vastustus hiipuu

221 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Mansikka maalle töihin?

Kyllä se on ongelmana, että osa suomalaisista eivät halua tehdä töitä, jos siinä ei ole jotain "hohtoa" tai ei muutoinka... Lue lisää...
Ryö palkitsee

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

16.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image