Kotimaa

HS: Venäjä pohti Karjalan palauttamista Suomelle vuonna 1991 – "Venäjän mukaan alueellisia ongelmia oli niin Krimillä kuin Kar­ja­las­sa­kin"

Syyskuussa 2007 Andrei Fjodorov arveli Helsingin Sanomien haastattelussa, että venäläisten pohdinnoista tiesivät ainakin ulkoministeri Väyrynen ja presidentti Mauno Koivisto. Nyt Fjodorov sanoo lehdelle, ettei niistä kerrottu suomalaisille. Kuvassa presidentti Koivisto vuonna 1990. KUVA: Kalle Ipatti
Kotimaa 21.7.2019 9:40
Tanja Nuotio

Entinen ministeri Andrei Fjodorov kertoo Helsingin Sanomille, että ongelmallisten alueiden kehitys olisi voinut johtaa Venäjälle kielteisiin tapahtumakulkuihin. Tämä koski myös Karjalaa. Fjodorov sanoo nyt, että suunnitelmista ei hiiskuttu suomalaisille. 12 vuotta sitten hän kuitenkin kertoi, että venäläisten pohdinnoista olisi tiennyt ainakin presidentti Mauno Koivisto.

Venäjä pohti Karjalan palauttamista Suomelle osana laajempaa rajojensa uudelleen­arviointia, uutisoi Helsingin Sanomat.

– Ajatus Karjalan myymisestä takaisin Suomelle oli Venäjän hätäratkaisu rahapulaan vuonna 1991, kertoo lehdelle silloinen varaulkoministeri Andrei Fjodorov.

Helsingin Sanomien mukaan Venäjä pohti Karjalan palauttamista osana laajempaa rajojensa uudelleen­arviointia.

– Andrei Fjodorov kertoo, että vallankaappausyrityksen säikäyttämä Boris Jeltsin harkitsi pakolaishallituksen perustamista Suomeen, lehti kirjoittaa.

Entinen ministeri Andrei Fjodorov, 64, kertoi Venäjän 28 vuoden takaisista pohdinnoista Helsingin Sanomien haastattelussa moskovalaisen kahvilan pöydässä. Hän toimi 90-luvun alussa Venäjän varaulkoministerinä.

Fjodorovin mukaan Venäjä laati listan niin sanotuista alueellisista ongelmista. Se tapahtui heinäkuussa, vähän ennen elokuun vallankaappausyritystä.

– Listaan tulivat Karjala, Kuriilit, Pytalovan alue Latvian-vastaiselta rajalta ja Kaliningrad. Ja sitten listaan liitettiin Krim ja Kiinan-vastainen raja Amurjoella. Tämän jälkeen Jeltsin antoi määräyksen, että näiden alueiden asema on selvitettävä ensinnäkin kansainvälisenä ongelmana ja toisekseen siksi, että nämä ovat alueita, joissa voi nousta autonomiaa vaativia ääriliikkeitä, joissa on nationalistisia elementtejä. Näiden alueiden kehitys voisi johtaa Venäjälle kielteisiin tapahtumakulkuihin. Tämä koski myös Karjalaa, Fjodorov toteaa Helsingin Sanomissa.

Hänen mukaansa tuolloin Venäjä pohti muun muassa erilaisten etuoikeuksien antamista Karjalassa, siis alueen elinkeinoelämän kehittämistä.

Paavo Väyrynen ei tiennyt venäläisten suunnitelmista

– Virkamiehen työt jättäneeltä Fjodorovilta ilmestyi venäläisessä Argumenty nedeli -lehdessä elokuun lopussa 2007 kolumni, jossa hän kertoi Venäjän vuonna 1991 suunnitelleen luovutetun Karjalan myymistä Suomelle 15 miljardin dollarin kauppahintaan. Syyskuussa 2007 Fjodorov arveli HS:n haastattelussa, että venäläisten pohdinnoista tiesivät ainakin ulkoministeri Paavo Väyrynen ja presidentti Mauno Koivisto. Nyt Fjodorov kuitenkin sanoo, ettei niistä kerrottu suomalaisille, Helsingin Sanomat kertoo.

Helsingin Sanomat kysyy nyt silloiselta Suomen ulkoministeriltä Paavo Väyryseltä, tiesikö tämä venäläisten suunnitelmista?

– En tiennyt. Se oli heidän sisäistä keskusteluaan”, Väyrynen sanoo HS:lle puhelinhaastattelussa Keminmaalta.

– Päinvastoin: virallista tietä oli saatu sellainen käsitys, että Neuvostoliitolla tai sittemmin Venäjällä ei ollut valmiutta keskustella näistä rajakysymyksistä.

Mauno Koivisto kiisti 2007 Kainuun Sanomien tiedot

HS kirjoittaa, että Fjodorovin kolumni elokuussa 2007 oli eräänlainen vastaus Kainuun Sanomien kaksi viikkoa aikaisemmin julkaisemaan juttuun. Sen mukaan salainen asiantuntijaryhmä teki vuodenvaihteessa 1991–1992 Santahaminassa samanlaisia hintalaskelmia kuin Venäjälläkin tehtiin, presidentti Koiviston toimeksiannosta.

– Luovutetusta Karjalasta olisi lehden tietojen mukaan pitänyt maksaa Venäjälle 64 miljardia markkaa. Perusrakenteiden kunnostuksen hinta olisi ollut korkeimmillaan 350 miljardia. Nykyrahassa laskettuna suomalaisten hinta-arvio oli selvästi pienempi kuin Moskovassa laskettu myyntihinta. Eläkepäiviä viettänyt presidentti Koivisto kiisti HS:n haastattelussa Kainuun Sanomien tiedot.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (37)

Palauttamisen hinta olisi lopulta ostohinnan mukaan lukien lähennellyt puolta biljoonaa euroa eli 500 miljardia. Se on siis noin 5x nykyinen valtiovelka. Olisi varmasti tuolla hinnalla jäänyt ostamatta. Aivan liian kallis hankinta siihen nähden mitä sillä olisi saatu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Karjalaa ei voida palauttaa. Karjala oli maa-alue ja siellä asuvat ihmiset yhdessä. Maa voidaan kyllä palauttaa, mutta ei ihmisiä enää sinne.

Karjalasta lähtemään joutuneet ihmiset toivat alueen kulttuurin ja muistot Suomeen, niitä ei menetetty. Karjalaisuus elää voimakkaana Suomen rajojen sisällä. Ehkä jopa voimakkaampana kuin jos elämä siellä olisi jatkunut ilman sotia.

Kun Venäjä puhuu Karjalan palautuksesta, niin siinä Karjalalla ei tarkoiteta luovutettua osaa Karjalasta, vaan yleensä Karjalan tasavaltaa tai osia siitä. Tämä yleensä jää tajuamatta suomalaisilta. Venäläiset eivät myöskään yhdistä karjalaista kulttuuria itämerensuomalaiseen kulttuuriin, vaan siinä on vahvasti mukana venäläinen kulttuuri. Suomessa nämä asiat erotetaan toisistaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisiko tuo maakauppa myöhemmin poikinut täällä vastaavaa, kuin krimin miehitys? Enpä tiedä, mutta sopii miettiä sitäkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ymmärtäkää jo viimein, että NIKITA-setä antoi liittää Neuvostoliiton alueeseen kuuluneen KRIMIN alueen UKRAINAAN. Krimin väestön valtaosa on kuitenkin venäläisiä, jotka halusivat enemmistö päätöksellä palata Venäjän yhteyteen.
Suomelta N-liitto vaati rajojensa turvaksi maa-alueita Hangosta Petsamoon. Kun katselee Suomen Itärajaa ei voi kuin naureskella kuinka rajaviivaa on vedelty votkaryyppyjen kera täysin mielivaltaisesti. Katselkaa vaikka googlemapin karttaohjelmalla, näette itsekkin. Ryöstettyä omaisuutta ei pidä OSTAA takaisin, vaan vaatia Kansainvälisen Oikeuden päätöksellä sen palauttamista. Suomenpankin kultakin ryöstettiin "sotakorvauksina". Sinne hukkuivat kaatuneitten ja leskien kultasormuksetkin talkoohengessä. Nyt hävettää entistä enempi Suomen liittäminen EU,n jäseneksi ilman reilua kansanäänestystä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Perussuomalaisten liittyminen venäjämielisten joukkoon EU-parlamentissa alkaa tuntumaan ihan luonnolliselta, kun näitä kommentteja lukee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei sitä nykyistä rajaa määritelleet vodkaryypyt vaan se, että NL halusi Viipurinlahden, Enson ja Käkisalmen selluloosatehtaat ja kaikki Laatokan rannat. Rajalinja vedettiin vähintään tykinkantaman etäisyydelle Viipuri-Hiitola-Elisenvaara-Sortavala-Matkaselkä-rautatiestä sekä Viipurinlahdesta. Siinä mielessä rajalinjasta tuli älyttömän huono, että raja katkoi maantie-, rautatie- ja kanavayhteyksiä Suomelle epäedullisesti ja halkoi kyliä ja vesistöjä mielivaltaisesti. Parissa kohtaa sovitusta rajalinjasta poikettiin rajan merkitsemisvaiheessa, näin Suomi menetti vielä Enson asuinalueen. Ehkä siellä Ensossa kului muutama vodkaryyppy, mutta muuten raja määriteltiin jo Moskovan rauhanneuvotteluissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Varastetun omaisuuden myynti on rikos. Ja myymällä varastettu omaisuus takaisin sen omistajlle on härskiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sehän on venäläistä bisnestä, melkeen. Varastetaan koppa vodkaa, myydään se puoleen hintaan ja ostetaan rahoilla vodkaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi voisi olla Karjalan aluetta rikkaampi, jos Koivisto niin tyypillisellä jahkailullaan ei olisi pilannut hanketta. Jos pressana olisi ollut Kekkosen tai Niinistön kaltainen rohkea henkilö, Karjala olisi osa Suomen valtakuntaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuo oli suomalaisten onni, että suomen ei tarvinnut ottaa valtavaa venäläisvähemmistöä kontolleen. Olisi varmaan tullut 3 virallinen kieli meille. Venäjän ikuinen uhittelu omista kansalaisistaan. Suomessa piisaa syrjäkyliä ihan omasta edestä, että ei kiitos karjalaa takaisin. Kaljana käy.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

..ois pitäny ottaa ja samalla kaikki luovutetut alueet niin suomi ois maantieteellisesti isompi ja väkiluvultaan myös, suomi neito....juu ja sitte suomen karttapaino painaa uudet kartat maailmalle ja työllistää tuhansia, uusi adressi vetämään ja rakentamaan karjala ja muut osat uusiksi suomelle,samoten petsamo josta päästään jäämeren kautta viemään vienti tuotteita . kysytään putinilta möiskö? ja laatokan rannat turistikohteiksi myös ..kansan äänestys ja suomi isommaksi. eläköön suomi neito kaunis sellainen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisipa meillä paljon parempi maailma, jos Venäjä olisi luopunut kaikista noista miehittämistään alueista. Nyt vääryys jatkuu edelleen ja aiheuttaa kaikille ongelmia. Japanin kanssa Venäjällä on rauhakin sopimatta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyseisen alueen näet sivustolta luovutettukarjala. Mistään palautuksestahan ei tosiaankaan olisi ollut kyse, niinkuin mainitsitkin. Venäläisethän olisivat vaatineet siitä rahaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuitenkin puhutaan Karjalan palautuksesta kuten otsikossakin. Voi olla että tiedän enempi Karjalasta kuin sinä, joten neuvojasi en tarvitse

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Otsikossa mainitaan asia väärin. Voi olla, että tiedät asiasta enemmän kuin minä, jos asut siellä. Minun juureni on luovutetussa Karjalassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä havainto. Sitäpaitsi karjalaiset olivat kyllästyneitä suomalaisten/ruotsalaisten karjalanvalloituksiin ja Ruotsin valtakunnan laajennuksiin. Karjalan kalevalainen kulttuuri oli suomalaista rikkaampaa. Sitäpaitsi Laatokankarjalassa oli paljon inkeriläisiä karjalaisten ohella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Karjalan ikivanha kalevalainen kulttuuri, ja sitä kannatellut karjalan kieli on itärajan takana tyystin tuhottu. Alue on venäläistetty ja mitään kalevalaista ei sieltä juurikaan voi enää löytää, vanhoja lahonneita rakennuksia lukuun ottamatta.

Kulttuuri elää vahvasti kielessä. Itämerensuomalaisten ja slaavilaisten kielten ero on niin suuri, että kulttuurin vaihtoa ei voi tapahtua. Asiat ilmaistaan näillä kielillä aivan eri tavoilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

karjalan sanomat kirjoittaa:
pääkirjoitus / huhtikuu 30, 2019 17:35 / päivitetty toukokuu 6, 2019 10:37
Riittääkö nyt sisua?
Petroskoissa yllettiin viime viikolla historialliseen tekoon. Viranomaisia, yrittäjiä, toimittajia, järjestöjyriä ja opettajia kokoontui paneelikeskusteluun miettimään suomen kielen nykytilaa Karjalan tasavallassa ja sen tilan mahdollista parantamista. En muista vastaavan laatuista keskustelua toteutuneen koskaan ennen ainakaan 2000-luvulla.
Yritystä siis on. Tuon lisäksi karjalan eri murteita pyritään opettamaan nuoremmille kansalaisille "kielikylpyjen" muodossa.
Tietoa kyllä löytyy, kun viitsii kaivella

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (37)

Uutisvirta

49
Ouluun halutaan rakentaa maailman pohjoisin mallastamo, hankkeelle haetaan rahoittajia: "Tarvitaan paikallista mallasta, paikallista humalaa ja paikallista hiivaa"
45
"Jos on huono marjavuosi, niin se on Arinan syy" – Kari Juntunen on päivätyönsä ohella Osuuskauppa Arinan hallituksen varapuheenjohtaja, joka kummastelee Arinan saaman kritiikin määrää
39
Analyysi: Putin sysäsi asevarustelun yksin amerikkalaisten syyksi – eikä eurooppalaisten huoli venäläisten kansalaisoikeuksista saa vastakaikua
30
Oulun Allas Sea Poolin aikataulua jatkettiin vuodella – nyt merikylpylän arvioidaan avautuvan keväällä 2021
18
EU-jäsenyys hyödyttänyt Suomen taloutta – eurolla ollut ensin myönteinen, sitten kielteinen vaikutus
17
Sykkelit saadaan viimein käyttöön ensi viikolla, viimeiset kaupunkipyörät asennetaan paikoilleen viikonlopun aikana
17
Oulu palkkaa ulkopuolisen selvittäjän etsimään säästökohteita – "Oulu ei ole mikään kriisikaupunki, mutta työtä pitää tehdä"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Työssä käyvät, tykkäätkö työstäsi?

En tykkää. Eikä se johdu työpaikasta tai sen huonosta ilmapiiristä. Työnteko ei vain kiinnosta. Raha ainoa motivaattori ... Lue lisää...
Patonki

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image