Kotimaa

Helsingin kes­kus­ta­kir­jas­to Oodi on upea lahja lukevalle Suomelle – Kau­pun­ki­lais­ten olohuone on kiinnostanut ulkomailla jo ra­ken­nus­vai­hees­sa

Arkkitehti Antti Nuosjoki kertoo Helsingin keskustakirjasto Oodista.
Kotimaa 30.11.2018 18:49
Hannamari Ahonen

Muualla Suomessa asuvillekin Oodi on kiinnostava kohde jo pelkän arkkitehtuurinsa takia. Oodissa on mahdollisuus rauhoittua kaupungin hälyltä aivan Helsingin ydinkeskustassa.

Mikä olisi sopinut paremmin 100-vuotiaan Suomen ja sen pääkaupungin syntymäpäivälahjaksi kuin suomalaisen sivistyksen ja demokratian peruskivi, kirjasto.

100-vuotisjuhlavuoden merkkihanke, Helsingin keskustakirjasto Oodi, avautuu yleisölle itsenäisyyspäivän aattona. Kaupunkilaisten olohuoneena markkinoitu kirjasto on myös suomalaisen arkkitehtuurin hieno taideteos.

Muualta Suomesta tulevienkin on helppo vierailla aivan Helsingin ytimessä sijaitsevassa Oodissa. Rautatieasema on aivan lähellä. Oodin kolmannesta kerroksesta avautuu 360 asteen näkymä Eduskuntataloon, nykytaiteen museoon Kiasmaan, Musiikkitaloon ja Finlandia-taloon.

Arkkitehti Antti Nousjoki lasten satuhuoneessa kirjaston kolmannessa kerroksessa.

"Tohvelisankareille, pelkäämättömille ja koulukiusatuille..."

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kertoi, että jo kuukausia ennen avajaisia Oodista on ollut kymmeniä artikkeleita kansainvälisissä lehdissä.

– Oodi on Helsingin kasvot maailmalle.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) muistutti, että Suomeen perustettiin yleisiä kirjastoja, kun ymmärrys jokaisen ihmisen oikeudesta itsensä kehittämiseen vahvistui.

Kirjaston ensimmäinen kerros ikään kuin jatkuu ulos Kansalaistorille, jossa järjestetään tapahtumia ja konsertteja. Eduskuntatalo näkyy ikkunasta.

Seinässä kierreportaiden kohdalla on sama asia kerrottu tekstillä eli kenelle kaikille kirjasto on tarkoitettu. Seinässä lukee muun muassa orvoille, muukalaisille, laiskoille, tohvelisankareille, vanhuksille, sedille, hupsuille, väärinymmärretyille, pelkäämättömille ja tärähtäneille...

Oodissa voi kokata ja tehdä studiossa musiikkia

Kirjastonjohtajan Anna-Maria Soininvaaran mukaan Oodissa on haluttu kirjoissa profiloitua kaunokirjallisuuteen, suomalaiseen kulttuuriin ja kirjoihin, jotka tukevat ihmisten käsillä tekemistä. Kun kirjaston käyttäjiltä suunnitteluvaiheessa kysyttiin, toivottiin toisaalta hiljentymispaikkaa, toisaalta tapahtumia ja muiden ihmisten kohtaamista.

Oodissa nämä kaksi toivetta on pystytty toteuttamaan. Ylintä, kolmatta kerrosta Soininvaara kuvaa Kirjataivaaksi. Siellä varsinaisessa kirjastokerroksessa on mahdollisuus rauhoittumiseen ja miettimiseen. Avarien näkymien kerroksessa on kahvila ja yhdeksän elävää puuta.

Kolmannen kerroksen kirjataivaassa on 100 000 teosta lainattavana, kahvila ja eläviä puita. Näkymät avautuvat joka ilmansuuntaan. KUVA: Joel Maisalmi

Toinen kerros on tekemisen kerros. Siellä on etukäteen varattavia studiotiloja musiikin tekijöille, ompelukoneita, 3D-tulostimia, kokkaushuone ja ryhmätyötiloja.

Toinen kerros muistuttaa talon vinttiä, koska kirjaston kaksi kantavaa siltarakennetta ovat siellä. Siltarakenteiden ansiosta ensimmäisessä kerroksessa ei tarvita pilareita. Vintin portailla voi vaikka istua oman kannettavan kanssa opiskelemassa. Ylin kerros on sillan päällä.

Alin kerros ikään kuin jatkuu ulos Kansalaistorille, jossa järjestetään erilaisia tapahtumia ja konsertteja. Oodissakin järjestetään tapahtumia, joista 90 prosenttia on muiden kuin kirjaston itsensä järjestämiä.

Oodi

Helsingin kaupungin

ja valtion rahoittama. Kokonaisbudjetti 98 miljoonaa euroa, josta valtion osuus 30 miljoonaa.

Arkkitehdit

Juho Grönholm, Antti Nousjoki ja Samuli Woolston Arkkitehtitoimisto ALAsta, joka vastannut pää- ja arkkitehtisuunnittelusta.

Rakennusurakointi

YIT.

100 000

teosta.

Kirjastopalvelujen

lisäksi muun muassa kahvila, ravintola, taidetta ja studiotiloja.

Myös

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin elokuvateatteri Kino Regina, leikkipuisto Loru, Helsinki-Info, kaupunkiympäristön osallisuustila Brygga ja EU-tietoa tarjoava EU@Oodi.

Odotetaan

2,5 miljoonaa kävijää vuodessa.

Tammikuussa

2012 julkistettuun avoimeen arkkitehtuurikilpailuun 544 ehdotusta eri puolilta maailmaa. Rakentaminen alkoi syyskuussa 2015.

MAINOS

Kommentoi

Uusmaalaisuus, toivottavasti ei tartu, jos siinä horisontti tuolla tavalla sumenee. Todellisuudessa Helsinki taitaa olla maailman pienin kaupunki, jonne on mahtunut kaivamaan pari metrolonjaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olkaa hyvä vaan hesalaiset! Minä tarjoan!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä on tarkoitettu koko pk-seudun käyttöön, eli noin 1,5 miljoonan käyttäjän käyttöön. Paljonko sijoitit kelan päivärahoista tuohon? Tuskin niin paljoa, kuin minä olen pumpannut verorahoja pohjoisten kuntien pohjattomaan kassaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Helsinki täynnä valtion virastoja jotka eivät tuota mitään, keräävät muun suomen verotulot. Selvitä joskus huviksesi paljonko Suomen vientitulosta tulee vaikkapa perämerenkaaren alueelta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Perämerenkaaren alueelta kun ei tule mitään, vaan sinne pumpataan etelästä rahaa jatkuvasti.

Verotulojen osalta uusmaalaiset yritykset ovat koko Suomen selkäranka, sillä ne maksavat veroja ja maksuja yli 27 miljardia euroa vuodessa. Uusimaa rahoittaakin muuta Suomea.

Uudeltamaalta kerätään veroja huomattavasti sen väestöosuutta enemmän ja yksityisen sektorin työpaikoissa se on selkeä ykkönen. Tämä selviää Helsingin seudun kauppakamarin teettämästä Yritysten todellinen jalanjälki -tutkimuksesta, jossa on laskettu ensimmäistä kertaa uusmaalaisten yritysten verojalanjälki.

Uudellamaalla toimivat ja sitä kotipaikkanaan pitävät yritykset tuottivat valtion kassaan edellisvuonna yhteensä 27 miljardia euroa: yli 11,6 miljardia euroa arvonlisäveroja ja erilaisia välillisiä tuoteveroja, lähes 2,3 miljardia yhteisöveroja, yli 225 miljoonaa kiinteistöveroja, noin 6,8 miljardia palkkaveroja ja 5,5 miljardia eläkevakuutusmaksuja.

Ja pääkonttorien sijainti kasvattaa ainoastaan yhteisöveroja eli oikea raha tulle juurikin Uudeltamaalta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Parvekeviljely ja kolumbialaiset avokadotko ne helsinkiläiset ruokkii vai? Helsinkiläinen syö mieluummin kehitysmaiden riistotalousruokaa kuin myöntää että muutakin Suomea tarvitaan. Kyllä se olen todellakin minä joka tarjoan, maitoa latteesi, ole hyvä vaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Et sinä sitä tarjoa, kun en käytä maitoa, enkä kyllä käytä muutenkaan kotimaisia tuotteita, vaikka Oulusa asunkin.
Ja sinun tuottama maito on meidän veronmaksajien jo monta kertaa maksamaa ennen kuin se on kaupassa myynnissä.
Että kyllä sinulle jälleen tarjotaan vaan kaikki.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siellä on taas tukijussilla suuret kuvitelmat itsestään. Ai että oikein tarjoat. Katselehan hiukan paljonko maataloustukiin menee rahaa jota veronmaksajat sinulle tarjoaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On kyllä komea kirjasto täytyy sanoa. Työn puolesta kävin paikanpäällä ja ei voi kuin ihailla. Varmaan on kiinnostanut ulkomaalaisia myös paljon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

15.2.
Jänis jumitti Rajakylässä, mutta eipä hätää – palokunta tuli ja päästi pupujussin pälkähästä
15.2.
Latvalalle karmea pettymys Ruotsin MM-rallissa – "Yritin ajaa liian kovaa suhteessa olosuhteisiin"
15.2.
Kempeleläinen Emmi Pälvilä on palkintosijoja kahmiva magneetti – lehtien ja kirjeiden lajittelu Postissa vaihtuu hetkessä cheertanssiin
15.2.
Ministeriö aloittaa jätelainsäädännön uudistamisen – Muutoksen taustalla on uusi EU:n jätedirektiivi
15.2.
Trumpin törkeys oli Nastyn alkusysäys – Koreografi Susanna Leinonen: "Tuntuu, että luisumme taaksepäin naisten oikeuksissa"
15.2.
Kun Tiina, 40, kokeili seksin myymistä ensimmäisen kerran, hän hämmästyi asiakkaiden paljoudesta – Tällaisia ovat Tiinan työpäivät ja asiakkaat Tilaajille
15.2.
Oulun vanhojen tanssit videolla

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa lännen ja lounaan välinen tuuli on voimakasta illalla, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s. Maan pohjoisosassa sekä Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa luoteistuuli on voimakasta keskiyöllä, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita, koska niillä olevan jään päällä on vettä.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suomalaiset SS-sotilaat

367 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Juttutupa, läpileikkaus oululaisista

Minä mitään vääristele! Se on vain propagandaa!! Samaahan se suotaa tenavakin vailla mitään faktaa, vuodesta toiseen itk... Lue lisää...
Tanhutähti

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

16.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image