Kotimaa

Halla-aho: PS:n ryhmä EU-parlamentissa kasassa torstaina, jäljellä enää teknisiä kysymyksiä – Ul­ko­po­li­tiik­ka rajataan yhteistyön ulkopuolelle

Jussi Halla-ahon (kuvassa) luotsaama Perussuomalaiset säilytti europarlamenttivaaleissa kaksi paikkaansa. Puolueen meppejä ovat Teuvo Hakkarainen sekä Laura Huhtasaari. KUVA: MAURI RATILAINEN
Kotimaa 11.6.2019 22:18
Petteri Lindholm

Perussuomalaisten jäsenyys Matteo Salvinin johdolla perustettavassa oikeistopopulistisessa EU-parlamenttiryhmässä on Halla-ahon mukaan sinettiä vaille valmis. Paasikivi-seuran tilaisuuden jälkeen europarlamenttia kommentoinut Halla-aho sanoi seuran jäsenille pitämässään puheessa, että Natoon olisi kannattanut liittyä 90-luvulla.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi, että puolueen europarlamenttiryhmä saadaan muodostetuksi torstaina.

Perussuomalaisten jäsenyys Italialaisen Matteo Salvinin johdolla muodostettavassa oikeistopopulistien ryhmässä näyttää Halla-ahon mukaan käytännössä varmalta.

– Torstaina tiedetään, minkälainen ryhmä virallisesti muodostetaan, ja millä lähdetään liikkeelle. Toivottavasti mukaan tulee vielä lisää puolueita, Halla-aho sanoo Lännen Medialle.

Halla-ahon mukaan perussuomalaisten osallistuminen puolueen viime kauden ryhmään ECR:ään on kuopattu.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari ja Halla-aho matkaavat huomenna keskiviikkona Brysseliin jatkamaan neuvotteluja uuden parlamenttiryhmän muodostamisesta, Halla-aho kertoo.

– Neuvotteluissa on jäljellä lähinnä teknisiä kysymyksiä, Halla-aho sanoo.

Nuo kysymykset koskevat hänen mukaansa tehtävien jakoa ryhmän sisällä.

– Joissakin maissa ja poliittisissa kulttuureissa nämä koetaan tärkeämmiksi kuin muualla. Näistä on keskustelu paljon ja vielä jatketaan, mutta en usko, että mitään varsinaisia ongelmia tulee.

Ulkopolitiikka rajataan yhteistyön ulkopuolelle

Halla-ahon mukaan ryhmän kokoamiseen tähtäävissä neuvotteluissa on ollut "yllättävän vähän erimielisyyksiä".

Puolueita on jakanut tähän asti etenkin suhtautuminen Venäjään.

Esimerkiksi Mattini tekee läheistä yhteistyötä Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa.

Perussuomalaisten ruotsalaisen sisarpuolueen ruotsindemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson kritisoi PS:ää aiemmin aikeista liittyä Mattinin ryhmään juuri sen ennakoidun Venäjä-mielisyyden vuoksi.

Erimielisyydet saadaan Halla-ahon arvion mukaan kierrettyä rajaamalla erimielisyyttä aiheuttavat kysymykset yhteistyön ulkopuolelle.

– Se, että ongelmia on ollut vähän, johtuu varmaankin siitä, että alusta asti kaikille osapuolille on tehty selväksi, että ryhmässä mennään yhteisillä nimittäjillä ja suhtaudutaan suvaitsevasti niihin kysymyksiin, mistä ollaan eri mieltä.

Yhteiset nimittäjät ryhmään aikovien puolueiden kesken ovat Halla-ahon mukaan etenkin maahamuuttopolitiikka, kriittinen suhtautuminen humanitaariseen ja "ylipäätään kolmannesta maailmasta tulevaan maahanmuuttoon" sekä kansallisvaltioiden suvereniteetin puolustaminen suhteessa EU:hun.

Puolueita erottaviksi seikoiksi Halla-aho laskee ulkopoliittiset kysymykset.

– Lähtökohta on, että suhtaudumme kielteisesti EU:n yhteiseen ulkopolitiikkaan, ja tämän sisällä on monia näkemyksiä. Tämä on rajattu yhteistyön ytimen ulkopuolelle.

Europarlamenttiryhmään odotetaan liittyvän perussuomalaisten lisäksi ainakin johtohahmo Salvinin Lega-puolue, saksalainen AfD, Marine le Penin ranskalainen RN, Tanskan kansanpuolue, Viron konservatiivinen kansanpuolue Ekre ja slovakialainen Sme-puolue.

Halla-aho: Natoon olisi ollut järkevää liittyä 90-luvulla

Halla-aho kommentoi EU-parlamenttiryhmän neuvotteluja Paasikivi-seuran tilaisuudessa, jossa Halla-aho oli puhumassa.

Hän puhui tilaisuudessa otsikolla "perussuomalaisten näkemyksiä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta".

Puheessaan Halla-aho sanoi, että Suomen olisi ollut järkevää liittyä Natoon 90-luvulla, "kun maailmanpoliittinen tilanne oli rauhallisempi".

Hän arvioi, että ajatus siitä, että Nato-jäsenyys turmelisi Suomen Venäjä-suhteet, on perusteeton.

Tällä hetkellä Nato-jäsenyyden hakeminen on Suomelle Halla-ahon arvion mukaan hyvin epätodennäköistä.

Syy on Halla-ahon mukaan siinä, että kansan ja poliitikkojen parissa enemmistö on Nato-vastaisia, minkä johdosta hallitukset eivät tule esittämään jäsenyyttä, eivätkä eduskunnat hyväksymään.

MAINOS

Kommentoi

Puheet ovat puheita, mutta tosiasia on tämä: perussuomalaiset liittyivät Putinin hallintoa mielistelevään ryhmittymään. Tämä jää muistiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä on taas sitä. Jotta ei leimattaisi mielistelijäksi, pitäisi tietenkin boikotoida ja piikitellä vääristellen sanktioita, valhe-uutisia levitellen. Eikö ihmiset osaa enään keskustella sivistyneesti (Sergey Lavrovin tavalla).

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia.


Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

SAIRAIDEN PILKKAAMINEN.

Vai puolustat erilaisia ihmisiä etkä ole niitä tuijottanut?? Ainakin Lesta-Sipilä ei ole kuulunut tähän joukkoon. Olipa ... Lue lisää...
jerme

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

15.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image