Kotimaa

Häirintä, merikotka ja myrskyt muljauttavat me­ri­met­so­kan­taa: Pesijät siirtyvät, ja kanta kääntyi jo laskuun

Pitkään kasvanut merimetsokanta on saavuttamassa tai jo saavuttanut äärirajansa.
Kotimaa 9.8.2019 10:47
Jami Jokinen

Suomen rannikolla pesi tänä vuonna vähemmän merimetsoja kuin vuosi sitten. Syken mukaan kanta alkaa olla korkeimmillaan, ja sitä rajoittavat niin luonnolliset syyt kuin ihminenkin.

Pitkään kasvanut merimetsokanta on saavuttamassa tai jo saavuttanut äärirajansa, ja merkittävimmät rannikolla näkyvät muutokset johtuvat lintujen siirtymisestä alueiden välillä.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kannanseurannassa pesiä laskettiin tänä kesänä tuhat vähemmän kuin vuosi sitten. Pesimäkanta on näin ollen laskenut neljällä prosentilla.

Kannan kasvu on hidastunut jo useana vuonna, mutta nyt todettiin ensimmäisen kerran selvä lasku sitten vuoden 2012.

– Pesimäkanta on lähellä kantokykyä, eikä merkittävää kasvua ole enää odotettavissa, arvioi tutkija Pekka Rusanen Sykestä.

Vastaava kehitys on havaittu myös muualla Itämerellä.

Myrsky tuhosi pesiä Perämerellä

Kantaa ovat kurittaneet sekä luonnolliset tekijät että ihmisen toiminta.

Erityisesti merikotkat ovat verottaneet merimetsoja. Esimerkiksi Uudessakaupungissa sijaitsevassa pesimäyhdyskunnassa eli koloniassa on havaittu kerrallaan jopa parinkymmentä kotkaa, ja yhdyskunnan koko pieneni vuodessa peräti 700 pesällä.

Merimetsokannan kasvu on taittunut ja kääntyi tanä vuonna laskuun.

Kotkien kohteena ovat yleensä poikaset. Se näkyy pesimään palaavien lintujen määrässä.

– Kun kotkat saalistavat poikasia pesimäluodoilta, kannan kasvu taittuu tai kanta pienenee muutaman vuoden viiveellä, Rusanen sanoo.

Myös sääolot ovat laskeneet pesimätulosta. Esimerkiksi Perämerellä osa pesinnöistä tuhoutui myrskyssä touko-kesäkuun vaihteessa.

Häirintää erityisesti Pohjanlahdella

Kolonioita on myös häiritty ja pesimätulosta heikennetty tarkoituksella.

Erityisesti monet Pohjanlahdella tapahtuneet muutokset johtuvat poikkeusluvalla tehdyistä sekä laittomista häirinnöistä. Luvattomia pesien tuhoamisia havaittiin Eurajoella, Maalahdessa, Uudessakaarlepyyssä ja Haminassa.

Laitonta toimintaa on kohdistunut kolonioihin mahdollisesti myös Porvoossa ja Paraisilla.

Häirinnät saavat aikaan isoja muutoksia, kun linnut tai kokonaiset yhdyskunnat vaihtavat pesäpaikkaa seuraavaksi kesäksi.

"Raumalaiset voivat olla entisiä vaasalaisia"

Esimerkiksi Vaasan 1600 pesän yhdyskuntaan myönnettiin viime kesäksi lupa munien öjyämiseen. Varsinaista häirintälupaa ei ollut, mutta siitä huolimatta koko kolonia oli tänä kesänä siirtynyt muualle.

– Tällaiset äkkisiirtymät ovat aina johtuneet ihmisen toimista, laillisista tai laittomista, Rusanen sanoo.

– Mitä isompaa koloniaa häiritään sitä voimakkaampaa ja mahdollisesti laajemmalle levittäytyvää siirtyminen on.

Ilmiön vuoksi yksittäisessä kunnassa tai jollakin merialueella tapahtunut muutos tulkitaan helposti kannan kasvusta johtuvaksi. Viimeisen vuoden aikana liikettä on ollut erityisesti Merenkurkusta Selkämerelle.

Esimerkiksi Raumalla merimetsojen pesämäärä lähes kolminkertaistui, ja kaupungin sataman edustalla sijaitseva 2080 pesän yhdyskunta on nyt Suomen suurin.

– Aivan hyvin raumalaiset voivat olla entisiä Vaasalaisia.

Raumalla on kerätty nimiä kuntalaisaloitteeseen, jolla kaupunkia vaaditaan hakemaan poikkeuslupaa merimetsojen häirintään.

Merikotkakin vaikuttaa liikkeisiin

Myös merikotka aiheuttaa muutoksia yhdyskuntien liikkumiseen. Useimmiten tämä tarkoittaa siirtymistä sisemmäs saaristoon ja kallioluodoilta puustoisiin saariin.

Erot merialueiden välillä ovat suuria. Esimerkiksi Kymenlaaksossa merikotkia on selvästi vähemmän kuin Saaristomerellä.

– Kymenlaaksossa ei edelleenkään ole yhtään puissa pesivää koloniaa eikä merkittävää siirtymää sisemmäs saaristoon. Merikotkan valta-alueella Saaristomerellä puupesien osuus on nyt 54 prosenttia, Rusanen kertoo.

Merimetsokanta laski

Suomessa pesi tänä kesänä 25 700 merimetsoparia.

Pesimäkanta laski vuodessa tuhannella pesällä.

Pohjanlahdella laskua oli seitsemän ja Suomenlahdella kolme prosenttia. Saaristomerellä pesämäärä pysyi suunnilleen ennallaan.

Merialueiden sisällä ja kuntien välillä muutokset ovat suurempia. Esimerkiksi Merenkurkussa pesien määrä laski 1500 ja Selkämerellä kasvoi tuhannella pesällä.

Koko rannikolla pesimäyhdyskuntia oli 47.

Suurimmat koloniat laskettiin Raumalla (2080), Kirkkonummella (1793), Turussa (1766), Mustasaaressa (1710), Uudessakaupungissa (1670), Eurajoella (1560) ja Porissa (1246 pesää).

MAINOS

Kommentoi

Suomen liitukalliot jäävät sitten syntymättä, ja tuleva seuraava jääkausi siivoaa pois nykyisetkin kertymät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

20:18
Mäntylään nousee uusi kerrostaloalue ja lähikauppa – alle jää nykyinen Salen rakennus
19:37
Etta kunnioittaa lauantain Akaa-kotipelissä Juha Keihäskosken uraa – ex-kapteeni teki seuran eteen pitkiä päiviä myös toimiston puolella
19:37
Näkökulma: Uudella hallituksella on vain lyhyt kuherrusvaihe – haasteet pysyvät samoina, vaikka hallitus vaihtui
19:00
Kärppähyökkääjä Jussi Jokinen keksi 16 vuotta sitten ylivoimakuvion, joka toimii edelleen ja on tuottanut kymmeniä läpiajoja – "NHL-valmentaja sanoi, että sinut vedetään kylmäksi siniviivalla" Tilaajille
19:00
Vanginvartijoiden liitto: Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisut suurin syy jengiongelman pahenemiseen vankiloissa
17:57
"Rasismiksi kääntyy se, mikä ei tähän saakka ole sitä ollut" – oululaisen emeritusprofessorin mukaan halu tiernapoikaperinteen muuttamiseen perustuu ymmärtämättömyyteen Tilaajille
17:13
Kokoomus ei tue Antti Rinteen valintaa varapuhemieheksi. Sdp:n toiminnassa "nöyryys loistaa poissaolollaan", sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja
84
Uusi hallitus puhui ensi kertaa medialle: Pääministeri Marin vakuutti 75 prosentin työllisyyden toteutuvan, puolueiden välejä kehuttiin, al-Hol-vastauksissa kierreltiin
60
Lääkkeiden omavastuut näkyvät ilman viivettä ensi vuoden alusta alkaen, samalla omavastuuosuus nousee
42
J. Rinta-Jouppi avaa käytettyjen autojen myymälän Keminmaahan – "Asiakkaat ovat sekaisin nykyisistä käyttövoimista ja siitä, minkälainen auto pitäisi hankkia"
36
Kokoomus ei tue Antti Rinteen valintaa varapuhemieheksi. Sdp:n toiminnassa "nöyryys loistaa poissaolollaan", sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja
27
Tekemällä tehty ongelma murjaanien kuninkaasta Lukijalta
27
Valtuustoaloite esittää villin idean korkealle kurottavasta korkean koulutuksen ja liike-elämän kampuksesta Raatinsaareen
27
Tuore väitös: Puolukkamehu voi alentaa verenpainetta ja parantaa verisuonten toimintaa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu erittäin huonoksi aamuyöstä alkaen seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio ja Tervola lumipyryn vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi aamuyöstä alkaen Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa, Keski-Lapissa, Pohjois-Lapissa ja Lapin itäosassa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Ranua, Pello ja Rovaniemi lumi- tai räntäsateen ja kuuraisten teiden vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

10.12.

Fingerpori

10.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image