Kotimaa

Ex-pääministeri Paavo Lipponen avautuu nyky-EU:sta ja tyrmää uusien jäsenien ottamisen: "Ensin täytyy saada asiat unionissa kuntoon"

Paavo Lipponen (sd.) toimi pääministerinä Suomen ensimmäisellä EU-puheenjohtajakaudella vuonna 1999. Keskiviikkona hän avasi Tampereen huippukokous 20 vuotta -juhlasymposiumin Tampereen yliopistossa. KUVA: ENNA RAUTIAINEN
Kotimaa 16.10.2019 18:13 | Päivitetty 16.10.2019 18:27
Vanessa Valkama

Suomen entisen pääministerin Paavo Lipposen mielestä Suomen ja muiden jäsenmaiden pitää ajatella omaa nenäänsä pidemmälle ja laittaa EU:n yhteiset asiat etusijalle. Hänen mielestään maailma on nyt vaikeampi kuin 20 vuotta sitten, kun Suomi isännöi historiansa ensimmäistä EU-huippukokousta Tampereella.

Viime aikoina Suomessa on taannuttu ja vetäydytty henkisesti EU:n suhteen. Tätä mieltä on entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.), joka luotsasi Suomea vuonna 1995 alkaneen EU-jäsenyyden alkutaipaleella.

– Valitettavasti sellainen ajattelu, että ne siellä Brysselissä ja me täällä, on vielä turhan vahvaa. Se ei helpota hallituksen toimintaa. Pitäisi ajatella, että mehän olemme siellä pöydän ääressä päättämässä, Lipponen sanoo Lännen Medialle.

Hänen mielestään yhä pintansa pitänyt EU-kriittisyys ei ole kenenkään monopoli.

– Kaikkihan me olemme kriittisiä jonkin asian suhteen EU:ssa, niin kuin olimme minun aikanani. Emme me pitäneet esimerkiksi siitä, jos suuret maat lähtivät yhtäkkiä sooloilemaan keskenään. Totta kai Euroopan unionissa oleminen on jonkinlaista kamppailua. Se voitetaan niin, että yhdessä pystytään ratkaisemaan asioita.

Lipponen kaipaa Suomen hallintoon vahvempaa eurooppalaista asennetta.

– Tässä on toivomisen varaa kyllä vielä. Ministeriöissä asuu vielä kahdenvälinen ajattelu. Se, että olemme unionissa, antaa todella paljon vaikutusmahdollisuuksia ja voimaa verrattuna siihen, että hoitaisimme asioita ainoastaan kahdenvälisesti esimerkiksi Venäjän kanssa.

EU:n puheenjohtajamaan rooli vaikeutunut

Lipponen oli pääministeri, kun Suomi toimi Euroopan unionin puheenjohtajamaana ensimmäisen kerran vuonna 1999.

Keskiviikkona tuli kuluneeksi tasan 20 vuotta siitä, kun Suomi järjesti ensimmäisen EU-huippukokouksensa Tampereella. Samana päivänä 25 vuotta sitten järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys Suomen EU-jäsenyydestä.

Lipposen mielestä EU:n puheenjohtajamaan rooli on tänä päivänä vaikeampi kuin hänen aikanaan, koska nykyään tehtäviä jaetaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei pieni maa edelleenkin voi johtaa. Pitää valita ne asiat, joihin paneutua ja joissa halutaan erityisesti menestystä. Siinä pätee aivan sama periaate kuin silloin aikanaan. Pitää asettaa unionin yhteiset asiat etusijalle. Sitä kautta saa sitten ymmärrystä myös omille asioille, Lipponen sanoo.

– Tämä ajattelu ei ehkä tänä päivänä ole niin suosiossa. Ei ymmärretä, miten Eurooppa toimii ja miten ylipäätään kansainvälisessä yhteistyössä toimitaan, jos siitä halutaan itselle jotain hyötyä.

20 vuotta sitten Tampereen huippukokouksessa puhuttiin etenkin turvapaikka-asioista, maahanmuutosta ja turvallisuusyhteistyöstä. Samat teemat puhuttavat EU:ssa edelleen.

Vuosina 1995–2003 pääministerinä toiminut Lipponen muistuttaa, että maailma on nyt vaikeampi kuin 20 vuotta sitten.

– Siinä mielessä pitää olla vertailuissa reilu. Meitä oli Vapriikissa huippukokouksessa vain 15 paikalla. Siinä voitiin olla vähän yhtä perhettä. Samoja tuntemuksia on tänäkin päivänä, mutta se on vaan vaikeampaa, Lipponen toteaa.

– Silloin lähdettiin luomaan edellytyksiä sille, että EU:lla on yhteinen politiikka. Näitä ongelmia ei voi ratkaista yksin. Siinä mielessä Suomen vuoden 1999 kokous oli koko EU:n historiassa merkittävä.

Lipposen mukaan kellään ei ole nyt helppoa, mikä pätee myös Suomen nykyhallitukseen.

– Kerta kaikkiaan haasteet ovat kovat. Silloin pitää tietysti toimia, mutta ei näitä nyt viikossa hoideta, niin kuin oppositio vaatii.

Kehuja sisäministeri Ohisalolle

Lipposen mielestä EU:hun ei pitäisi ottaa nyt yhtään uutta jäsentä.

– Laajeneminen edelleen on tärkeää, mutta ensin täytyy saada asiat unionissa kuntoon. Unionin pitää vahvistaa itseään, eikä aikaa ole paljon.

Nyt Lipponen pitää tärkeänä sitä, että Euroopan unionin ulkorajat saataisiin hallintaan.

– Tietenkin maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka vaatii kaiken kaikkiaan paljon töitä, mutta ulkorajan hallinasta se alkaa, Lipponen sanoo.

Suomen ensimmäistä EU-puheenjohtajakautta juhlistettiin keskiviikkona Tampereen yliopistossa. Juhlasymposiumiin osallistuivat esimerkiksi Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.), sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja ex-pääministeri Paavo Lipponen (sd.).

– Olen pannut merkille, että ministeri Maria Ohisalo (vihr.) hoitaa varsin pätevästi nyt näitä asioita. Siinä näkyy se, että pieni maa pystyy johtamaan osaamisella, kun on pätevä ja paneutuu.

EU:n tämän hetken tärkeimmäksi kysymykseksi Lipponen nostaa Brexitin, eli Britannian EU-eron. Hänen mielestään sopimuksen aikaansaamista pitää nyt edistää kaikin mahdollisin keinoin.

– Olemme sellaisessa taloudellisessa tilanteessa Suomessa ja muuallakin, ettei tässä tarvita enää uusia takaiskuja, mitä kova sopimukseton Brexit merkitsisi.

"Pitää ajatella omaa nenäänsä pidemmälle"

Lipposen mielestä EU:ssa täytyy laittaa etusijalle budjettiratkaisu ja taloudelliset järjestelyt. Hän arvostelee sitä, että Suomi on mennyt mukaan Hansa-ryhmään, jossa yhteensä kahdeksan pientä jäsenmaata tuo esiin pohjoista näkökulmaa.

– Ollaan porukassa, joka ei muuta osaa kuin sanoa ei. Kun tiedetään, että Saksa ja Ranska tekevät aina kompromissin, niin me olisimme sitten Saksan mukana sanomassa vaan ei kaikille lisäyksille. Silloinhan me olemme hölmöjen joukossa lopulta, kun Saksa tekee aina kompromissin Ranskan kanssa.

Lipposen mukaan tärkeintä on löytää talousratkaisu, mikä vaatii joustamista myös nettomaksajilta, kuten Suomelta.

– Logiikka pettää, jos olemme niin sanotusti täysin nollalinjalla ja pyydämme vielä toisella kädellä, että meille tulisi mahdollisimman paljon maatalous- ja aluetukea, Lipponen toteaa.

– Painopistettä pitäisi siirtää tutkimukseen, kehitykseen ja koulutukseen. Sellaisiin investointeihin, jotka vahvistavat unionin kilpailukykyä, kuten infrastruktuuri. Pitää olla näkemystä ja visiota siitä, mikä on unionin etu.

Lipposen mukaan myös Euroopan talous- ja rahaliitto Emua täytyy vahvistaa.

– Tehdään uudistukset, joita tarvitaan, jotta selvitään seuraavasta finanssikriisistä. Siinäkin pitää ajatella omaa nenäänsä pidemmälle.

"Suomi aseteollisen yhteistyön kärkeen"

Lipposen mielestä on hyvä, että Suomi on nostanut EU-puheenjohtajakaudellaan vahvasti esiin arktiset asiat ja pohjoisen ulottuvuuden yhteistyön sekä ympäristöasioista mustan hiilen.

Hän muistuttaa, että unionin puolustusyhteistyön vahvistamisesta tehtiin linjauksia Suomessa jo presidentti Mauno Koiviston aikana.

– Siinä pitää olla mukana. Aikanaan puoluetoveritkin arvostelivat minua puolustusyhteistyön kannattamisesta. Nythän olemme siitä yhtä mieltä, että yhteistyötä pitää vahvistaa, Lipponen kertoo.

– Siinäkin pätee se, että emme ole vain seuraamassa vaan kehittämässä yhteistyötä. Esimerkiksi jos aseteollinen yhteistyö kehittyy, emme saisi korkeintaan vaan joitain kokoonpanotehtäviä vaan olisimme kehittämisen ja tutkimuksen kärjessä mukana jollain tavalla.

Juttua korjattu 16.10. kello 18.13. Mauno Koiviston sukunimi korjattu.

Historiallinen huippukokous

Tampereella Vapriikissa järjestettiin 15.–16.10.1999 EU-huippukokous, joka on jälkikäteen asiantuntijoiden arvioissa nostettu yhdeksi tärkeimmistä EU:n historiassa.

Vuoden 1999 puheenjohtajakauden pääministerin Paavo Lipposen johdolla Tampereen kokous rakensi Euroopan unionille yhteistä vapauden, oikeuden ja turvallisuuden aluetta.

Suomen johdolla kokouksen agendalla ovat etenkin turvapaikka-asiat, maahanmuutto, liikkuvuus ja tuomioistuinten sekä poliisien yhteistyö.

Kokouksen viralliseksi termiksi tuli Eurooppa-neuvoston erityiskokous.

Tampereella haettiin nimenomaan suuntaviivoja, ja kokouksen asiakirjaan kirjattiin yhteensä noin 60 yksittäistä toimenpidettä tai tavoitetta.

Kokoukseen osallistuivat muiden muassa Britannian pääministeri Tony Blair, Ranskan presidentti Jacques Chirac, Saksan liittokansleri Gerhard Schröder ja EU-komission puheenjohtaja Romano Prodi.

Vuonna 2014 komission johtoon tullut Jean-Claude Juncker oli Tampereella Luxemburgin pääministerin roolissa.

Historian ensimmäisen Suomen johtaman EU-huippukokouksen kunniaksi järjestettiin juhlasymposiumi keskiviikkona Tampereen yliopistossa.

MAINOS

Kommentoi

Kyllä Paavo sanoo ihan oikein. Maailma on nyt vaikeampi kuin ennen. Paavo vain jättää sen sanomatta mikä sen on tehnyt vaikeammaksi. Eihän Paavo sitä voikaan sanoa kun on itse ollut tekemässä siitä vaikeamman, nimittäin Eu on yksi tekijä joka on sen vaikuttanut ja Paavo siinä mukana tekemässä maailmaa vaikeammaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ruotsi ja Norja olivat Suomea tässäkin asiassa viisaampia,Ruotsilla menee hyvin kun sälyttivät oman valuutan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Ruotsin taloudelle on luvassa osittain Suomeakin huolestuttavampia lukuja, kertoo Ruotsin kansallisen taloustutkimuskeskuksen Konjunkturinstitutetin (KI) ennuste."

Näin kerrottiin Hesarin taloussivuilla viikko sitten. Valuuttaa heikentämällä ei saada pitkäaikaista etua. Nyt Ruotsi on tämän taikatempun jo käyttänyt. Edessä on vaikeiden rakenteellisten muutosten aika. Niiden muutosten, jotka jäivät tekemättä kun nautittiin D-vitamiiniannoksia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vieläköhän Paavo on sitä mieltä, että Suomesta tulisi lopettaa maataloustuotanto ja ostaa ruoka halvalla ulkomailta, missä se on niin halpaa. Näin Paavo vakuutti pokkana sen liitymisajan tv-ohjelmassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei hirveästi jos lainkaan kiinnosta Lipposen mielipiteet. Mies joka poliittisen uran päätyttyä laskuttaa lobbaamalla eri hankkeita ei kuulu minkäänlaisiin mielipiteen antajiin. Vai laskuttaako hän nyt EUta ajatuksistaan? Vai itäistä naapuriamme?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Liittymissopimuksen tehneet setämiehet ja tätinaiset muistelevat, miten hyvä ratkaisu EU oli ja on Suomelle.

Miten lienee, kun vertailukohtaa ei ole, mutta se vastustavien tahojen taivuttelu, mediapropaganda ja suoranainen mainipulointi ja valehtelu (oma valuutta säilyy jne.), oli kyllä sellaista, jota ei mielellään muistelisi.

Eivät muistele ensiksi mainitutkaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Terve setämies tai tätinainen
Muistan erityisen hyvin unioniin liittymisen ajat ja kuinka aktiivisesti etsin tietoa mitä se tarkoittaisi ja kuinka sitä tarjottiin riittävästi. Valheita ei niissä papereissa viljelty.
Vertailukohta onko asiat nyt hyvin, on tietysti suomi ennen unionia. Meillä on muuten helposti asiat paremmin nyt. Ainut, että hallitusten saamattomuus ja omien etujen tavoittelu on pysyvä ilmiö edelleen. Kannattaa muuten mys huomata, että Tusk tiivisti ongelmamme ytimen erityisen hyvin. Sopisi poliitikkojen kuunnella ja muuttua edes kerran elämässä rehelliseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Missäpäin Helsingin Wiikkiä on se Euroopan elintarvikevirasto, jonka Lipponen järjesti Suomeen hyvillä suhteillaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

" maailma on nyt vaikeampi kuin 20 vuotta sitten"

tuohan tarkoittaa että EU on epäonnistunut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En nyt ihan ymmärrä miten EU olisi epäonnistunut.. Järjelä ajateltuna Venäläiset ja amerikkalaiset hilluisivat edelleen maailmalla sotkien muiden asioita, vaikka unioni olisikin yhtenäisempi. Vähemmän tietysti täällä, mutta silti.
Hajaisempi paketti tarkoittaisi suuremmalla todennäköisyydellä sotaa euroopan mantereella. Ukrainaa lukuunottamatta näitä sotia ei ole täällä käynnissä. Yhtenäisempi puolustus luulisi olevan vallitsevassa tilanteessa kuitenkin suorastaan kuin tilaus.

Talousasiat ovat olleet mukavan vakaita ja toimintaympäristö luotettavaa. Oma hallituksemme vain näyttäisi pyrkivän johonkin omituisiin päämääriin, mutta tämähän ei ole mikään unionin ongelma, ellei parhain ratkaisu olisikin irtisanoa eduskunta avustajineen ja kuvernööri tilalle, vaikkapa Postin Malinen samalla palkalla. Halvemmaksi tulisi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eu:n ainut keino pysyä kasassa on kansallismieliset päättäjät johtamassa EUta. Nykyisillä päättäjäjillä ei ole mitään toivoa paremmasta. Tämän on kaikki nähneet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

22.11.
Kärppien voittoputki venyi jo yhdeksään – Lukko hallitsi peliä, mutta Kärpät onnistui maalinteossa
22.11.
Kärpät otti vierasvoiton Lukosta - katso ottelukooste
22.11.
Kuvagalleria: Lumo toi iloa ja valoa marraskuiseen pimeyteen, tältä valofestivaalin teokset näyttävät
22.11.
Kaksi suomalaista mäkihypyn maailmancupin kauden avauskilpailuun – Eetu Nousiainen ja Andreas Alamommo selvittivät tiensä karsinnasta kilpailuun
22.11.
Junttilan tehoilta takasi Kärpille yhdeksännen perättäisen voiton – Rybarille kauden kolmas nollapeli
22.11.
Kalevan entinen päätoimittaja Markku Mantila palaa Vaasaan Ilkka-Pohjalaisen päätoimittajaksi – "En olisi muuten tullutkaan näihin hommiin, jos en luottaisi tulevaan"
22.11.
Kärpät tekee 0-2 maalin Lukkoa vastaan

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

202 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Kaikissa tilanteissa, nyt ja tulevaisuudessa, AY-liike rakentaa Suomea paremmaksi ja toimii suomalaisten yhteiseksi hyvä... Lue lisää...
Yhdessä enemmän

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

23.11.

Fingerpori

23.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image