Kotimaa

Eurovaaleissa pelissä on taloutta, tur­val­li­suut­ta ja luontoa – populistit haastavat unionin toimintaa

Eurovaaleissa on kyse siitä, minkälaisten arvojen ja ajatusten pohjalta muun muassa torjutaan ilmastonmuutosta, ratkotaan maahanmuuttokysymyksiä ja luodaan talouskasvua sekä turvallisuutta. Arkistokuva EU:n parlamentista. KUVA: PATRICK SEEGER
Kotimaa 14.5.2019 6:00
Ossi Rajala

Eurooppalaisten pitäisi osata valita päättäjiä, jotka muun muassa hillitsevät ilmastonmuutosta, edistävät talouden kasvua ja ratkovat maahanmuuttokysymyksiä. EU:n ja sen kansalaisten tulevaisuuden suunta on valinnan kohteena.

Kärjistäen sanottuna äänestät osasta tulevaisuuttasi, jos äänestät eurovaaleissa. Vaaleissa valitaan edustajat EU-parlamenttiin, jolla on valtaa myös arkeen vaikuttavaan lainsäädäntöön sekä unionin rahoihin.

Puolueiden vaaliohjelmien ja EU:n omien vaalisivustojen perusteella EU:n parlamentin on keskityttävä muun muassa siihen, miten talous kasvaa, miten turvapaikkapolitiikkaa hoidetaan ja miten vähennetään energiankulutusta sekä torjutaan ilmastonmuutosta. Muita aiheita ovat muun muassa turvallisuuden takaaminen, puolustusyhteistyö, yksityisyyden suoja, maataloustukien jako sekä luonnonsuojelu.

EU on esimerkiksi kieltämässä kertakäyttöisten muovituotteiden, kuten muovisten vanupuikkojen, aterimien, lautasten, ja mehupillien myymisen EU:ssa vuodesta 2021 alkaen, jotta meriin päätyisi vähemmän muoviroskaa.

Myös EU:n toiminta ja vallankäyttö on vaaliaihe. Monet Euroopan unioniin kriittisesti suhtautuvat populistipuolueet haluavat korostaa kansallisvaltioiden asemaa ja sanovat Brysselin päättäjien vaikuttavan liikaa kansallisvaltioiden päätöksiin.

Perinteisemmät puolueet kannattavat puolestaan EU:ta ja perustelevat sen hyödyllisyyttä muun muassa vakaalla rauhalla, vapaalla liikkuvuudella ja taloutta auttavilla sisämarkkinoilla.

Kriitikoiden mielestä näitä hyviä puolia olisi saavutettavissa nykyistä unionia kevyemmillä järjestelyillä. EU:n puolustajat korostavat puolestaan yhteistyön merkitystä ja sitä, että esimerkiksi maahanmuuttokysymyksiin ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvitaan yhteistyötä unionin tasolla.

EU-vaaleissa yli 400 miljoonaa äänioikeutettuja ratkaisee, ketkä ovat mukana tekemässä päätöksiä ja minkälaisten arvojen pohjalta päätöksiä tehdään.

Parlamentti ei tee yksin päätöksiä, sillä valtaa on myös EU:n neuvostolla, jossa istuvat jäsenmaiden valtiojohtajat. EU:n lainsäädäntö on hyväksyttävä sekä parlamentissa että neuvostossa, joten päätöksenteko on monipolvista.

Puolueet kampanjoivat kiivaasti erityisesti viime torstaina, Eurooppa-päivänä.

Parlamentissa päättäjät jakautuvat puoluekantansa mukaan, mutta neuvostossa kunkin EU-maan hallitus ja ministerit ajavat oman maansa etuja. Neuvosto on käytännössä ylin päätöksentekijä ja tekee poliittiset suuntaviivat unionin kehitykselle.

Lakiesitykset tulevat puolestaan EU:n komissiolta, jonka neuvosto ja parlamentti valitsevat. Jokaisesta jäsenmaasta tulee yksi komissaari. Komissio on jäsenvaltioista riippumaton elin, joka tekee lakiesitykset parlamentille ja neuvostolle, jotka tekevät päätökset.

Kaikesta EU ei voi päättää. Jäsenvaltiot ovat antaneet vain tietyiltä aloilta antaneet päätöksentekovaltaansa unionille.

EU:n yksinomaiseen toimialtaan kuuluvat tulliliitto, kilpailulainsäädäntö, euromaiden rahapolitiikka, merien luonnonvarojen säilyttäminen ja yhteinen kauppapolitiikka. Näistä kysymyksistä unioni voi säätää lakeja ja antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä.

Jaetun toimivallan aloilla sekä unioni että jäsenvaltiot voivat säätää lakeja ja antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä. Jaettuun toimivaltaan kuuluvat sisämarkkinat, osin sosiaalipolitiikka, taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, maatalous ja kalastus sekä ympäristö.

Erilaisia tuki- ja täydennystoimia unioni voi tehdä ihmisten terveyden suojeluun, teollisuuteen, kulttuuriin, matkailuun, koulutukseen, urheiluun ja pelastuspalveluihin liittyen.

Eurovaalit kiinnostavat kuitenkin ehkä vain noin neljää kymmenestä, jos hyvin käy. Vain noin 42 prosenttia äänioikeutetuista kävi EU:ssa äänestämässä vuoden 2014 eurovaaleissa. Äänestysprosentti on ollut laskussa viime vuosikymmenet.

Suomessa liikkeellä oli reilu 39 prosenttia äänioikeutetuista. Laiskinta äänestäminen oli Slovakiassa, jossa vain noin 13 prosenttia äänesti.

EU:n parlamentti ja sen vaalit eivät siis kiihota kansaa. Puolueiden ja asiantuntijoiden vakuuttelut tärkeistä vaaleista eivät ole kansaa innostaneet tai sitten iso osa äänioikeutetuista ei vain jaksa, viitsi tai halua kiinnostua aiheesta.

Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona

Euroopan parlamentti edustaa EU-kansalaisia, koska parlamentaarikot eli mepit valitaan suorilla vaaleilla.

Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 15. toukokuuta. Ennakkoäänestys kestää kotimaassa viikon, joten viimeinen ennakkoäänestyspäivä on tiistai 21. toukokuuta.

Äänestäjän on esitettävä selvitys henkilöllisyydestään niin vaalipäivän äänestyksessä kuin ennakkoäänestyksessäkin. Henkilöllisyyden voi todistaa kuvallisella asiakirjalla, esimerkiksi ajokortilla tai poliisin myöntämällä henkilökortilla tai passilla. Selvitykseksi kelpaa myös niin sanottu pahvinen ajokortti, jos vaalivirkailija tunnistaa äänestäjän siinä olevasta kuvasta.

Kotimaan ennakkoäänestyspaikkoja on yhteensä 910. Niitä on muun muassa kunnan- ja kaupungintaloissa, kirjastoissa, kauppakeskuksissa sekä posteissa.

Ennakkoäänestyspaikkojen osoitteista ja aukioloajoista löytyy tietoja oikeusministeriön vaalisivuilta www.vaalit.fi.

Vaalipäivä on sunnuntai 26. toukokuuta. Silloin äänestäjä saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on mainittu hänelle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa. Vaalipäivänä äänestyspaikat ovat avoinna kello 9–20.

Europarlamenttivaalien ehdokkaat ovat samat koko maassa.

Lähde: Oikeusministeriö.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

ja pohjoismainen kuningaskuntademokratia kokevat Eu:ssa yllättävän kriittisen vapaan kansalaisen uhkana - mille. Mille Persut ja ns. kansallismieliset ovat uhka sdp:n ja kokoomuksen mielestä, demokratialleko.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaike valinta - toisaalta vastustan lisäintegroitumista, Schengeniä ja vahvaa Eu:ta, mutta saman mielisissä on paljon muuta hörhöilyä ja uskontohulluutta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Äänestä siis hörhöjä.

Jos ne saavat ison äänisaaliin, on liittovaltiota ajavien puolueiden pakko muuttaa linjaansa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vähemmän Eu:ta ja enemmän kansallista päätösvaltaa. Sitä linjaa ajaa ainoastaan Väyrynen. Hänelle menee ääni. En halua että loppukin itsenäisyys menee liittovaltiolle, jo nyt on vaikea löytää asiaa mitä Eu ei määräisi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Väyrynen saa siis ainakin kolme ääntä! Omansa, Vuokon ja sinun.

Löydät helposti asioita, mihin EU ei puutu. EU voi nimittäin toimia vain ja ainoastaan aloilla, joilla jäsenmaat ovat sen valtuuttaneet toimimaan jäsenten hyväksymissä EU:n perussopimuksissa. Perussopimukset määräävät, onko jonkin alan lainsäädäntövalta EU:lla, jäsenmaiden hallituksilla vai molemmilla.

Asiasta tietämättömät kuvittelevat, että EU voi alkaa määräilemään asioista oman halunsa mukaan. Homma on kuitenkin tarkkaan säädeltyä ja kunkin jäsenmaan itsensä sopimuksissa hyväksymää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos kerran tiedät asian johon Eu ei puutu eikä vaikuta millään tavalla niin kerro se tuon liirum laarumin sijasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pyynnöstä kerron sinulle, jos et levittele tietoa eteenpäin.

EU:lla ei ole lainsäädäntövaltaa, eikä se saa puuttua jäsenmaidensa lainsäädäntötoimiin mm. seuraavilla aloilla:

- kansanterveys
- teollisuus
- kulttuuri
- matkailu
- koulutus, nuoriso ja urheilu
- pelastuspalvelu
- hallinnollinen yhteistyö

Tarvitsetko vielä lisätietoja? Annan niitä mielelläni, sillä kaikki tietämättömien ihmisten sivistämiseen liittyvä työ on lähellä sydäntäni.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hutiksi meni. Eu puuttuu kaikkiin noihin asioihin. Ukaasia ja ujksvaatimuksia tulee tuon tuostakin. Lainsäädäntö päätetään Suomessa mutta, niiden ohjeiden mukaisesti mitkä on ensin Eu:lta saatu.
Sotekin kaatui siihen kun ei ollut ajoissa pyydetty Eu:sta notifikaatiota eli hyväksyntää. Eu oikeasti määrää ihan kaikesta, kellon viisareiden asennostakin.hahahaha

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tyhjää naurat.

EU voi puuttua vain niihin asioihin, joihin sille on EU:n peruskirjoissa annettu toimivaltaa. Muunlainen puuttuminen ei menisi juridisesti läpi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

60
HS: Yli 30 Suomen eurovaaliehdokkaista on ollut syytettynä rikoksesta – joka neljännellä perussuomalaisten ehdokkaalla ollut syyte, yksi puolue silti omilla luvuillaan
42
Sebastian Tynkkynen pyytää eroa Oulun kaupunginvaltuuston jäsenyydestä – perustelee eronpyyntöään kansanedustajan tehtävillä
33
Oulun kaupungin budjettivaje täytyy korjata, mutta mistä ja mitä sitten? Lukijalta
27
Alankomaat voitti Euroviisut, yleisöäänet ratkaisivat voiton – katso voittoisa esitys
24
Rinteen mukaan näyttää siltä, että talousasiat ratkeavat – hallitusneuvotteluissa väännetään sunnuntaina muun muassa rahasta
22
Puheenaihe: Voisiko kuka tahansa valita Vuoden urheilijan? "Viimeinen pisara minulle on e-urheilu"
15
Itävaltaan ennenaikaiset vaalit "niin pian kuin mahdollista" – Varaliittokansleri erosi salavideon paljastaman korruptiotapauksen vuoksi

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Pankki kiimassa säähtöihini

Vuosikausiahan tuo pankki on ehdotellut aikoja sijoitusneuvojalle. Pitävät jonkun aikaa taukoa ja uudelleen, vaikka ilm... Lue lisää...
OLD ENOUGH

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

18.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image