Kotimaa

EU-jäsenyys hyödyttänyt Suomen taloutta – eurolla ollut kaksijakoinen vaikutus, mutta vain Ruotsiin vertaaminen "vajavaista"

Akavan tilaaman raportin esitteli Oxford Economicsin edustaja Henry Worthington. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kiitteli tutkimukseen perustuvaa tietoa julkisen keskustelun tueksi. KUVA: Mauri Ratilainen
Kotimaa 22.8.2019 16:09
Ilkka Hemmilä

Raportti arvioi, että Suomeen on EU-jäsenyyden myötä syntynyt 40 000 uutta työpaikkaa.

Suomen talous on hyötynyt jäsenyydestä Euroopan unionissa. Jäsenyys on lisännyt muista maista saatavien kaupan ja investointien määrää sekä lisännyt kotitalouksien tuloja, arvioi Akava Worksin tilaama ja Oxford Economicsin laatima arviointiraportti.

Raportti ei sisällä uutta tutkimusta, vaan se koostaa yhteen aiempia EU:n talousvaikutuksiin perehtyneitä tutkimuksia.

Arvioiden mukaan bruttokansantuote asukasta kohden on kasvanut EU-jäsenyyden myötä 1,2–1,7 prosenttia. Tämä on kasvattanut vuonna 2017 kotitalouksien tuloja keskimäärin 1 020–1 450 eurolla verrattuna tilanteeseen, jossa Suomi ei olisi EU:n jäsen.

Lisäksi raportti arvioi, että Suomeen on EU-jäsenyyden myötä syntynyt 40 000 uutta työpaikkaa.

Muutosta selittää Oxford Economicsin mukaan ennen kaikkea Suomen pääsy EU:n sisämarkkinoille, mikä on tukenut kaupan ja investointien kasvua. Lisäksi jäsenyys 500 miljoonan ihmisen markkina-alueella on pakottanut yrityksiä erikoistumaan ja tehostamaan toimintaansa.

Käsittelee vain talousvaikutuksia

Raportin esitteli Oxford Economicsin edustaja Henry Worthington Helsingissä torstaina. Hän mukaansa positiivista talouskehitystä selittää varsinkin ennen kaikkea Suomen pääsy EU:n sisämarkkinoille.

– Kaikki EU-jäsenyyteen liittyvät hyödyt kumpuavat jäsenmaiden välisen taloudellisen integraation kasvusta, Worthington totesi raportin julkistustilaisuudessa.

Sisämarkkinoilla vaadittu vapaa liikkuvuus ei Worthingtonin mukaan vaikuta suomalaisten työllisyysasteeseen. Se voi kuitenkin vaikuttaa palkkoihin varsinkin vähäkoulutetuilla aloilla.

Tilaisuuteen osallistunut eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) piti tervetulleena tutkimukseen pohjautuvaa tietoa aiheesta.

– Hyödyt ovat joka tapauksessa suuremmat kuin nettomaksumme EU:n budjettiin, Tuppurainen totesi.

Myös Oxford Economicsin raportti pitää taloudelliseen hyötyyn nähden EU-jäsenyyden hintaa Suomen julkiselle taloudelle vähäisenä. Suomi maksoi EU:lle noin 1,6 miljardia ja sai EU:sta noin 1,7 miljardia euroa vuonna 2017, se esittelee.

Suomen nettomaksuosuus EU:lle oli siis 94 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 17 euroa asukasta kohden.

Euron vaikutus kaksijakoinen

Euron vaikutus Suomen talouteen on sen sijaan ollut vaikutukseltaan kaksijakoisempi.

Raportin mukaan Suomen bkt kasvoi vuosina 1999–2007 merkittävästi nopeammin kuin verrokkimaissa Ruotsi, Tanska ja Britannia, jotka eivät olleet talous- ja rahaliiton (EMU) jäseniä.

Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin ja sitä seuranneen euroalueen velkakriisin myötä tilanne kuitenkin muuttui, ja Suomen bkt jopa heikkeni verrokkimaiden kasvaessa hitaasti.

Worthingtonin mukaan EU- ja EMU-jäsenyyksien kääntöpuolena on nettomaksujen ohella ollut valuutta- ja korkotason sääntelystä luopuminen.

– Kaikenkattava kompromissi on ollut talouspoliittisen itsenäisyyden menettäminen.

Oman kulunsa muodostavat sisämarkkinoiden säännösten laatiminen, joita Suomen pitää noudattaa. Niiden tarkkaa kustannusta on kuitenkin hankala arvioida.

Worthington huomautti, että Suomi todennäköisesti laatisi omia vastaavia säädöksiä, vaikkei se olisi unionin jäsen.

– Jossain määrin noiden säännösten tulisi olla olemassa.

Oxford Economics on englantilainen konsultointiyritys, joka tuottaa talousennusteita ja -malleja. Akava Works on Akavan rahoittama ajatuspaja.

Ruotsiin vertaaminen "vajavaista"

Euron hyötyjä arvioidessa olisi houkuttelevaa verrata Suomea sen läntiseen naapuriin Ruotsiin. Molemmat ovat EU:n jäseniä, mutta vain toinen kuuluu euroon.

Vertaus on helppo mutta vajavainen, arvioi Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu, sillä talouteen vaikuttaa muukin kuin rahapolitiikan itsenäisyys.

– Väestönkasvu tukee bkt:ta, ja väestönkasvu on ollut nopeampaa Ruotsissa kuin Suomessa.

Suomen talouskehitystä on myös hidastanut sen elinkeinorakenne.

– Maailmantalous kasvoi vuosina 2014–2015, kun Suomella oli vaikeaa, maailmantalous kasvoi, mutta se oli palveluihin pohjaavaa kasvua, Koivu huomautti.

– Me aloimme hyötyä vasta, kun maailman kasvu muuttui teollisuusvetoiseksi.

Kaksi valuuttaa on kuitenkin näkynyt maiden talouskehityksessä 2010-luvulla. Ruotsia on tukenut heikko kruunu, mikä helpottaa ulkomaiden kaupantekoa Ruotsiin. Euro on puolestaan vahvistunut, eikä kruunun vahvistumisesta näy merkkejä.

– Heikko kruunu lisää tuskaa Suomen vientiteollisuudelle, Koivu sanoi.

MAINOS

Kommentoi

Kansantalouden pienin yksikkö, kotitaloudet ovat Kansantalouden merkittävin yksikkö. Suomalaiset Kotitaloudet ovat vaurastuneet EU-jäsenyyden ansiosta joka on pakottanut myös laadun parantamiseen kaikilla tuote osa-aloilla. Toki saa minun puolestani kaivata takaisin entiseen "vapauteen vapaudesta".

Mutta olisi myös hyvä muistaa edellisten sukupolvien työn valuminen viemäriin Suomalaisen erinomaisen huonon rakennuskannan laadun ansiosta, joka on jo oma saavutuksensa sinänsä.

Kun tehdään asuntoja joiden elinkaari on 50 vuotta max., niin silloin tehdään sutta ja sekundaa myös henkisellä puolella, samalla sodan väsyttämille Suomalaisille kelvanneella Kekkos-Slaavilaisella Neuvostoliiton laatustandardilla. Eletään edelleen vuoden 1995 Jääkiekon MM-huumaa muistelevana melanholistina, jätetään huonoksi perinnöksi käyttäytymis mallia myös tuleville sukupolville.

Kyllä ne myöhemmätkin voitot etenkin tappiot ovat olleet aivan yhtä merkittäviä, elleivät jopa merkittävimpiä.

Tosin se Miedon sadasosasekunti Wassbergille, sumentaa edelleen Itäsuomalaisen mielen, muilla paitsi tieten menestykkäästi Elämässä eteenpäin menneellä Miedolla?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sietää varoa näitä mölyäviä populistitrolleja, joille EU on mörkö, kaiken tuho. Britanniassa tämä rummutus löi läpi, ja vallankahvaan päätyi valehteleva mölyapina, kun hölmöt uskoivat häntä. Ei sinänsä ihme - hänen pääneuvonantajansa kouluttautui kolme vuotta Venäjällä, siellähän kansanvalistus parhaiten osataan. Lupasi maalleen ja kansalaisilleen loistavaa tulevaisuutta. Vie nyt maataan kohti onnettomuutta, säälittää seurata. Kiitos, Tuppurainen, pätevä tutkimus ja pätevät johtopäätökset, vaikkakaan eivät kaikille mieleen. Mölisijöitähän ei faktat kiinnosta, kun lujat tutkimusta ja tietoa karsastavat luulot ovat jo valmiina.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä asuntovelallisen näkövinkkelistä Eurolla on ollut iso ja positiivinen merkitys korkoihin. Nyt käytännössä inflaatio maksaa velkoja, kun korot ovat niin alhaalla. Ei-Euromaissa korot ovat korkeammat. Vissi on näin!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nollakoron hyöty valuu ylihintaan. Näilläkin koroilla kymmeniä tuhansia asuntovelallisia löysässä hirressä lyhennysvapaalla, kun ei oo töitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nollakorko on niissäkin maissa missä on oma valuutta, korkotason putoaminen ei ole Euron anaiota.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten nuo kehtaa valehdella, suomi on menettänyt hirveän määrän työpaikkoja ja teollisuutta EU-aikanaan. Suomen rooli EU:ssa on vain olla hyvä markkina-alue saksalaisille ja ranskalaislle tuotteille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olipa erikoinen juttu. Tilattiin tutkimus joka ei ole uusi vaan pohjautuu vanhoihin tutkimustietoihin. Heti otsikko on harhaanjohtava. 2000 luvun alkupuolella Suomi pärjäsi Ruotsia ja muita verrokkimaita paremmin bkt:n suhteen mutta siitä lähtien olemmekin tarponeet jälkijunassa. Uutisessa tosin tämäkin seikka mainitaan. Mielenkiintoista on se, että nyt ei vain pitäisikään verrata Suomea Ruotsiin kun huonommin menee. Ruotsi on hyötynyt paljon kun ei lähtenyt yhteisvaluuttaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kannattaa muistaa että Suomi on edelleen joka vuotinen satojen miljoonien eurojen nettomaksaja EU:ssa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja tullimaksut, n. kahdeksan miljardia, annetaan Brysselin pohjattomaan kitaan. Oi mitä kaikkea voisimmekaan tuolla summalla saada aikaan kouluissa, päiväkodeissa, terveyskeskuksissa ja nykyään surullisen kuuluisassa vahnhusten hoidossa? Kaikille riittäisi. Toinen vaihtoehto olisi olla velkaantumatta kahdeksan miljardia joka vuosi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuulostaa kovasti niiltä jutuilta, joilla 51,89% briteistä uunotettiin äänestämään "leave". Nyt siellä ollaan … nesteessä. :D

Suomen nettomaksu vuonna 2017 EU:lle oli 275 miljoonaa euroa, 50 euroa per asukas, yksi euro viikossa...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No niin eli eliitti on tilannut raportin omilta kätyreiltään ja sitten eliitti kehuu ja virnistelee tämän tilaamansa raportin kanssa. Eiköhän me olla kuultu jo ihan riittävästi tätä eliitin liturgiaa siitä että "meidän eliitin fantasia totaalisesta kontrollista (Eurostoliitto) on ihana ja onnistunut".

Lokakuun jälkeen me sen näemme miten Britannialle käy kun jättävät EU:n ilman sopimusta. Tasan varmasti kaikki Britannian asiat lähtevät menemään parempaan, niin miten ihmeessä eliiti sen jälkeen perustelee kenellekkään, että miksi tuossa riistokoneistossa kannattaisi enää olla mukana. EU:lla ei ole aitoa tulevaisuutta, koska Euroopan kansat eivät enää halua elää eliitin unelmaa. On aika alkaa elämään meidän ihmisten unelmaa ja siellä ei eliitillä ole roolia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuppuraisen tilaamiin "arviohin" ei ole minkäänlaista luottamista. Siis tuohan ei ollut edes tutkimus vaan arvio elikkä mielipide. En usko pätkän vertaa tuota kaunistelua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tilattu tulos. Luotettavuus täysin nolla. Varsinkin siinä vaiheessa kun tytti astuu kuvaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässähän on vain hyödyt Suomelle. Suomessa on vain Taloussanomien toimittaja Jan Hurri, joka tuo esille todelliset ongelmat ja katsottuna koko Euro-alueen osalta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos on vain yksi (!) toimittaja, niin onko uskottavaa...?

Ei todellakaan ole!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

10:36
Google investoi Haminaan 600 miljoonaa lisää sekä kahteen uuteen tuulivoimaprojektiin Suomessa - Kainuu saa osansa historiallisesta investoinnista
10:27
Samuli Alapuranen tekee elektronista musiikkia nimellä O Samuli A, musiikkiharrastus alkoi kempeleläisestä örinämetallibändistä – Katso video kappaleesta Torspopipo
10:26
Luke lopettaa Ruukin tutkimusnavetan ja keskittyy peltotutkimukseen – nautoja käy navetassa vielä kaksi erää
9:57
Jukka Jalonen avautuu IS:lle liigavalmentajille asennettavista mikrofoneista: ”SM-liiga ei saisi olla mikään BB-talo!” – Kirosanoja kuultiin jo Kärppien pelissä
9:56
Kaleva oikaisee
9:34
Saudi-Arabian johtama koalitio pysäytti ja tuhosi huthien lähettämän räjähdealuksen Punaisellamerellä
9:11
Raahen Reiponkadulle suunniteltu kolmen salin elokuvateatteri ei toteudu, kaupunki vetäytyi hank­keesta – nyt harkinnassa Fregatti-sali
25
Paikoin jäätyneet tienpinnat vaikeuttivat aamun liikennettä Pohjois-Pohjanmaan, suola-autoja hälytettiin liikkeelle
18
Siltatyömaa hidastaa liikennettä Pohjantiellä lähes kahden vuoden ajan – järjestelyn ensimmäisinä päivinä odotettavissa ruuhkaa
14
Kokoomus arvosteli ankarasti hallitusta keskituloisten verotuksen kiristämisestä, Rinne vieritti vastuun edelliselle hallitukselle
10
"Moottoritie ihan jäässä" – Henkilöauto pyörähti aamulla kaiteeseen liukkaalla Pohjantiellä Tupoksen kohdalla
7
Rehnin madonluvut poikivat heti rajun ehdotuksen keskustan riveistä: Massiivinen 50 miljardin euron velkaelvytyspaketti – Kärnä valmis harkitsemaan valtion omaisuuden myyntejä uudestaan
7
Nykykoulun tragikoomiset funktiot Lukijalta
6
Oulun poliisi nappasi kiinni Rotuaarilla häiriköineen pyörävarkaan – toinen pyörää vohkinut jäi kiinni itse teossa Myllytullissa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono aluksi Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa, seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo sekä Enontekiön kunnassa tienpintojen jäätymisen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Rahastoon sijoittaminen...

Aloittaja tietenkin sijoittaa omat rahansa valitsemallaan tavalla, vaikka aloitus onkin melko pahasti virheellinen. Bu... Lue lisää...
Pannarimies

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

20.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image