Kotimaa

Eteläiset maakunnat himoitsevat Itä- ja Pohjois-Suomen EU-rahoja – Onko se mo­raa­li­ses­ti­kaan kestävää, kysyy ve­te­raa­ni­po­lii­tik­ko Seppo Kääriäinen

Kansallispuistoissa on EU-rahoilla uusittu muun muassa reitistöä matkailijoiden liikkumisen helpottamiseksi. KUVA: Jussi Leinonen
Kotimaa 20.10.2019 20:33
Pekka Mauno

Suomi saanee EU:lta enemmän aluekehitysrahoja kuin ennen mutta jakoperusteita maakuntien kesken halutaan muuttaa. Pääosan rahoista Suomi saa Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen ansiosta.

Suomi on EU-komission esityksen mukaan saamassa noin viisi prosenttia enemmän EU:n aluekehitysrahoja vuosina 2021–2027 kuin päättyvällä ohjelmakaudella.

Tulossa on 1,6 miljardin euron rahapotti, joka yhdessä kansallisen rahoitusosuuden kanssa tarkoittaa noin 3,2 miljardia euroa aluekehitykseen suunnattuja varoja. Siksi niiden jakaminen herättää voimakkaita tunteita.

Rahojen jaossa heikommalle jääneet eteläisen ja läntisen Suomen maakunnat haluaisivat rahoista aiempaa isomman osuuden. Perusteena on muun muassa se, että 60 prosenttia rahoista menee sinne, missä asuu vain neljäsosa väestöstä.

Suomi päättää rahojen jakamisesta itse.

EU-komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston johtaja Lena Andersson-Bench sanoo, että komissiolla ei ole siihen mitään sanomista.

– Emme anna ohjeita jäsenmaille rakennerahojen jakamisesta. EU hyväksyy rakennerahasto-ohjelmat, mutta muuten asia on jäsenmaiden käsissä, sanoo Andersson-Bench.

Suomella ei ole maakuntien keskinäisestä rahanjaosta poliittista päätöstä. Valmistelua on tehty elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) johdolla. Kulmuni ilmoitti Lännen Medialle, että hänellä ei juuri nyt ole asiaan kommentoitavaa.

Itä- ja Pohjois-Suomessa menty heikompaan suuntaan

EU-komissio kuitenkin julkaisi runsas viikko sitten EU-alueiden kilpailukykyä koskevan vertailun, jossa Itä- ja Pohjois-Suomen kilpailukyky oli heikentynyt. Sen sijaan Länsi- ja Etelä-Suomen tilanne parani.

Erityisesti asemiaan paransi Helsinki-Uusimaa, joka nousi EU:n alueiden TOP10:een kilpailukyvyltään.

– Perustelut jatkaa alueiden kehityserojen tasaamiseen tähtäävää politiikkaa ovat edelleen olemassa. Onko moraalisestikaan kestävää, että Itä- ja Pohjois-Suomen rahoja leikattaisiin, sanoo Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien neuvottelukunnan puheenjohtaja Seppo Kääriäinen.

Kääriäinen sanoo, ettei hän halua olla lietsomassa riitaa.

– On ollut pitkin matkaa alueiden välistä keskustelua rahojen jaosta. Uskon kuitenkin, että tälläkin kertaa sopu löytyy.

Kääriäisen mielestä koheesiopolitiikka on EU:n ytimessä.

– Koheesiorahoilla on saatu aikaan kehitystä Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta eroja on edelleen Suomenkin sisällä, sanoo Kääriäinen.

Hän korostaa EU-rahojen vipuvaikutusta. Se auttaa löytämään hankkeeseen myös muuta rahoitusta.

– Etelä- ja Länsi-Suomen ongelma ei ole rahoituksessa. Sitä paitsi ne saavat jo nyt merkittävästi enemmän innovaatiorahoitusta kuin Itä- ja Pohjois-Suomi, sanoo Kääriäinen.

"Samat ongelmat eteläisessä Suomessa, mutta eri kohtelu"

Alueiden välisen kiistelyn EU-rahoista käynnisti Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen loppukesästä.

Savolainen sanoo, että hän ei ole oman maakuntansa asialla vaan Etelä- ja Länsi-Suomen etuja valvomassa.

– Kotkasta, Lahden ja Forssan kautta Poriin ulottuu ruostevyöhyke, jolla on samat ongelmat kuin Pohjois-Suomessa. Miksi Oulun pitäisi saada 10-15 kertaa enemmän rahoitusta, kysyy Savolainen.

Ruostevyöhykkeellä tarkoitetaan yleensä sellaista aluetta, jossa perinteinen teollisuus on kuihtunut ja tilalle ei saatu luotua uusia työpaikkoja tarjoavaa elinkeinotoimintaa.

Savolainen muistuttaa, että uusien bkt-lukujen perusteella Etelä- ja Länsi-Suomi kuuluvat EU:n luokituksen mukaan samaan siirtymäalueiden joukkoon.

– Miksi niitä pitäisi siis kohdella rakennerahastojen jaossa eri tavalla kuin Itä- ja Pohjois-Suomea?

Savolaisen laskelmissa 1,6 miljardin euron EU-rakennerahastopotin jakamisen pitäisi mennä seuraavaan tapaan.

Itä- ja Pohjois-Suomi saa potin päältä niille kuuluvan harvan asutuksen tuen, jonka osuus koko potista on noin 18 prosenttia.

Uusimaa ja Ahvenanmaa saavat kehittyvien alueiden tuen, mikä on noin 12 prosenttia potista.

– Uusimaa saisi noin 180 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin ennen, mutta oikeutettua. Mutta loppu, mikä potista jää, pitäisi jakaa tasapuolisesti, sanoo Savolainen.

Savolaisen laskelma perustuu siis siihen, että EU-komission esitys toteutuisi.

EU:n alueiden poliitikot vetävät kotiin päin

EU:n alueita edustavan alueiden komitean suomalaisjäsenten mielipiteet rahanjaosta riippuvat heidän kotipaikastaan.

– Rakennerahastovarojen jakauma kansallisesti on pahasti vinoutunut. Perussopimusten Itä- ja Pohjois-Suomelle myöntämät erityisedut ovat ok, mutta muilta osin asiaa pitää tarkastella uudelleen. Nyt vinoutuma on aivan liian iso. Asukasta kohti laskettu tuki jää Etelä- ja Länsi-Suomessa noin 10 prosenttiin siitä, mitä Itä- ja Pohjois-Suomelle osoitetaan, sanoo Pauliina Haijanen (kok.).

Haijanen on Laitilan kaupunginvaltuuston jäsen.

– Jakoperusteissa pitäisi ottaa huomioon sekä Suomen alueellinen elinkelpoisuus, että työllistämisen tukemiseen liittyvät hankkeet. Jakoperusteita pitäisi hioa siten, että Suomenkin panos-tuotos-suhde olisi paras mahdollinen. Oma alueeni, Satakunta, kärsii osin työvoimapulasta sekä työmarkkinoiden nopeasta murroksesta, sanoo Satu Tietari (kesk.).

Tietari on Säkylän kunnanvaltuuston jäsen.

– Rahoitusta tulee kohdentaa alueellisten kehityserojen tasoittamiseen ja sijainnista johtuvien kilpailukykyerojen kaventamiseen. Keskukset voivat hyödyntää EU-rahoituksessa muita kuin aluepoliittisia perusteita; raha olisi loogisinta kohdistaa niille alueille, joiden olosuhteiden perusteella rahoitusta saadaankin, sanoo Ossi Martikainen (kesk.).

Martikainen on Lapinlahden kunnanvaltuuston jäsen.

– Aluekehitysrahoja ei pidä jakaa asukasluvun perusteella, vaan siten, että kehityseroja maiden välillä ja maiden sisällä tasataan. Rinteen hallituksen ohjelmassa on linjattu Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman turvaamisesta, sanoo Mikkel Näkkäläjärvi (sd.).

Näkkäläjärvi on Rovaniemen kaupunginvaltuuston jäsen.

Kompromissihalukkuuttakin on.

– Suomen edun mukaista on, että komission valmistelemaa alue- ja määrärahajakoa ei enää avata uusille muokkauksille. Minulla on paljon erinomaisia kokemuksia siitä, että Itä- ja Pohjois-Suomi käyttävät rakennerahastovarojaan yhteishankkeisiin pääkaupunkiseudun yliopistojen, VTT:n ja yritysten kanssa muodostaen yhdessä kumppanuuksia muiden EU-maiden toimijoiden kanssa, sanoo Markku Markkula (kok.)

Markkula on Espoon kaupunginvaltuuston jäsen ja alueiden komitean varapuheenjohtaja.

Rahapotti vielä vahvistamatta, riippuu EU-budjetin suuruudesta

Brysselissä perjantaina kokoontunut EU-pääministereiden Eurooppa-neuvosto käsitteli ensi kertaa EU:n tulevaa monivuotista rahoituskehystä.

Esityksen teki Suomi sen vuoksi, että Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana vuoden loppuun saakka.

Suomen esitys EU:n kokonaisbudjetiksi on pienempi kuin komission esitys, mutta koheesiorahoiksi kutsuttuihin aluekehityksen rahoihin Suomi ei esitä leikkausta. Suomi esittää myös selvästi alhaisempaa jäsenmaksuperustetta kuin komission esittämä 1,11 prosenttia.

EU:n alueiden parlamenttiin valittujen suomalaisedustajien mielipiteet oikeasta jäsenmaksuperusteesta vaihtelevat voimakkaasti. Osalle komission ehdotus on vähimmäistaso aluepolitiikan rahoituksen turvaamiseksi. Osa olisi valmis tinkimään siitä, kun komission ehdotus kuitenkin nostaisi Suomen maksuosuutta.

– Komission esitys on ehdoton minimi. Parlamentin tekemät korotukset ovat hyvin perusteltuja, sanoo Markku Markkula.

Euroopan parlamentti on esittänyt maksuperusteeksi 1,3 prosenttia, mikä on myös EU:n alueiden komiteassa tehty linjaus.

– Suomen ei kannata edustaa kaikkein kitsainta linjaa, vaan esittää korkeintaan maltillisesti pienempää jäsenmaksuperustetta kuin EU-komissio on esittänyt. 1,07-1,09 prosenttia voisi olla sopiva taso, sanoo Mikkel Näkkäläjärvi.

– Suomi joutuu tekemään maksuosuusesityksen puheenjohtajana, ei vain Suomen näkökulmasta. Neuvottelu voi olla vaikea. On arvioitava Suomen kokonaissaanto, vaikka pysymmekin nettomaksajana, sanoo Ossi Martikainen.

– Lähtökohtaisesti komission esitys on Suomen kannalta hyvinkin tyydyttävä, esityksen mukaan Suomelle tulisi noin 100 miljoonaa euroa lisärahoitusta, sanoo Pauliina Haijanen.

– Kannatan komission esitystä sillä varauksella, että on tiedettävä, mitä rahalla saadaan, sanoo Satu Tietari.

Suurin osa EU-rahoista Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen ansiota

Jos EU-komission esitys monivuotisesta rahoituskehyksestä toteutuisi, Suomi saisi ohjelmakaudella 2021-2027 noin 1,6 miljardia euroa EU:lta aluekehityksen vauhdittamiseen.

Syy siihen, että Itä- ja Pohjois-Suomi on saanut EU-rahoista pääosan, johtuu siitä, että Suomi sai EU-liittymissopimuksessaan hyväkseen erityisen harvan asutuksen tuen. Sen määrä seuraavalla ohjelmakaudella on 700 miljoonaa euroa.

Suomen saamat EU-rahat kasvavat

  • EU jakaa jäsenmaiden aluekehitykseen budjetistaan peräti kolmanneksen. EU-komissio esittää kuitenkin, että seuraavalla ohjelmakaudella 2021–2027 rahoitus vähenee huomattavasti. Se koskee erityisesti koheesiorahoitusta.
  • Sen sijaan rakennerahastoissa (EAKR, ESR ja maaseuturahasto), joista Suomi pääsee osalliseksi, määrärahat pienevät vähemmän. Leikkaus on noin 10 prosenttia.
  • Suomen saaman rahoituksen kasvu johtuu siitä, että komissio haluaa siirtää rahanjaon painopistettä kaikkein köyhimmiltä alueilta niin sanotuille vähemmän kehittyneille alueille. Uudella ohjelmakaudella koko muu Suomi Helsinki–Uusimaa- aluetta lukuun ottamatta kuuluu tähän ryhmään.
  • Siksi Suomi näyttäisi hyötyvän muutoksesta, jos komission ehdotus toteutuu.
MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (101)

'' Pääosan rahoista Suomi saa Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen ansiosta. ''

Tottakai menevät ja pitää ehdottomasti mennä. Juuri siksi ko rahoja jaetaan että alueiden erot eivät kasvaisi vaan tasoittuisivat.
Kyseinen tukimuoto on tehty heikompien alueiden rahoittamiseksi - ja siksi on pelkästään oikein kohdetaan rahat Suomessa pohjoiseen ja itään.

EU:ssa itäuroopna maat saavat koheesiorahastosta leijonanosan täysin samasta syystä.
Vai pitäisikö rahamme antaa Sveitsille ja Saksalle?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi toisten ihmisten vuokratonta asumista rahoitetaan verovaroilla. Omillani minä olen vuokrani täällä etelässä maksanut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kateus on tainnut iskeä hyvin toimeentuleville eteläsuomalaisille, kun haluavat viedä pohjoissuomalaisilta vähäisetkin rahat, jotka on nimen omaan tarkoitettu harvaanasutuille seuduille. Rikkaiden ahnaus on loputonta!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä se nyt vaan on niin, että pohjoissuomalaiset ovat aina vieneet eteläsuomalaisten rahoja. Ja nyt se onneksi on maksun aika eli eteläsuomalaiset ottavat päältä pois sen mikä heille kuuluu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onko moraalisesti oikein, että veteraani-sana liitetään ex-kansanedustajaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos aluetuet loppuu tai vähenee, niin eiköhän lopeteta täällä tukemasta firmoja, joiden pääkonttorit ovat kehäkolmosen sisäpuolella mutta jotka hyödyntävät eri puolelta Suomea saatavia raaka-aineita sekä muiden suomalaisten työpanosta. Eiköhän aleta vaatimaan keskushallinnon virkojen hajattamista maakuntiin niiden asukasluvun perusteella. Eiköhän aleta vaatimaan eläkelaitosten, VR;n, Itellan yms. pääasiassa julkisilla varoilla toimivien osakeyhtiöden sijoittamista maakuntiin niiden asukasluvun perusteella. Alkaa ne työpaikat valua muuallekin. Mielummin näin päin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olet oikeassa. Annetaan kielitaidottomien Kääriäisten hoitaa esimerkiksi UPM-Kymmenen ulkomaan kauppa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi niitä mihinkään periferiaan laitettaisiin tuhottavaksi? Parempi nyt kun ovat keskittyneenä sivistysalueille niin voivat toimia tehokkaasti ja edullisemmin. Tyytykäämme me vain siihen, että nuo yhtiöt elättävät meitä kehitysalueella olevia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

kommentoijista on Stadissa syntynyt, vaan "tullin" kautta ovat sinne menneet. Paljasjalkaisilla hesalaisilla on sydämen sivistystä ja laajaa katsantokantaa asiasta, kuin asiasta. Eivät ole ensimmäisenä öykkäröimässä mulle, tässä ja heti.
Kyllä täällä Pohjois-Suomessa oisi lystiä, jos oisi Hesan, Sipoon tai Kauniaisten veroäyrin hinta. Parhaimmillaan kevenisi ennakonpidätys kuukaudessa 7-8 prosenttia. Se on vuodessa suurimäärä rahaa . 💰

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pohjoinen elättää etelää. Kaikki toiminnot siirretään yrityksiltä etelään eli näivitetään pohjoisen yritykset ja työt. Palkkoja pohjoisessa maksetaan huomattavasti heikommin samasta työstä saman konsernin sisällä kuin Helsingin seudulla, väkeä vaikeampi saada joten luvataan ummet ja lammet kun taas pohjoisen työntekijöitä kurjuutetaan jotta tulon siirtoa voidaan tehdä etelään. Työmatkat tehdään aina etelän ehdoilla, kuulemma etelästä pitkämatka pohjoiseen. Palaverit/kokoukset pohjoisen hiihtomien tai syyslomien aikaan jne "ai teillä oli loma silloin?" Puhdasta etelän "pellejen" juoksutusta ja hyvä veli verkostoa "kehä- kolmosella" esimerkkejä löytyy useita aluepolitiikasta varsinkin suurilla yrityskonserneilla joilla ei ole haluakaan viedä muita alueita eteenpäin kuin Helsingin seutua. Samat asiat näkee markkinoinnissa, sponsoroinnissa, kehittämisissä, palkoissa jne olisiko sitä Tiurismia. Pohjoinen elättää etelää monellakin tapaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja milläköhän rahalla pohjoinen elättää ketään, kun ei edes kykene itseään elättämään ilman etelän tukea?
Sinuakin elätetään etelästä saaduilla rahoilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun katsoo, mihinkä kaikkeen näitä aluekehitysvaroja Pohjois-Suomessa syydetään, ymmärtää hyvin, että etelä kehittyvänä alueena näkee niiden järkevämmän käytön heidän alueellaan olevan perusteltua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilman muuta pitää Helsinkiin ja Uudenmaan alueelle saada lisää aluekehitysrahoja. Siellä asuvat tämän maan kehittymättömimmät asukkaat, jotka eivät tunne elämän oman kuplansa ulkopuolelta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niitä kehittymättömiä kun valuu täältä pohjoisesta sinne etelään liikaa ja siksi kehitysrahaa tarvitaan paljon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaikuttaisi siltä, että täällä tarvitaan tosikkomaisuuden poistorahoja erityisen paljoan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täällä tarvittaisi muuta kun sivistystä enemmän, mutta valitettavasti se jää pahasti oulun eteläpuolelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niillä avustuksilla pitäisi ostaa pohjoisen väestölle lisää ehkäisyvälineitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (101)

Uutisvirta

13.11.
Viljo-kissa haluaa saunan lämpimäksi kylmillä keleillä – saunoo lähes päivittäin
13.11.
Trump kertoi olevansa Erdoganin suuri fani – Turkin asekaupat Venäjän kanssa yhä "ratkaistavana"
13.11.
Poikkeuksellinen tulva peittänyt lähes puolet Venetsiasta
13.11.
Ministeri Paatero ripitti Postia "rikkurityövoiman" käytöstä
13.11.
Vuorineuvos uskoo aurinkoenergiaan ja penää vastuuta päättäjiltä: "Tämä on nurinkurista, sillä poliittisten päättäjien pitäisi näyttää esimerkkiä muille"
13.11.
Suomalaisasiantuntijat tekivät maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen selvityksen – suomenpystykorvien sukutaulut saatiin selville 1800-luvulle saakka
13.11.
Hiilijalanjäljestä uusi maidon hinnoitteluperuste – ravintoarvoilla mitattuna maidon hiilijalanjälki jää pienemmäksi kuin vaikkapa riisin

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Lapin maakunnassa lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi iltapäivästä alkaen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita, koska niillä olevan jään päällä on vettä.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

263 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Nyt, jos koska pitäisi liittyä ammattiliittoihin. Ammattiliitojen tulisi olla vähintään maanosan kattavia, silla globaal... Lue lisää...
Syke

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

14.11.

Fingerpori

14.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image