Kotimaa

Bud­jet­ti­neu­vot­te­lut alkoivat – Rinne: " En tunnista erityisiä ki­pu­ky­sy­myk­siä, tie­do­tus­ti­lai­suus voi olla tänään"

Antti Rinteen hallituksen ensimmäisessä budjettiriihessä käsitellään muun muassa korkeakoulurahoitusta. KUVA: PEKKA SIPOLA / EPA
Kotimaa 17.9.2019 11:22
Kirsi Turkki

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus kokoontui tiistaiaamuna Säätytaloon ensimmäiseen budjettiriiheensä. Aamun aluksi Säätytaloon saapuivat taloudesta kertomaan Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ja valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki. Talouden lisäksi hallitukselle oli alustamassa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila.

Avainasemassa budjettineuvotteluissa oleva valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi, että neuvotteluihin on valmistauduttu hyvin muutaman päivän ajan.

Lintilän mukaan valtiovarainministeriön elokuussa julkistamaan budjettiesitykseen ollaan tekemässä jonkin verran muutoksia.

Hallituksen neuvottelujen pohjana on rahaministeriön esitys vuoden 2020 talousarviosta. Valtiovarainministeriön budjettiesityksen loppusumma on 57 miljardia euroa. Se on noin 1,5 miljardia enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa.

Etukäteen eniten meteliä on ollut menolisäysten jaksotuksesta. Hallitusohjelman menolisäyksiä halutaan kiirehtiä, koska niitä voidaan joutua tulevina vuosina karsimaan, jos työllisyys ei kohene hallituksen tavoittelemalla tavalla. Hallitus tavoittelee 60 000 uutta työpaikkaa ja 75 prosentin työllisyysastetta. Rinteen mukaan työllisyystoimia on tulossa pitkä lista.

Lintilä: Korkeakouluille lisää rahaa

Hallitusohjelmassa korkeakouluille luvattiin 60 miljoonaa euroa hallituskauden aikana. Valtiovarainministeriö ehdotti ensi vuodelle korkeakoulujen perusrahoitukseen lisää vain 15 miljoonaa euroa, mikä sai korkeakouluväen takajaloilleen.

– Lisäpanostusta tulee, Lintilä totesi korkeakoulurahoista ennen neuvottelujen alkua.

Saavatko korkeakoulut heti kaikki rahansa, selviää vasta neuvottelujen kuluessa.

Korkeakouluopiskelijat kokoontuivat tiistaiaamuna Säätytalon eteen muistuttamaan siitä, että korkeakoulujen rahoitukseen on saatava merkittävästi lisää rahaa jo hallituksen ensimmäisestä budjetista lähtien.

Säätytalon edessä olevat mielenosoittajat muistuttivat myös ilmastonmuutoksesta ja toimeentulotuen tarpeellisuudesta.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson sanoi, että pienituloisten toimeentulotukeen liittyvät parannukset on saatava nopeasti liikkeelle. Toinen tavoite Anderssonin mukaan on, että hallitus pitää koulutuslupauksesta kiinni.

Yritystukien karsinta pöydällä

Valtiosihteerien työryhmä sai myöhään maanantai-iltana valmiiksi sadan miljoonan euron karsintalistan yritystuista. Jos listasta ei päästä hallituksessa yhteisymmärrykseen, leikkaukset tehdään juustohöylällä eli kaikista tuista leikataan suhteellisesti sama osuus.

Keskustan puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni muistutti, että jokaisella hallituksella on ollut vaikea löytää yksimielisyyksiä yritystukien karsimisesta.

– Olen luottavainen, että päästään eteenpäin.

Kulmunin mukaan työllisyyskehitykseen liittyvät asiat ovat neuvotteluissa vaikeimpia.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

pk-yritysten lainojen takaukset tekeväi työpaikkoja ja investointeja isojen yritysten tukia voidaan jarsia paitsi tutkimsmäärärahoja. mutta miljardi afrikkaan on jo liikaa tässä taloustilanteessa kun kasvu nollaluokkaa ja työllisyys ei ole paranemassa, pöljän pojarahat menee kortihuijarille menee rahat jotka siitä valtion omaisuudesta saadaan. leopardihattujen tilewille sveitsiin ne menee afrikasta suoraan

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pääministerin pitää olla täysin pihalla jos ei näe nykytilanteessa mitään kipukohtia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Myydään miljardilla valtion omaisuutta ja lahjoitetaan miljardi afrikkaan kehitysapuun. Mitä tästä voimme päätellä? Niin juuri, että meillä on pölhöpopulistit hallituksessa aivotuhnuja toteuttamassa.
Ei tuossa tilassa varmaan tunnista minkäänlaisia kipukysymyksiä saatikka niitä oikeita kipuja joita kansalaiset tuntee tuollaisten päättäjien ansiosta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kerroppa Antti minulle miksi "köyhä" Viro ei velkaannu, mutta "rikas" Suomi velkaantuu järkyttävää vauhtia, vaikka valtionomaisuuttakin pistetään lihoiksi? Vaikuttaa, että vastuuton rahankäyttö on päässyt valloilleen. Se siitä jankatusta vastuullisuudesta: täysi vale, illuusio se on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisikohan tuolla jotakin tekemistä Viron eläkeläisten hirvittävän huonon elintason kanssa. Maanviljelijöiltä ja yrittäjiltä ei ole koskaan Suomessa edellytetty vastuullista rahankäyttöä maataloustukien ja yritystukien vastineeksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Rinne: En tunnista erityisiä ki­pu­ky­sy­myk­siä"
Niin, eipä se toisten rahojen polttaminen tunnu missään ja jos valtion kirstu tyhjenee, niin lätkäistään lisää veroja, vaikka maailmanparantamisen verukkeella. Suomalaiset maksaa, tai itkee ja maksaa. Kiitos vain Sdp-vipuun menneille. Tästä tulee kalliimpi lasku, kuin ikinä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koulutuksesta, kun puhutaan. Niin itse lisäisin rahaa ammattikoulutuksiin. Sieltä en työt tulevat, korkeakouluista tulee enemmän lusmuja. Suomessa on perustyöstä pula ja pula myös työntekijöistä, kuten hitsaajista. Työttömiä tohtoreita on tässä maassa liikaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Edes valtionvelan lisääminen kahdella miljardilla ei ole sosialidemokraatti Rinteelle erityinen kipukysymys.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi velan pitäisi olla nollan luokkaa. Pohjoismaissa ainoastaan Norjassa on yhtä paljon asunnonomistajia kuin Kreikassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

21:21
Uusi Oulun kaupunginvaltuuston kokoussali herätti ihastusta valtuutetuissa – Teatterin Pikisalissa riitti tilaa ja happea hengitettäväksi
20:48
Hildur Larsson ikuisti Lappia upeisiin kuviin yli sata vuotta sitten – tekoälyn ansiosta ne loistavat nyt myös väreissä Tilaajille
20:40
Jesse Puljujärven esimerkki houkuttaa – jääpallo ja jääkiekko sopivat yhteen ja tekivät yhteistyötä Oulussa pidetyssä turnauksessa Tilaajille
20:36
Sodankylässä on kolmannes koko maan malminetsinnästä – etsintäinvestoinnit ovat 20–25 miljoonaa euroa ja maanomistajakorvaukset yli miljoona euroa Tilaajille
20:31
Tämä tiedetään Saksan yliajajasta: 29-vuotias Saksan kansalainen, epäillään tapon yrityksistä – 30 loukkaantunutta, heistä osa lapsia
19:30
Pohjois-Pohjanmaan museon sisäilmatulokset saadaan viikkojen päästä
19:00
Korvausehdoissa on merkittäviä eroja vakuutusyhtiöiden välillä – osa korvaa keski- ja toiset puuskatuulen perusteella myrskyvahinkoja

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono aluksi Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia lumisateen vuoksi.
Ajokeli on huono seuraavissa Lapin kunnissa: Sodankylä, Savukoski ja Inari lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Milloin Marinin hallitus kaatuu?

212 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Ihminen on loppupeleissä aina yksin

Ikävä jos noin huonosti on tilsnne. Mutta turha on yleistää, sillä monella on kyllä kavereita ja ystäviä ympärillä. Mutt... Lue lisää...
Kuka vei nimimerkin

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image