Kotimaa

Biologi kouluttautuu nyt 12 viikossa koodariksi, kun oman alan töitä ei löytynyt – pi­ka­kou­lu­tuk­sis­ta toivotaan apua oh­jel­mis­toa­lal­le

Biologi Miia Myllylahti päätti vaihtaa alaa ja opiskelee nyt pikakurssilla koodariksi. Kurssin päätyttyä häntä odottaa työ Fortumilla. KUVA: Mauri Ratilainen
Kotimaa 24.6.2019 19:00 | Päivitetty 24.6.2019 21:14
Anna Kilponen

Pula koodareista sai ammattikorkeakoulut aloittamaan puolen vuoden pikakoulutuksen. Nopeimmillaan alalle pääsee henkilöstöpalveluyrityksen 12 viikon kurssilla.

Biologiksi Oulun ylipistosta vuonna 2015 valmistunut Miia Myllylahti, 27, on yrittänyt etsiä alansa töitä useamman vuoden. Viime vuonna hän alkoi pohtia alanvaihtoa, sillä biologin uramahdollisuudet eivät näyttäneet kovin hyvältä.

Ympäristöteknologiaakin opiskelleena Myllylahti oli havainnut, että it-ala voisi olla hänen vaihtoehtonsa.

– Tutustuin viime kesänä lähemmin koodaukseen ollessani kesätöissä Terrafamella. Se oli kivaa, hän kertoo.

Oulusta Helsinkiin muutettuaan hän päätti hakea pohjoismaiseen henkilöstöpalvelualan konserniin Academic Workiin kuuluvan Academy Finlandin 12 viikon data-analyytikkokoulutukseen. Valinta kurssille oli monivaiheinen.

Myllylahti osallistui ensin testeihin, joilla mitataan kognitiivisia ja numeerisia kykyjä. Läpäistyään testin hän lähetti hakemuksen ja motivaatiokirjeen.

– Etenin puhelinhaastatteluun, ja seuraavaksi järjestettiin haastattelu kasvokkain. Lisäksi hakijoille tulee vielä mahdollisen asiakasyrityksen haastattelu, Myllylahti kertoo.

Hän pääsi sisään, ja koulutusta on nyt takana kolme viikkoa.

– It-alalla on mahdollisuuksia kehittyä ja päästä eteenpäin. Uskon, että tämä antaa hyvät pohjat opiskella lisää muitakin ohjelmointikieliä.

Kiihdytetty oppiminen, jota koulutuksessa hyödynnetään, on ollut Myllylahden mielestä tehokasta.

– Meillä on joka viikko tentti, ja olen havainnut, että tässä oppii kuin huomaamattaan. Välillä se ei ole helppoa, mutta oppii silti, jos jaksaa takoa asioita päähänsä.

Työpaikka jo odottamassa

Entuudestaan Myllylahti tiesi, että alalla on paljon miehiä, joten alanvaihto hieman aluksi jännitti, mutta alkoi pian tuntua luontevalta. Muitakin alanvaihtoa miettiviä naisia hän kannustaa rohkeasti lähtemään mukaan.

– Opiskelijoissa on monenlaisen taustan omaavia ihmisiä. Ei koodarin tarvitse olla yliopistokoulutettu, mutta toki siitä on hyötyä.

Myllylahti toivoo, että hän pääsisi työelämässä hyödyntämään myös biologian osaamistaan, mutta välttämätöntä se ei ole. Kurssin jälkeen Myllylahtea odottaa työpaikka Fortumilla.

Alanvaihtajia papeista lähtien

Ohjelmistoalan osaajista on Suomessa jo niin kova pula, että alalle on yritetty houkutella työvoimaa aina ulkomailta saakka. Koulutuspuolella tilanteeseen on herätty, ja tarjolla on erilaisia pikakoulutuksia esimerkiksi alanvaihtajille.

Ohjelmistoalan työntekijöitä kouluttava Academy Finland järjesti ensimmäisen koodarikurssinsa vuonna 2017 ja on tähän mennessä kouluttanut 177 ihmistä.

Intensiivinen 12 viikon koulutus perustuu kiihdytetyn oppimisen menetelmään, joka tarkoittaa nopeatempoista käytännön oppimista. Siihen sisältyy lyhyitä luento-osuuksia, ryhmätyöskentelyä ja aktiivista palautteenantoa.

Miia Myllylahti kannustaa muitakin naisia ohjelmistoalalle. Myllylahtea ja opiskelukaveri Aleksi Matikaista (oik.) opettaa Academy Finlandin pääopettaja Pekka Korhonen.

Kurssi on maksuton, ja osallistujille luvataan sen jälkeen työpaikka. Konserni palkkaa konsultit omiksi työntekijöikseen toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen ja myy heidän työpanoksensa asiakasyrityksiinsä. Kurssin läpäisseet ovat junior-tason tietotekniikkakonsultteja.

– Kurssilaiset siirtyvät asiakasyrityksiimme, ja ne puolestaan rekrytoivat työntekijät jollakin aikavälillä, sanoo toimitusjohtaja Jukka Pulkkinen Academy Finlandista.

Pulkkinen luonnehtii kurssia kiihdytyskaistaksi uudelle uralle.

– Meillä on ollut alanvaihtajia aina papeista, ekonomeista, parturi-kampaajista ja sairaanhoitajista lähtien. Työelämässä on mieletön rikkaus, kun he pystyvät hyödyntämään aikaisempaa kokemustaan uudessa kontekstissa.

Monivaiheinen rekrytointi

Pulkkisen mielestä perinteiset oppilaitokset ovat hitaita reagoimaan muutoksiin, eivätkä ne pysty vastaamaan koulutusmäärillään työmarkkinoiden tarpeisiin.

Ei Academyn kursseillekaan aivan heittämällä sisään mennä, sillä hakijat käyvät läpi monivaiheisen rekrytointiprosessin, jossa mitataan muun muassa matemaattista päättelykykyä. Pyrkijöitä yhdelle kurssille on keskimäärin tuhat, joista opiskelijoiksi pääsee 15–30.

Opetus on käytännönläheistä mutta vaativaa: päivät ovat pitkiä ja joka viikko tehdään testejä.

– Ohjelmoinnin lisäksi käymme läpi sitä, miten moderneissa ohjelmistokehitysprojekteissa tehdään töitä, pääopettaja Tommi Teräsvirta kertoo.

Hänen mukaansa hakuprosessissa varmistetaan, että jokaisella on kyky omaksua paljon tietoa lyhyessä ajassa.

– Jos opiskeluun ei panosta ihan 100-prosenttisesti, niin ei onnistu. Tähän mennessä vain kolme osallistujaa on keskeyttänyt opinnot, Teräsvirta sanoo.

10 000 työntekijän vaje

Koodarikoulutuksia tarjoavat jo useat Suomen korkeakoulut. Syksyllä kuusi ammattikorkeakoulua aloittaa Highway 2 Code -koulutus opetus- ja kulttuuriministeriön 1,6 miljoonan euron tuella. Puolivuotisella koulutuksella halutaan alalle nopeasti uusia työntekijöitä. Tavoitteena on kouluttaa 250 uutta ohjelmistoalan osaajaa kolmen vuoden aikana.

– Yleisesti alalla puhutaan noin 10 000 työntekijän vajeesta, joka kasvaa vuosittain tuhansilla. Ohjelmistoala kaipaa myös käyttöliittymäsuunnittelijoita, graafisia osaajia, testaajia sekä ohjelmistosuunnittelijoita ja -arkkitehtejä, kertoo tieto- ja viestintätekniikan koulutusalapäällikkö Jari Isohanni Centria-ammattikorkeakoulusta.

Kokkolan Centrian lisäksi koulutushanketta ovat olleet toteuttamassa Oulun, Kajaanin, Vaasan, Turun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulut.

Maahanmuuttajat ja naiset kohderyhmänä

Koulutukseen pyrki 350 hakijaa, joista kaukaisimmat olivat Suomen rajojen ulkopuolelta, Afrikasta ja Manner-Euroopasta. Kohderyhmänä olivat maahanmuuttajat ja naiset. Varsinaista pohjakoulutusta hakijoilta ei vaadittu.

Puolen vuoden aikana opiskelijalle pyritään antamaan niin sanottu junior- eli alkeistason osaaminen ohjelmistojen kehittämisestä.

– Huomattavan suuri määrä hakijoista oli keski-iän saavuttaneita naisia, mikä oli iloinen yllätys. Moni hakijoista oli alanvaihtajia, joilla oli jopa kymmenien vuosien työkokemus takanaan.

Isohannin mukaan ohjelmistoalalle työllistyminen kiinnostaa.

– Alalla on ollut miehinen maine, mutta nyt näyttää siltä, että stereotypia on murtumassa. Monikulttuurinen, heterogeeninen työskentely-ympäristö antaa suomalaiselle ohjelmistokehitysyrityksille mahdollisuuden kehittyä ja kasvaa sekä luoda aiempaa parempia tuotteita asiakkailleen.

Työvoimapulaa ja rekrytointivaikeuksia

Business Finlandin mukaan jopa 45 prosenttia ohjelmistoalan työnantajista potee työvoimapulaa ja on kertonut rekrytointivaikeuksistaan.

Useissa Suomen korkeakouluissa järjestetään maksuttomia koodarikoulutuksia. Kokkolan Centria sekä Oulun, Turun, Jyväskylän, Vaasan ja Kajaanin ammattikorkeakoulut aloittavat Highway 2 Code -koulutuksen järjestämisen syksyllä.

Ensimmäiset opiskelijat valmistuvat helmikuussa 2020, ja seuraava koulutus järjestetään vuoden 2020 alussa. Tavoitteena on kouluttaa 250 koodaria kolmen vuoden aikana.

Academy Finland kaavailee kouluttavansa ensi vuonna yli 200 tietotekniikka-alan konsulttia.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (30)

Kun 1970-luvulla olin työtön opistoinsinööri ja kävin työvoimatoimiston erittäin hyvätasoisen tietotekniikan kurssin, ja olin sen jälkeen monia muita hakijoita edellä ATK:n tietämyksessä (tietotekniikka teki vasta tuloaan) , oli se pikemminkin rasite töihin pääsylle. Yksi työhönotosta vastaava mahtipontinen dipl.insinööri piti luuserin merkkinä kun turvautuu työkkärin kursseihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

70-luvusta on ihan kohta 50 vuotta, joten ovathan ne ajat saattaneet hieman muuttuakin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Englannissa tuo on ihan vakiohomma. Biologiaa lukenut program manageri eikä hän ole ainut. Täällä tuntuu olevan pääasia että on käynyt yliopiston tai jotain vastaavaa, sen jälkeen voi miettiä, että mitä rupeaa tekemään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Totta puhut. Yksi englantilainen (kielikurssin opettaja, oli aikaisemmin suunnitteluinssi), ihmetteli kun Englannissa akateeminenkin kansalainen voi vaihtaa ammattia, miksi niin ei tapahdu Suomessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muissa lehdissä, joissa on tästä Academystä vastaavia juttuja, on reilusti ilmoitettu, että kyseessä on kaupallinen yhteistyö/mainos. Jsn terveiset?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kysymys kuuluu että miksi meillä sitten on 4-6 vuoden insinööri- ja maisterikoulutusta kun kerran kuka vain oppii koodamaan 12 viikossa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Softahommia on moneen lähtöön. Web-palveluiden kehittämisessa työkalut muuttuvat koko ajan ja entisien kehäraakkeja syljetään ulos samaa myötä kuin uusia omalla ajalla frameworkit opetelleita rekrytoidaan. Teknisemmissä hommissa koodaus on jokapaikan työkalu, esim. konetekniikan suunnittelussa, jossa kokemus on valttia. Noissa ei itseoppineille ilman substanssiosaamista oleville koodareille oikein ole sijaa. Kohtaamani SAP-asiantuntijat ovat kaikki olleet kohtalaisen senioriväkeä, jne.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samaan aikaan ammattitaitoiset koodarit opiskelevat uudelle alalle koska eivät työllisty. Oulussa pätee "It's not what you know but who you know".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aina kun nostetaan esiin muita aloja opiskelleiden uudelleenkoulutus, indikoi uutinen alkavaa lamaa. Kohta nuo koodarit miettivät seuraavaa vaihtoehtoa. Tässä toteutuu hallituksen toive jatkuvasta oppimisesta ja joustavuudesta työmarkkinoilla-eläkkeessä se ei sitten vanhempana näykään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olipa se ammattinimike mikä tahansa niin ammattistatuksen omaavaa ei oteta töihin koska hänelle kuuluu maksaa TES:n mukaista palkkaa. Tehtävään otetaan tukirahoituksella työtön, jolle teetetään sekatyötehtävien lomassa varsinaisen nimikkeen mukaisia tehtäviä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Alla olevista kommnteista (erittäin hyviä) paljastuu totuus ja sen myötä se, että uutinen oli pääasiassa tuubaa. Ko. naisenkilö on osallistunut kurssille Fortumin låhettämänä eli hänellä on jo työpaikka ja kyseessä on siis täydennyskoulutus. Koodareista ei ole pula, koska... No,lukekaa alla olevien kokemukset.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä ei toteudu Oulussa, jos lukee tarkemmin niin tarve on Pääkaupunkiseudulla. Oulussa on tilanne että samanlaisilla kursseilla oleville ei edes löydy harjoittelupaikkaa. Tämä todettu aika monesti, esimerkiksi kevällä oleva kurssi hakijoita 98 kirjeen mukaan, paikkoja noin 16-20 ja kurssin aloitti 11, samoja lukuja löytyy muistakin kursseista kun viitsii kaivella infoa.
Oulussa firmat eivät vieläkään halua palkata uran alkuvaiheessa olevaa esim alanvaihtajaa, paitsi jos hänellä on 10 vuoden työkokemus alasta. ITselläni on kehuttu referenssityöportfolio githubissa ja mitä olen saanut vastapalloon hakumuksilla tai jopa harjoittelupaikka kyselyilla toteamuksen että minulta puuttuu työkokemus. Näitä kursseja on koko ajan tarjolla mutta ilmeisesti tarvetta ei ole.
Oulussa yritykset eivät palkkaa sisäänajettavaa tekijää koska pelätään että hän lähtee pois vaan metsästetään jopa aggressiiivisesti työpaikan vaihtajia, tunnen pariskunnan joista nainen on alanvaihtaja ja aloitteleva koodari (muutama kurssi takana) mutta mies joka on tehnyt pitkän uran koodarina niin yllättäen nainen on työtön ja hänkin saa vai valituksia hakemuksiin että häneltä puuttuu työkokemus, kuulemma hänen referenssi työt eivät ole tarpeeksi innovatiivisia.
Varmaan huomenna on lehdessä BO vastine ja vaatimus saada pöhinapajaansa lisää kaupungin rahaa.

Oulun tilanne on tämä "Halutaan Taitava koodari joka osaa uusimmat teknologiat, tehnyt niitä jos 10 vuotta ja on halukas tyytymään juniorin palkkaa, ainoa mikä tärkeää että hänellä on työkokemusta!"

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jännä juttu kuinka kymmenen vuoden kokemus koodauksesta on merkityksetöntä jos ei tunne sitä viimeisintä TLAta.
Mutta 12 viikon kurssi siitä yhdestä TLAsta lähes takaa työpaikan.
Eiköhän kyse ole vain palkasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei koodareista ole pulaa.
Ainoastaan matalapalkka koodareista.

12 viikossa ei vielä kummoista koodia opi vääntämään, toki jotain tietokantajuttuja tai muuta alkeita.
Niiden osaaminen ei vielä juurikaan työllistä.

Tämä on selkeästi koulutuksen mainostusta ja tulisi siten olla mainos bannerin alla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä toi pitää saada puristettua kuukauden mittaiseksi. Aivan liian pitkä koulutus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi koodareita pitää tuoda Intiasta kun niitä kerta 12 viikon koulutuksella saadaan toimeen omista työttömistämme?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei pääse enää vanha koodarin patu töihin mihinkään. Takana yli 20-vuotta koodausta ja ikää kohta kuuskymmentä. Haettu on vaikka ja mihin, mutta kun ei edes haastatteluun pääse. Kenkää tuli muutama vuosi sitten ns. "tuotannollisten ja taloudellisten" syiden takia Nokian alihankkijalta silloin kun Nokialla kaikki persiilleen meni. Ja niin se vaan tosiasiassa on, että vanha räähkä kun olet niin et kelpaa enää vaikka osaisitkin. Aivan hulluja juttuja tämmöiset artikkelit.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan, kyllä näin on, sillä vuosikymmenien kokemuksella ei mitään merkitystä, ikärasismi kukkii ja voi hyvin.
Toisaalta on hieman kornia luulla, että koodariksi voi alkaa kuka vaan, mutta näihän se ei ole, sillä koodaus vaatii tietynlaisen ajattelumallin omaavia ihmisiä, joita nyt ei ole kovinkaan paljon jotka siihen pystyy.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aina kun näitä kommentteja lukee, niin tekisi mieli nähdä minkälainen hakuprosessi henkilöillä on. Onko CV kunnossa? Onko Githubissa järkeviä ja tuoreita vapaa-ajalla tehtyjä koodiprojekteja joista osaaminen käy ilmi? Onko tehty video itsestä hakemuksen tueksi? Onko jaksettu opiskella tuoreita juttuja ja palikoita edes perusteiden osalta joita työnantajat arvostavat? Ja kaikki nämäkin voi toki tehdä huonosti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (30)

Uutisvirta

8:47
Amnesty: Siirtotyöläiset Qatarissa kuukausia ilman palkkaa – MM-kisojen rakennustöiden kuolonuhrit ja boikotit eivät ole vaikuttaneet epäkohtiin
8:00
Näin syntyvät kasvissyöjän kampasimpukat – Herkuttele hyvin myös pihlajanmarjoilla, palsternakalla ja syyssipuleilla Tilaajille
8:00
Sofi Oksasen odotettu uutuusromaani kertoo rumasta bisneksestä – kävimme kirjailijan kanssa hedelmöitysturismin tapahtumapaikoilla Ukrainan suljetussa kaupungissa Tilaajille
7:00
Kalen! kalluppi: Näytäkkö nää hyvältä?
7:00
Uotinen johdattaa sinkut pöytään – sokkotreffeillä vaivaava jännitys välittyy kotikatsomoon
7:00
Päivän leffapoiminnat: Kookospähkinälaukkaa päin historiaa – Monty Pythonin elokuva tipauttaa katsojan jakkaralta
7:00
Latitude 66 Cobalt ei tavoittele lupaehtojen heikentämistä Lukijalta
34
Sekasyöjälle on tarjolla helppoja keinoja vähentää lihan osuutta ruokavaliossaan – katso tästä kotitalousopettajan vinkit
27
Caruna nostaa sähkönsiirtomaksuja lähes neljä prosenttia, Omakotiliitto pöyristyi: ”Eikö verkkoyhtiöille mikään riitä?"
16
Korkeiden talojen ja pienten asuntojen rakentaminen johtaa siihen, että Oulun väestörakenne muuttuu yksipuoliseksi Lukijalta
15
Toimittaja Sanna Ukkola irtisanoutui Yleltä, ilmoitti päätöksestään Twitterissä
14
Harvalukuiselle yleisölle virkamiesmäinen esitys – Kärppien nihkeän voiton pääarkkitehti Heshka selitteli vaikeaa alkua: ”Jokainen joukkue tulee pelaamaan tänne aina täysillä”
11
Näin budjetti vaikuttaa arkeesi: Keskituloisen palkasta tippuu 160 euroa, autoilu kallistuu ja kotitalousvähennys laskee
7
Uskomaton ihmenousu! Suomen lentopallomaajoukkue taisteli lähes toivottomasta tilanteesta tiensä EM-kisojen neljännesvälieriin

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Eurojackpot voittaja osti Toyota yariksen

Kerran olen toyotan koeajanut ja jäi myös viimeiseksi. Miksi noin huonoja autoja edes tehdään. Lue lisää...
Jalmari100

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image