Kotimaa

Autoilija voi mennä sekaisin erilaisten pääs­tö­ta­voit­tei­den kanssa – miten yk­si­tyi­sau­toi­lu muuttuu?

Pasi Nieminen (vas.), Sonja Heikkilä, Tero Kallio ja Laura Rissanen pohtivat autoilun tulevaisuutta Suomi-Areena -keskustelussa. He eivät uskoneet sähköautojen nopeaan yleistymiseen.
Kotimaa 19.7.2019 13:13
Ossi Rajala

Pitäisikö uuden auton ostoa harkitsevan ostaa vielä polttomoottoriauto vai jo hybridi tai sähköauto? Miten auton arvo ostamisen jälkeen kehittyisi? Selkeitä vastauksia ei alan asiantuntijoiden mukaan vaikuta olevan.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen harmittelee sitä, että poliittisessa keskustelussa heiteltävät liikenteen päästövähennyskeinot tekevät autoilijoista epätietoisia.

– Keskustelu esimerkiksi polttomoottoriautojen kieltämisestä hämmentää. Nykyisin ei ole suunnitelmaa, miten autoilun osalta edetään. Tällainen suunnitelma pitäisi olla. EU voi päättää polttomoottoriautojen kieltämisestä, mutta tapahtuuko se 2020-luvun vai 2030-luvun lopussa, Nieminen pohti Suomi Areena-keskustelussa.

Samassa keskustelussa mukana ollut Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio oli samaa mieltä.

– Kuluttaja menee sekaisin esimerkiksi diesel-autojen kohdalla. Päästöjen kannalta uudet diesel-autot eivät ole pahoja, kun niissä on typen oksidin suodattimet, Kallio sanoi.

Kallio harmitteli sitä, että Suomeen tuodaan paljon käytettyjä autoja, joiden päästöt ovat suuria.

– Autoliikenteen päästöt kasvavat, koska maahan ostetaan suuria autoja, joissa on suuret moottorit. Myös pitkänmatkan bussiliikenteeseen ostetaan käytettyjä busseja. Kauppa myisi mielellään uusia, vähäpäästöisiä busseja, Kallio puhui.

Minkälaisilla autoilla esimerkiksi 20 vuoden kuluttua sitten ajetaan?

Sähköautojen nopeaan voittokulkuun ei Suomi Areena -keskustelussa uskottu. Sähköautot tarvitsisivat todennäköisesti paljon julkista tukea tullakseen hinnaltaan ja latausmahdollisuuksien kannalta houkutteleviksi.

– Sähköautoilu ei lähde itsestään käyntiin, totesi muotoilutoimisto Nordkappin suunnittelujohtaja Sonja Heikkilä.

– Hybridiautot ovat todennäköisesti seuraavan sukupolven ratkaisu, Autoliiton Nieminen mietti.

Kaupungeissa yksityisautoilun tilalle ja rinnalle kaivataan monipuolisempia joukkoliikenneyhteyksiä. Yhtenä haasteena on se, miten miehet saadaan käyttämään enemmän joukkoliikennettä.

– Helsingissä näkyy tilastoissa, että erityisesti naiset käyttävät busseja, mutta raideliikennettä käyttävät myös miehet. Uskon, että joukkoliikenteen suosiota voi kasvattaa ennemmin kannustamalla kuin rankaisemalla, Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Laura Rissanen (kok.) pohti.

Joukkoliikenteen lisäksi kaupungeissa voivat yleistyä yhteiskäyttöautot, joukkoliikenteesen kytkeytyvät kyytipalvelut sekä myös kävely ja pyöräily.

– Se on hyvä, että ihmisiä ohjataan käyttämään enemmän joukkoliikennettä. Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjä. Henkilöautot aiheuttavat yhdeksän prosenttia päästöistä, mikä pitäisi suhteuttaa toimiin. Ja on muistettava, että Suomi on harvaan asuttu maa, Nieminen sanoi.

Mahdolliset ruuhkamaksut herättivät niin huolta kuin kannatusta keskustelussa. Hallitusohjelman mukaan hallitus voi säätää lain, joka mahdollistaa kaupunkiseuduille ruuhkamaksujen ottamisen käyttöön.

– Mahdollistava laki olisi ihan hyvä. Käytännössä ruuhkamaksuja tarvittaisiin vain Helsingissä. Ruuhkamaksuilla pitäisi rahoittaa Helsingin keskustan ali menevää tunnelia, Rissanen pohti.

Autoliitto on kriittisempi ruuhkamaksuihin.

– Jos kunnat päästetään autoilijan kukkarolle, niin niiden kädet eivät koskaan kukkarosta poistu, Nieminen epäili.

Autoteollisuuden Tero Kallio esitti ennemmin tienkäyttöveroa, joka korvaisi laajalti nykyisin autoiluun liittyviä veroja. Valtakunnallisessa tienkäyttöverossa voitaisiin Kallion mukaan ottaa huomioon, kuinka vähäpäästöisellä autolla ajaa, missä ajaa ja milloin.

– Helsingissä olisi ruuhka-aikaan kilometrin hinta huomattavasti kalliimpi kuin haja-asutusalueella keskellä päivää, Kallio esitti.

– Olemme kriittisiä uusille veroille. Kuinkahan kalliiksi tienkäyttöveron järjestelmän luominen tulisi, Autoliiton Nieminen vastasi.

100-vuotisjuhlavuottaan viettävä Autoliitto on vuonna 1919 perustettu yksityisautoilijoiden palvelu-, harrastus- ja edunvalvontajärjestö. Liitolla on noin 127 000 jäsentä.

MAINOS

Kommentoi

Eiköhän tässä eniten sekaisin ole ne jotka sekoilevat päästöhimmelin päätöksenteossa. Vielä sekin etteivät edes tiedä mistä päättävät. Ei muuta kuin päätöksenteossa mukana oleville kirjallinen koe jossa ensimmäinen, helpoin kysymys on selittää mitä katsastuksissa mitataan päästöistä. Väitän että asioita päättäjillä on sormi suussa, ja varsinkin jos joutuvat selventämään mitä lukemat tarkoittaa käytännössä määrinä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Autoilu ja hiilidioksidipitoisuuden nousu ei ole ongelma, ongelma on metsien tuhoaminen ja yhdyskuntarakentaminen.

Ongelman ratkaisemiseksi kannattaisi alkaa istuttaa metsää, mahdollisimman suuriksi kasvavia puita. Jokuset hiekkapitoiset autiomaat pitää säästää, jotta myrskyt nostavat ilmakehään riittävästi pienhiukkasia, jotka vesihöyryyn tarttuessaan muodostavat pilviä. Sade tulee vain pilvistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

1) Autoilua ei olla lopettamassa valtiovallan toimesta
2) Päättäjien pitää luoda porkkanoita vähäpäästöiselle liikkumiselle ja keppiä saastuttajille, niin että 300 g CO2-öykkärit pakotetaan lopettamaan pahat tapansa
3) Jos sulla on enemmän rahaa, osta sähköauto, hybridi tai uusi kaasuauto/kaasuhybridi. Jos sulla on vähemmän rahaa, osta käytetty kaasuhybridi tai muuta oma autosi kaasuhybridiksi tai liity taloyhtiön kimppa-autoon
4)Pyöräile, käytä julkisia aina kun se on mahdollista
5)Älä ole idiootti: älä vänkytä vastaan, levitä valeuutisia tai kansankiihotusta, vaan toimi!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Osta sähköauto ja aikaansaa lisää Talvivaaran kaltaisia ekokatastrofeja tukemalla litiuminvalmistusta joka kuluttää megalomaaniset määrät vettä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vanhoihin bensa-autoihin etanolia tai kaasua. Dieseleihin biodiesel tai biokaasu. Muita ei tarvita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Viime viikolla Saksassa ja Hollannissa moottoriteillä 6 kaistaa täynnä henkilöautoja ja rekkoja. Suomen autokanta on pieni verrattuna vaikka Saksan autokantaan. Onko ihan oikeasti niin, että jos Suomessa lopetetaan autolla ajaminen, niin europpa pelastuu. HALOO.
On Saksassa sähköautoja on, ja niiden lataussähkö tuotetaan polttamalla kivihiiltä. Että silleen.

Kaasun jakelu kuntoon, niin sitten homma pelittää !

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Unohtakaa jo koko sähköautohöpötys. Ei tule toimimaan ja akkuja ei voi tehdä loputtomasti sekä ne vasta saastetta ovatkin. Jossain vaiheessa öljy loppuu ja sit kukaan ei aja mihinkään ja vienti loppuu. Nautitaan siihen asti. Oma kiesi päästää melkein 300g/km eikä ole käynyt edes mielessä että vähentäisin. Dieseliä kuluu 6.4l / 100km.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuvittelen voivani ajaa joskus Ruskon pierukaasulla, mutta sen tuotanto ja jakelu pitäisi ensin moninkertaistaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitenpäse auton arvo kehittyisi? Ihan niinkuin tähänkin asti:
"Auto, jolla ajetaan keskimäärin 20 000 kilometriä vuodessa, menettää ensimmäisten viiden vuoden aikana vuosittain 10 prosenttia arvostaan." Sanoo tutkimus, kokemus puhuu jopa suurempien pudotusten puolesta.
Ja turha hämmentyä, kaikilla autoilla joita saa ostaa, saa myös ajaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Volvoni päästöt on 215g/km ja bensaa palaa noin 9,5/100km seka-ajossa. Sitä voiman ja turvallisuuden tuomaa ajamiseniloa ei saa pois millään sähköauto vouhotuksella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Väittääkö joku, että sähköauto on ratkaisu, tai sähköauto on päästötön?
Akkujen tärkein raaka-aine on nimittäin litium. Litiumin hankinta aiheuttaa jo nyt suuria ympäristöongelmia, sillä sitä ei löydy mistään paljaana, vaan se on aina irrotettava jostakin.

Käytännössä litium pitää irrottaa suolasta. Tuhatta litiumkiloa kohden tarvitaan kaksi miljoonaa litraa vettä. Pelkästään Chilessä pumpataan tällä hetkellä noin 21 miljoonaa litraa pohjavettä vuorokaudessa, joka sitten haihdutetaan taivaan tuuliin. Käytännössä yhtä Tesla S -mallin akkua varten vettä pitää siis haihduttaa 80 000 litraa.
Nyt sitten vain laskemaan paljonko vettä tarvitaan vaikkapa 30 miljoonan sähköauton akkujen valmistukseen...sen jälkeen voi laskea saman 100 miljoonan auton suhteen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikki päästöjä vähentävät keinot pitäisi olla yhtä arvokkaita. Oli sitten kysymys täyssähköautosta, hybridistä tai vain uusiutuvasta polttoaineesta. Autokanta on vanhaa, eikä muutu hetkessä sähköiseksi, eikä se muutenkaan ole välttämättä paras ratkaisu, jos se tuotetaan fossiilisella energialla.
Ecologisesti kestävä sähköntuotanto vaatisi investointeja. Vanhan autokannan kannalta taas biopohjaisilla ja uusituvilla pollttoaineilla saatasiin nopeiten tuloksia (mitä vanhempi auto sitä suurempi hyöty), mutta taas vaatisi verotuksen korjaamista, sitten että bio tai uusiutuva olisi aina edullisin vaihtoehto.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

49
Ouluun halutaan rakentaa maailman pohjoisin mallastamo, hankkeelle haetaan rahoittajia: "Tarvitaan paikallista mallasta, paikallista humalaa ja paikallista hiivaa"
45
"Jos on huono marjavuosi, niin se on Arinan syy" – Kari Juntunen on päivätyönsä ohella Osuuskauppa Arinan hallituksen varapuheenjohtaja, joka kummastelee Arinan saaman kritiikin määrää
39
Analyysi: Putin sysäsi asevarustelun yksin amerikkalaisten syyksi – eikä eurooppalaisten huoli venäläisten kansalaisoikeuksista saa vastakaikua
30
Oulun Allas Sea Poolin aikataulua jatkettiin vuodella – nyt merikylpylän arvioidaan avautuvan keväällä 2021
18
EU-jäsenyys hyödyttänyt Suomen taloutta – eurolla ollut ensin myönteinen, sitten kielteinen vaikutus
17
Sykkelit saadaan viimein käyttöön ensi viikolla, viimeiset kaupunkipyörät asennetaan paikoilleen viikonlopun aikana
17
Oulu palkkaa ulkopuolisen selvittäjän etsimään säästökohteita – "Oulu ei ole mikään kriisikaupunki, mutta työtä pitää tehdä"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Työssä käyvät, tykkäätkö työstäsi?

En tykkää. Eikä se johdu työpaikasta tai sen huonosta ilmapiiristä. Työnteko ei vain kiinnosta. Raha ainoa motivaattori ... Lue lisää...
Patonki

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image