Kotimaa

Asun­to­lai­no­jen nollakorkojen aika on pian ohi, mutta silti velalliset voivat nukkua yönsä rauhassa: "Sama tilanne on edessä euroalueella"

Nordean ekonomistin Olli Kärkkäisen mukaan korkotasoon ei ole odotettavissa dramaattista muutosta. Arkistokuva. KUVA: Ossi Ahola
Kotimaa 7.12.2018 7:00
Taneli Koponen

Asuntovelalliset voivat nukkua yönsä rauhassa, vaikka korkotaso on kääntymässä lievään nousuun. S-pankin pääekonomisti Timo Hirvonen arvioi Lännen Medialle, että 2020-luvun lopussa korkotaso voi olla enintään 2-3 prosenttia.

Asuntolainoissa yleisesti käytetty 12 kuukauden euribor-korko on tällä hetkellä miinusmerkkinen eli noin -0,14 prosenttia.

Koron lisäksi asuntolainasta maksetaan marginaalia eli pankille menevää katetta. Asiakkaat maksavatkin tällä hetkellä pankeille usein vain marginaalia, koska viitekorot ovat negatiivisia.

Euroopan keskuspankin (EKP:n) odotetaan nostavan ohjauskorkoa syksyllä 2019. Ohjauskoron nosto puolestaan vaikuttaa asuntolainojen viitekorkoihin. S-pankin ennusteen mukaan ensi vuoden lopulla 12 kuukauden euribor on 0,20–0,30 prosentissa.

Vuoden 2020 lopulla 12 kuukauden euriborin ennustetaan puolestaan olevan 0,60–0,80 prosentin tasolla.

Hirvonen ennustaa, että finanssikriisin aikaista 5-6 prosentin korkotasoa ei tulla näkemään.

– Hieman yli kaksi prosenttia on euroalueella tällainen neutraali korkotaso, johon EKP voisi nostaa korkoa, mikäli talouskehitys euroalueella olisi hyvää ja inflaatio on lähellä kahta prosenttia, Hirvonen sanoo.

Reaalikorot ovat laskeneet länsimaissa viime vuosikymmenen aikana.

– Siihen vaikuttaa väestön kehitys ja työvoiman määrän kasvu sekä vaisu tuottavuuskehitys. Kysyntä turvallisille sijoituksille, kuten velkakirjoille on lisääntynyt. Siksi korkotaso on laskenut, Hirvonen sanoo.

Melko pieniä summia

Hän muistuttaa, että Yhdysvaltain keskuspankki Fed pohtii, voidaanko korkoja nostaa paljoakaan nykyisestä tasosta.

– Sama tilanne on edessä euroalueella. Korkotaso ei tule paljoa tämän syklin aikana nousemaan, Hirvonen sanoo.

Kuinka paljon esimerkiksi yhden prosenttiyksikön korkojen nousu vaikuttaisi asuntolainassa?

Kyse on melko pienistä summista. Nordean laskelmien mukaan esimerkiksi 120 000 euron asuntolainassa yhden prosenttiyksikön nousu nostaa kuukausittaisia lainanhoitokuluja vain muutamilla kymmenillä euroilla.

Kahden prosenttiyksikön nousu nostaisi lainanhoitokuluja vastaavasti hieman yli sadalla eurolla.

Arvioitua tulevaa korkotason kehitystä voi pitää hyvin maltillisena. Vuoden 2008 finanssikriisin aikana 12 kuukauden euribor nousi 5,5 prosenttiin.

"Kasvu hidastumassa"

Myös Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen sanoo, että mitään dramaattista muutosta koroissa ei ole tapahtumassa.

– Negatiivisten korkojen aika on ollut hyvin poikkeuksellista, kun asuntovelalliset ovat maksaneet pelkästään pankin marginaalia. Jonkin verran on näköpiirissä, että suunta olisi muuttumassa.

– 12 kuukauden euribor on jo hieman kääntymässä nousuun. Odotuksena on, että pikkuhiljaa päästään pois negatiivisten korkojen ajasta.

Maailmanlaajuisesti talouskasvussa on tällä hetkellä hidastumisen piirteitä.

– Suomen talous ei ole menossa taantumaan, mutta kasvu on hidastumassa, Kärkkäinen sanoo.

Ennuste

S-pankin ennusteen mukaan maailmantalouden kasvuvauhti hidastuu 3,6 prosenttiin ensi vuonna. Kasvu palautuu pitkän aikavälin keskiarvon tasolle.

Vuonna 2020 globaali talous kasvaa 3,4 prosenttia. Kauppasotakiista Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä tummentaa jonkin verran maailmantalouden näkymiä. Tuontitullien vaikutukset näkyvät Yhdysvaltoja selvemmin Kiinan talouskasvussa. Kiina pyrkii vähentämään tuontitullien negatiivista talousvaikutusta talouden elvytystoimilla.

Pankin mukaan suurimmat riskit maailmantalouden näkymille muodostavat Yhdysvaltojen keskuspankin (Fed) kiristyvä rahapolitiikka, protektionismin nousu ja poliittinen epävarmuus. Ennustevuosina Fed joutuu tasapainoilemaan koronostojen kanssa, jotta Yhdysvaltojen talous ei ajaudu taantumaan. Tämä koskee erityisesti vuotta 2020, jolloin rahapolitiikan kiristyminen ja vähäinen finanssipoliittinen elvytys hidastavat talouskasvua.

Euroopassa suurimman poliittisen riskin muodostaa ennusteen mukaan Italian hallituksen ajama talouspolitiikka. Toistaiseksi sijoittajat luottavat Italiaan. EU:lla on vielä iso vääntö edessä Italian kanssa.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (52)

Korkojen nousu yli 5% on erittäin suotavaa. On huomattavasti helpimpaa nauttia säästötilien vuotuisista koroista, kuin mitä tehdä myyntivoittoja ostamalla ja myymällä osakkeita pörssistä. Korkojen nousu ahdistaa vain köyhiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Alkaa kohta tulla halpoja kämppiä myyntiin, aivan kuten 1990-luvun alkuvuosina. Olen valmiina reagoimaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Useammat puolueet ovat luvanneet korottaa veroja 1,5mrd€:lla, eli noin 300€ per henkilö. Monessa kunnassa korotettiin veroäyriä joka leikkaa tuloja yli 100€:lla. Verotuksen kiristyessä inflaatio kasvaa joten perusmenot voivat kallistua kympeillä, ellei satasilla. Poliitikot eivät tunnu välittävän monopoli yritysten hinnoittelusta joten pakolliset perusmenot voivat nousta kymmenillä euroilla. Sähkölasku ainakin tulee kallistumaan vähäisten sateiden takia.

Viisi henkisen perheen verotus voi kiristyä helposti 1000€:lla ja samaan aikaan menot kasvavat sadoilla euroilla. Ei tässä paljoa paina velkakoron korotukset koska tyhmät sosialistipoliitikot tulevat tuhoamaan ostovoiman ja koko Suomen talouden. Eli ensivuodesta alkaen mennään pää edellä taantuma suohon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sähköverkot, terveyden hoito, liikenne ym perusinfa pitää olla valtion omistuksessa.

Prisma mainostaa olevansa paikallisten omistuksessa. Jos pitää paikkansa, niin ihmeen vähän sieltä boonuksia tullee.

Pääasia kuitenkin, että voitot liiketoiminnasta jäisi Suomen talouteen, eikä menisi niille maailman kahdeksalle rikkaimmalle

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä sitten jos nousee kymppejä tai ehkä 100€ kuukaudessa? Jos on asuntolainaa saanut ja ottanut niin kyllä maksukykyä pitäisi löytyä sen verran että ei pienet nousut hetkauta. Sitä paitsi lainaa ottaessa varmaan on tiennyt että takaisin on maksettava vaikka olis millainen korko.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun lainaa ja asuntoja myydään provisiot mielessä, niin kuinkahan tärkeitä nuo seikat ovat olleet🤪🤪

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Just radiossa haastateltiin kahta talousviisasta ja kumpikin tunnusti, että korkoja ei käytännössä voi ennustaa. Ja että viimeisen kymmenen vuoden korkoennusteet on menneet käytännössä kaikki väärin. Toki joku aina tuurilla osuu kohdalleen. Jos korkoja voisi ennustaa näin kuten Kalevassa tehdään, rahan tekeminen olisi helppoa. Sama kuin tietäisi lottonumerot ennakolta.

Sitä moitiskelivat, että pankit käyttää korkoa pelotteluun, että saavat myytyä korkosuojauksia. Ja jos pankki myy suojausta, niin silloin se arvioi tienaavansa siitä. Ja tällöin kuluttaja on maksumiehenä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuka ostaa asuntoja velaksi? Monet esiintyvät komeasti omistusasunnossa asuvana mutta todellisuudessa omistavat vain pelkkää paperia asunto-osakeyhtiön osakekirjojen muodossa ja nekin ovat pankin hallussa.

Oikea omassa kodissa asuja on omin käsin rakentanut velattoman kodin. Muut vain esittävät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin että tee-se-itse-mies asuu ensin 15-20 vuotta vuokralla ja keräilee rahoja pankkitilille, kunnes sitä on kertynyt noin 150.000 euroa, ja sitten pykäisee itselleen talon - tehden kaiken itse maatöistä alkaen? Miten minusta tuntuu että tuo ei ole aivan uskottavaa?

Ja vaikka tee-se-itse-mies tekisikin "vain" timpurien hommat, kuulostaa kyllä melko typerältä ajatukselta kerätä sitä pääomaa vuokralla asuen vuosikaudet - siinähän käy niinkuin entiselle hartiapankkirakentajalle, joka vielä 20 vuoden jälkeen nikkaroi isoa taloaan; lapset ovat jo kasvaneet aukuiseksi ja asuvat omissa "velka"taloissaan, emäntä on aikaa sitten ottanut hatkat ja asuu hänkin niinikään velkatalossa uuden puolisonsa kanssa. Mutta eipähän ole tee-se-itse-ikämiehellä talovelkaa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Korot nousseet 2020-luvun lopulla? Oikeasti, ennustan etteivät tiedä edes ensi viikolla koron suuruutta.

Nämä ovat asioita joita ei edes kannata yrittää. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja vuoden päähänkin ennustaminen on oikeakätisen tikanheittoa vasemmalla kädellä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

120000 e lainassa 1 % tekee 100 e/kk. Tämä ei mun mielestä ole muutamia kymppejä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No jos haluaa että laina ei kasva niin vähintään korot on maksettava. Eli kyllä se tuon satasen kuukaudessa nousee vähintäänkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin, nousee satasella yhden kuukauden ajaksi. Kas kun jos lainamäärä on tuo 120 000, sitten esimerkiksi tasalyhennys vaikkapa 1 000 euroa kuussa ja korko nousee prosentin, niin ensimmäisessä kuussa maksat 100 euroa enemmän. Mutta, seuraavassa kuussa lainamäärä onkin enää 119 000. Tällöin et maksa korkoa enää sataa euroa enemmän, vaan 99 euroa enemmän.

Nyt jos vuoden alussa 120 000 lainan maksuaika onkin vaikkapa enää viisi vuotta, eli lyhennät sitä 2000 euroa kuussa, niin vuoden viimeisessä kuussa prosentin korkeampi korko on enää 82 euroa enemmän, ei sata.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Huh ompas sulla hirveesti asuntolainaa😅😅
Alkaa tuo oma 15 kiloa tuntua aika vähälle👍🏻😃

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (52)

Uutisvirta

9:00
Kuluttaja halusi ostaa kaupan tiskiltä ruokaa omaan astiaan, mutta sai tylyn vastauksen – "Jokaisella myymälällä on mahdollisuus kieltäytyä myymästä" Tilaajille
8:40
Tullin ruokakoira Aino haistaa lihan ja maidon kaikissa muodoissaan – juustovoileivät, lihapiirakat ja kinkkupitsat paljastuvat
8:26
Oulun uusi lentokenttähotelli odottelee nyt kaavaa – 175 huonetta ja kahdeksan kerrosta
8:10
Isokatu ja Kirkkokatu kaksisuuntaisiksi – Oulun kaupunki investoi ensi vuonna liikenteeseen ja ympäristöön 19 miljoonaa euroa
7:45
Henkilöauton ja katumaasturin nokkakolari ruuhkautti liikennettä Limingantullissa
7:10
Kempeleen muuri Pekka Rinne johtaa Nashvillen pikku-Suomea – Predatorsin suomalaiset viettävät paljon aikaa yhdessä
7:00
Poliisi-Oskari sai potkut, koska auttoi ex-tyttöystävänsä Kristan pakoon – odotukset uudelle Koukussa-kaudelle ovat kovat
9
Oululainen mies iski salaattibaarissa Tikkurilassa – mieheltä löytyi myös iso keittiöveitsi
9
Kirkko ennakoi jäsenenmääränsä tippuvan pian 70 prosenttiin – Yhä useampi kirkkoon kuuluvista vanhemmista ei halua lastaan kastettavan
9
Yön uutiskooste: Talousahdinkoon joutuneet maatilat joutuvat ottamaan pikavippejä, joulupaketin ehtii lähettää vielä tänään
7
Poliisi hankki panssaroituja autoja – Uusi luotisuojattu "Hevi" painaa 5,4 tonnia, ja sellaisia tulee pian joka puolelle Suomea
6
Isokatu ja Kirkkokatu kaksisuuntaisiksi – Oulun kaupunki investoi ensi vuonna liikenteeseen ja ympäristöön 19 miljoonaa euroa
6
Trumpin entisen neuvonantajan oikeudenkäynnissä lykättiin tuomiota – sitä ennen tuomari puhui maanpetoksesta, maansa myymisestä ja lopulta pyörsi puheensa
4
Valtuusto nuiji päätöksen: Oululaisnuoret saavat maksuttoman ehkäisyn käyttöönsä alkuvuoden aikana

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

se Bostonin Typykkä! kirjoitti sinulle jo vuosia sitten? Ei eläkeläiset ole ahneita vaan eläkevakuutusyhtiöt. Tähänkin o... Lue lisää...
Mites

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

19.12.

Fingerpori

19.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image